Häpeän sinua

Häpeän sinua sateinen taivas,
itket kuin ikuinen lapsi.
Viisas on vetensä juonut,
välkkyy hopeaa tuo harmajahapsi.

Miksi tuulena liehut vihoinesi,
tättärä tuittupää.
Joka taidolla tanssii on
kultainen poutasää.

Murheillasi rienaat,
myrskyin vaahtoat vainen.
Keinuva lantio laineen on kaunis,
aivan erilainen.

Missä mahtisi raja ja
tuhannen tulimmaista.
Meidän onnemme maja
on leudon satumainen.

10

218

    Vastaukset 10

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • sataa ja sataa.

      Kaunis ja osuva runo. Olemme säiden armoilla. Näin oikullista ei ole ollut pitkään aikaan.

      • Oikuttelija

        Vihmot tuulias oikuttelevainen,
        parjaava panettelija.
        Vai itketkö maailman tähden,
        ainainen villi vaeltaja.

        Tulit soimaten sotkuinesi,
        viritit voimalla jäntehen.
        Paras olisi voimiansa säästää,
        kuljit itään tai läntehen.

        Taipaleesi tuskia täynnä,
        toit vedet ja huolet sen.
        Kunnian kentille jäivät,
        sanat joita toivonut en.


      • sataa ja sataa
        paimen_poika kirjoitti:

        Oikuttelija

        Vihmot tuulias oikuttelevainen,
        parjaava panettelija.
        Vai itketkö maailman tähden,
        ainainen villi vaeltaja.

        Tulit soimaten sotkuinesi,
        viritit voimalla jäntehen.
        Paras olisi voimiansa säästää,
        kuljit itään tai läntehen.

        Taipaleesi tuskia täynnä,
        toit vedet ja huolet sen.
        Kunnian kentille jäivät,
        sanat joita toivonut en.

        Jos villi vaeltaja itkee itsensä tähden, peittää tuskansa oikuillaan. Ei itsekkään huomaa miten viskoo tuskissaan tuulia taivaalla, yksinään oikuttelee. Mulle tuli mieleen kansanrunot hienoista runoistasi. :)


      • sataa ja sataa kirjoitti:

        Jos villi vaeltaja itkee itsensä tähden, peittää tuskansa oikuillaan. Ei itsekkään huomaa miten viskoo tuskissaan tuulia taivaalla, yksinään oikuttelee. Mulle tuli mieleen kansanrunot hienoista runoistasi. :)

        Puhui

        Puhui puissa myrskytuuli,
        valui vedet virtanansa.
        Väki apua jo pyysi,
        pelon taakka harteillansa.

        Viima virstansa kävi,
        huuhtoi kasvoja, löi selkää.
        Moni voimat sen näki,
        nyt tulevaa jo pelkää.

        Kaamoksen kansaa
        on vitsat lyöneet,
        karun kavalan hallan
        edessä pettua syöneet.

        Vaikka kouraisi kovin
        taas elon mahtava käsi,
        tiedät varmaan sen
        kuka oltava aina ystäväsi.


    • katajainen*

      Hienosti ja osuvasti riimitelty runo....kaunis.
      Lukija koki, kuin kirjoittaja olisi itse ollut voimakkaan tunteen vallassa kirjoittaessaan runoaan. Kenties myrskyn mahti on tarttunut runoilijaankin ))).
      Luonnolla on ihmeellinen voima, sen vaikutus ihmismieleen on valtava....ainakin omalla kohdallani.
      Kiitos runostasi.

      • Muista vaan

        Tulit mahtavin tahtoinesi
        kuin mikäkin voimamies.
        Korjaa tuomia vaivojasi
        väki vanttera otsansa hies.

        Teit monelle tummaksi tuvan,
        ikikuusetkin kumartaa.
        Kun tänne tulla taas mielit
        voisit tapojasi parantaa.

        Et muistanut juhlamieltä
        mikä syntymää juhlistaa.
        Se on muistona siitä
        joka meitä johdattaa.


    • *MURUKULTA*

      Hei p_p ! :•)

      Ihania nämä otsikot! :) huh ja hih... runolla kaksi puolta..?..mut..

      Kyllä nyt joku on joutunut tiukasti pöydän ääreen kuuntelemaan kunniansa! :D
      Ja näyttää että saarna on mennyt perille sillä vedestä ei ole tietoakaan vaan kauniiiiista valkeasta lumesta, jolla on kiireenvilkkaan koristeltu jokainen puu ja pensas -
      Ja hiljaa nyt sitten jossain kyyhöttää,,, kuin häpeissään.... se jokin.. joka riehua taisi... ;)

      • Yön yli mietittyä

        Silloin silmäsi harmaat
        vuodatti vettä,
        tunsit tunteen jolloin
        ei voi olla kyynelettä.

        Sieluasi varmaan tämä
        kaivertain koski,
        kun aamussa armaan
        hymyili puuteriposki.

        Tiesit kai silloin
        miten hetkesi lyö,
        kaiken paremmaksi muuttaa
        voi yksikin yö.


    • Runosi on hyvin kirjoitettu loppuun asti :). Ei tullut tunnetta, että sanoja olisi liikaa.

      • Vähän sanoja

        Niin vaikenin ma
        monta vuotta,
        ei itkua, ei yhtään
        sanaa suotta.

        Jos vaikeneminen
        on kulta,
        sitä ei koskaan
        puutu multa.

        Vain tuulissa
        se huminoi,
        sanaton sävel
        siinäkin soi.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä mieltä olet?

      Miehestä jolla ei ole yhtään kaveria, ei facebookissa eikä livenä ja hän harrasta ja tekee kaiken yksin. Onko vähän outo
      Ikävä
      164
      1653
    2. Muistakaa pojat tämä.

      Mies joka haluaa naisen, löytää keinon. Ei epäröi eikä hämmennä. Tekee kaiken eteenne.
      Ikävä
      149
      1263
    3. Muhun rakastuu kaikki naiset, mut mä en rakastu niihin

      Mun vaatimustaso on 10+ Mut mua tavottelee 7+ naiset
      Ikävä
      217
      912
    4. Oletko päättänyt

      Että luovutat minun suhteeni
      Ikävä
      71
      857
    5. 55
      766
    6. Pahoin pelkään nainen

      että pidät minua epäempaattisena, itsekeskeisenä, narsistisena ja kylmänä ihmisenä. Oletko koskaan ajatellut, että minus
      Ikävä
      63
      737
    7. Mikä sua mies vaivaa?

      Siis oikeasti.
      Ikävä
      46
      715
    8. 88
      656
    9. Martina avaa suhdettaan

      IL 22.7: Martina avaa suhdettaan nuoreen Muhikseen. Nyt on jo vakavaa, on käyty syömässä Itä-Helsingissä. Onkohan muutt
      Kotimaiset julkkisjuorut
      196
      616
    10. Annan aikaa jos sitä vielä tarvit

      mutta loputonta odottamista en kestä. Naiselle
      Ikävä
      52
      592
    Aihe