Kuuleppas

Korjaan tohinoimaan.

Anonyymi00069 kirjoitti:

Korjaan tohinoimaan.

Muhinoinnit aina mielessä vai mitä gubbe kun tämän psykedeelisen aloituksen noin sydämellesi otat näin lounasaikaan vai mitä siihen sinulla lisättävää

Jos on, yleensä ei ole kehittynyt vaan vie kaiken pahan seuraavalle naiselle. Sama kierre

Anonyymi00217 kirjoitti:

Jos on, yleensä ei ole kehittynyt vaan vie kaiken pahan seuraavalle naiselle. Sama kierre

Joo, erittäin oleellinen huomio. Voihan kehitys mennä myös negatiiviseen suuntaan. Todellakin mies voi viedä esimerkiksi edellisessä parisuhteessa opitun toksisen riitelykulttuurin myös seuraavaan parisuhteeseen.

Minullekin jäi vähän hämärän peittoon se mitä trollaajaäijä yritti tuhertaa. Arvaillaanko aamupäivä yhdessä tätä asiaa ajankuluksi?

Anonyymi00004 kirjoitti:

Minullekin jäi vähän hämärän peittoon se mitä trollaajaäijä yritti tuhertaa. Arvaillaanko aamupäivä yhdessä tätä asiaa ajankuluksi?

Ei arvailla. Oppikoulu on selvästi vielä kesken ja mitään ei ole opittu.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Minullekin jäi vähän hämärän peittoon se mitä trollaajaäijä yritti tuhertaa. Arvaillaanko aamupäivä yhdessä tätä asiaa ajankuluksi?

Tottakai arvaillaan, kulta. Voit sinäkin oppia tänä aamuna uusia kujeita..... Vaikka sanotaan, ettei vanha koira opi enää (koiran sukupuolta ei ole täsmennetty).

Mukavaa, että keski-iän ylittänyttä miestä noin naurattaa 😁

Anonyymi00005 kirjoitti:

Ei arvailla. Oppikoulu on selvästi vielä kesken ja mitään ei ole opittu.

Nyt taisit vähän yrittää väistää pointtiani. T naiselta

Anonyymi00006 kirjoitti:

Tottakai arvaillaan, kulta. Voit sinäkin oppia tänä aamuna uusia kujeita..... Vaikka sanotaan, ettei vanha koira opi enää (koiran sukupuolta ei ole täsmennetty).

Iloista yllätystä odotellessa näillä puheilla

Anonyymi00010 kirjoitti:

Iloista yllätystä odotellessa näillä puheilla

Ja joo, on mahdollista, että pyrit nauramaan aapeegubelle ns päin naamaa, mutta sitähän nämä eräät ahkerat henkilön maalaavat ei aisti eikä halua

Anonyymi00011 kirjoitti:

Ja joo, on mahdollista, että pyrit nauramaan aapeegubelle ns päin naamaa, mutta sitähän nämä eräät ahkerat henkilön maalaavat ei aisti eikä halua

Gubesta tulee mieleen lähinnä puutarhatonttu

osuiko

Anonyymi00010 kirjoitti:

Iloista yllätystä odotellessa näillä puheilla

realisoituko

Anonyymi00064 kirjoitti:

realisoituko

Tuskin palaa vastaamaan, kun tuli liikaa ajateltavaa

Anonyymi00004 kirjoitti:

Minullekin jäi vähän hämärän peittoon se mitä trollaajaäijä yritti tuhertaa. Arvaillaanko aamupäivä yhdessä tätä asiaa ajankuluksi?

Ehkä muuten joku trollaa takalasisi rapaan sen tuhero tuhertamalla kun niin kovin kiinnostaa kaiken maailman trolliäijät. Älä toki liian vakavasti ota. Ei täällä kukaan tiedä mikä niistä parkkipaikan kuraisimmista on sinun, vai onko sinulla autoa ensinkään.... eh seuraavan kerran kun katsot bussin ikkunaan, on siellä sormen paksuisells fontilla piirreksitty hämähäkki. Silloin tiedät alkaa kerätä höyheniä.....

Anonyymi00095 kirjoitti:

Ehkä muuten joku trollaa takalasisi rapaan sen tuhero tuhertamalla kun niin kovin kiinnostaa kaiken maailman trolliäijät. Älä toki liian vakavasti ota. Ei täällä kukaan tiedä mikä niistä parkkipaikan kuraisimmista on sinun, vai onko sinulla autoa ensinkään.... eh seuraavan kerran kun katsot bussin ikkunaan, on siellä sormen paksuisells fontilla piirreksitty hämähäkki. Silloin tiedät alkaa kerätä höyheniä.....

Lue lisää

Ihan miele mitä kamaa vetämällä saa pollan noin pahasti sekaisin mitä te?
Vaikka en ymmärrä itsekään miksi käytän monikkoa kun selkeästi se on yksi ja sama T joka tässä itseään komppaa monen kommentin voimin.

Anonyymi00126 kirjoitti:

Ihan miele mitä kamaa vetämällä saa pollan noin pahasti sekaisin mitä te?
Vaikka en ymmärrä itsekään miksi käytän monikkoa kun selkeästi se on yksi ja sama T joka tässä itseään komppaa monen kommentin voimin.

Lue lisää

Kuten myös. Keitäs hahmoista sinä edustatkaan? -sivustaN

Anonyymi00006 kirjoitti:

Tottakai arvaillaan, kulta. Voit sinäkin oppia tänä aamuna uusia kujeita..... Vaikka sanotaan, ettei vanha koira opi enää (koiran sukupuolta ei ole täsmennetty).

Ei sillä koiran sukupuolella ole tuossa asiassa mitään merkitystä.
Aivokapasiteetin käytöllä enemmänkin.

Anonyymi00148 kirjoitti:

Ei sillä koiran sukupuolella ole tuossa asiassa mitään merkitystä.
Aivokapasiteetin käytöllä enemmänkin.

Viittasi lienee enemmän edeltävän kommentin jättäjän sukupuoleen kuin sanonnan koiran sukupuoleen.

Anonyymi00126 kirjoitti:

Ihan miele mitä kamaa vetämällä saa pollan noin pahasti sekaisin mitä te?
Vaikka en ymmärrä itsekään miksi käytän monikkoa kun selkeästi se on yksi ja sama T joka tässä itseään komppaa monen kommentin voimin.

Lue lisää

Jotkut vaan on syntymähumalassa. Ai että elämä on hauskaa.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Minullekin jäi vähän hämärän peittoon se mitä trollaajaäijä yritti tuhertaa. Arvaillaanko aamupäivä yhdessä tätä asiaa ajankuluksi?

Tuo yhdessä arvailu kuulostaa pikemminkin romanttissävytteisen seuran etsimisestä yleisen keskustelupalstan ympäristössä, mikä on ihan mahdoton ajatus

Olihan tämä provo 😄

Anonyymi00015 kirjoitti:

Olihan tämä provo 😄

Ei ole, vaan On pitkälti mietittyä, tarkoin harkittua, kauan kypsytettyä, täyttä asiaa. Olet siis mies, jota odottaa vielä elämän oppikoulu. Voimia koitoksiin. *Jaxuhali*

Makuja on monia. Toinen tykkää helposta, toiselle merkkaa ulkonäkö, toiselle raha jne.

Anonyymi00029 kirjoitti:

Makuja on monia. Toinen tykkää helposta, toiselle merkkaa ulkonäkö, toiselle raha jne.

Joo. On rikkaampia ja köyhempia, kauniimpia ja tavallisimpia, jopa lihavia ja langanlaihoja. Tässä ei nyt ole siitä kysymys. Tässä on kyse siitä, että millä tavoin mies selittää omaa kokemustaan naisista. Niin sanoituille ensimmäisille naisille on joskus helpompaa ihan vain häippästä. Kouluttakoot joku muu.

Anonyymi00029 kirjoitti:

Makuja on monia. Toinen tykkää helposta, toiselle merkkaa ulkonäkö, toiselle raha jne.

Toiset tykkää äidistä, toiset tyttärestä

Älkää vertailko.

Moniavioisuutta koskevat pohdinnat ovat nousseet esille vastikään vanhemmiten lukiessa tekstejä ja tutkiessa sen sisältöä.
Sekä miten sitä sovelletaan. Sekä mikä on aitoa kristinuskoa?

Anonyymi00017 kirjoitti:

Moniavioisuutta koskevat pohdinnat ovat nousseet esille vastikään vanhemmiten lukiessa tekstejä ja tutkiessa sen sisältöä.
Sekä miten sitä sovelletaan. Sekä mikä on aitoa kristinuskoa?

Lue lisää

Uskovaisille kysymys.
Onko oikein pitää salassa polyamorista kumppaniaan?
Onko oikein esitellä silloin itsensä sinkuksi sanomatta taipumuksistaan mitään.
Olen kolme vuotta rakastunut ihmiseen jonka epäilen pitävän vakituisia suhteita mutta esittää sinkkua. En voi suoraakaan kysyä koska olemme samalla työpaikalla ja saattaa tulla kummallekin sen jälkeen hankalaa olla samassa tilassa.

Anonyymi00021 kirjoitti:

Uskovaisille kysymys.
Onko oikein pitää salassa polyamorista kumppaniaan?
Onko oikein esitellä silloin itsensä sinkuksi sanomatta taipumuksistaan mitään.
Olen kolme vuotta rakastunut ihmiseen jonka epäilen pitävän vakituisia suhteita mutta esittää sinkkua. En voi suoraakaan kysyä koska olemme samalla työpaikalla ja saattaa tulla kummallekin sen jälkeen hankalaa olla samassa tilassa.

Lue lisää

Lisään. Täysin jopa mahdotonta jos hän paljastaa jonkun toisen työkaveri me olevan se salasuhde. Minun sydän ei tule kestämään sitä.

Ei tarkoita moniavioisuutta tai polyamoriaa tässä ketjussa. Tarkoittaa sitä, että mies ei onnistu heti ensimmäisen ehdokkaan kanssa solmimaan loppuelämän kestävää parisuhdetta. Orastavat suhteet myös päättyvät eri syistä. On myös muistettava, että on ihmisiä, jotka etsivät pelkkää seksiä. Tämä ei koske sängystä sänkyyn hyppijöitä. Miehelle kertyy entisiä tyttöystäviä, koska hän kieltäytyy näkemästä omassa toiminnassaan mitään hassua.

Ja kyllä. Nuori mies voi nimenomaan keskustella ja tutustua naisiin. Voi olla ettei nuoret naiset lähde seurustelemaan sellaisen miehen kanssa, jolla ei ole mitään käsitystä siitä, mitä nainen suhteelta toivoo.

Anonyymi00017 kirjoitti:

Moniavioisuutta koskevat pohdinnat ovat nousseet esille vastikään vanhemmiten lukiessa tekstejä ja tutkiessa sen sisältöä.
Sekä miten sitä sovelletaan. Sekä mikä on aitoa kristinuskoa?

Lue lisää

Moniavioisuushan ei ole Suomessa sallittua, jos viittaat asiaan mormonien ja islamilaisten kulttuuriin kuuluvana ilmiönä, että on monen kanssa yhtä aikaa. Se,että tulee avio- tai avoeroja ei ole moniavioisuutta. Eikä ap käsittele moniavioisuutta tekstissään, vaan sitä miksi miehen ensimmäiset yritykset eivät onnistu ja miksi mies lähes poikkeuksetta syyttää siitä naista. Hän syyttää naista näkemättä omaa osuuttaan tapahtuneeseen.

Anonyymi00023 kirjoitti:

Ei tarkoita moniavioisuutta tai polyamoriaa tässä ketjussa. Tarkoittaa sitä, että mies ei onnistu heti ensimmäisen ehdokkaan kanssa solmimaan loppuelämän kestävää parisuhdetta. Orastavat suhteet myös päättyvät eri syistä. On myös muistettava, että on ihmisiä, jotka etsivät pelkkää seksiä. Tämä ei koske sängystä sänkyyn hyppijöitä. Miehelle kertyy entisiä tyttöystäviä, koska hän kieltäytyy näkemästä omassa toiminnassaan mitään hassua.

Lue lisää

Kun aloitan suhteen haluan tietää edes naamat ketä nämä entiset on. Niistä voi tulla hankaluuksia, enkä sitä halua.

Anonyymi00032 kirjoitti:

Kun aloitan suhteen haluan tietää edes naamat ketä nämä entiset on. Niistä voi tulla hankaluuksia, enkä sitä halua.

Joo. Tämähän on kaksiteräinen miekka, olet aivan oikeassa! Sekä kokemattomuus että liuta entisiä on huonoksi. Siksihän tämä on niin vaikeaa. Parisuhdeasiat pitäisi olla suurinpiirtein koulun oppiaine, kun missään sitä ei voi kuivaharjoitella. Voi ainoastaan lukea aiheesta ja reflektoida omia ja läheisten kokemuksia.

Hirveän monen on hyvin vaikea kestää omaa epävarmuutta ja silloin sorrutaan herättelemään mustasukkaisuutta, miettimättä yhtään mitä se tekee keskinäiselle luottamukselle. Sitten ollaan ihmeissään, että miksi toinen on mustasukkainen, kun en ole tehnyt "mitään". Toinen asia on, että ollaan niin itsekeskeisiä, että ei tämä ole kiellettyä ja enhän minä mitään tee väärin, vaikka joku aiheuttaisi toisessa kuinka epämiellyttävää oloa. Ensin rakennetaan pohja ja luodaan "pelisäännöt", mihin suhde nojaa.

Mies ei syytä puolisoaan tai tyttöystäväänsä mustasukkaiseksi muulloin kun haluaa jotain pahaa tälle kuten huoltajuuden.

Anonyymi00019 kirjoitti:

Hirveän monen on hyvin vaikea kestää omaa epävarmuutta ja silloin sorrutaan herättelemään mustasukkaisuutta, miettimättä yhtään mitä se tekee keskinäiselle luottamukselle. Sitten ollaan ihmeissään, että miksi toinen on mustasukkainen, kun en ole tehnyt "mitään". Toinen asia on, että ollaan niin itsekeskeisiä, että ei tämä ole kiellettyä ja enhän minä mitään tee väärin, vaikka joku aiheuttaisi toisessa kuinka epämiellyttävää oloa. Ensin rakennetaan pohja ja luodaan "pelisäännöt", mihin suhde nojaa.

Lue lisää

Mitä kun sinun luotettu ystäväsi, sisaresi kertoo sinulle valheellisesti ns. pettämisestä? LUOTTOHENKILÖ. Kyseenalaistatko ikinä sitä.? Olisiko sillä oma lehmä ojassa jne.

8_-vuoden eron jälkeen ystävinä eronneet hyväksyvät uudet puolisot.
8-vuoden jälkeen on takuulla ollut aikaa näyttää ystävänä olevansa hyvä ja erehtyvä ihminen. Eikä vasta sitten alkaa ruikuttaa ja valehtelee ihmisille miten kamala akka tuo teki noin ja näin ja huijasi minua ja minä haluan korjata nyt tilanteen. Jännää eikö vaan.

Anonyymi00039 kirjoitti:

8_-vuoden eron jälkeen ystävinä eronneet hyväksyvät uudet puolisot.
8-vuoden jälkeen on takuulla ollut aikaa näyttää ystävänä olevansa hyvä ja erehtyvä ihminen. Eikä vasta sitten alkaa ruikuttaa ja valehtelee ihmisille miten kamala akka tuo teki noin ja näin ja huijasi minua ja minä haluan korjata nyt tilanteen. Jännää eikö vaan.

Lue lisää

Niin silloin kun exä löytää uuden ihastuksen alkaa vonkaaminen ja valehtelu.

Anonyymi00040 kirjoitti:

Niin silloin kun exä löytää uuden ihastuksen alkaa vonkaaminen ja valehtelu.

Kyllä. Silloin tuolla vonkaavalla kesällä on edelleen tunteita ja hän on pysynyt lähellä, koska perimmäinen toive on ollut yhteenpaluu.

Anonyymi00160 kirjoitti:

Kyllä. Silloin tuolla vonkaavalla kesällä on edelleen tunteita ja hän on pysynyt lähellä, koska perimmäinen toive on ollut yhteenpaluu.

Pointti olikin, miksei hän sitä yhteen paluuta yritellyt kun kummallakaan ei ollut muita vuosiin vaan vasta sitten kun ex puoliso löysi uuden rakkauden.
Vuosia oli aikaa korjata puutteensa mutta suhtautui välinpitämättömästi.

Kuulostaa jo pitemmältä suhteelta tuo.

Niinhän se riippuu. Mutta sehän on onnistuminen, jos jää siihen yhteen. Silloin siinä parisuhteessa on kyetty selvittämään ristiriidat, ja on kaivettu yhdessä.

Kyllä. Silloin ne naiset on todenneet, että tämä mies tuntuu halukkaalta ihan oikeasti jäädä siihen... "myötä ja vastamäessä". Kaikki on ehkä tuntunut soljuvan eteenpäin omalla painollaan. Ei ole tullut mitään hankalia ajatuksia ja ristiriitoja, vaan on heti löydetty se, mitä kohti yhdessä pyritään. Se on ihanaa. Kadehdin hyvällä tavalla tuollaisia tarinoita.

Anonyymi00053 kirjoitti:

Kyllä. Silloin ne naiset on todenneet, että tämä mies tuntuu halukkaalta ihan oikeasti jäädä siihen... "myötä ja vastamäessä". Kaikki on ehkä tuntunut soljuvan eteenpäin omalla painollaan. Ei ole tullut mitään hankalia ajatuksia ja ristiriitoja, vaan on heti löydetty se, mitä kohti yhdessä pyritään. Se on ihanaa. Kadehdin hyvällä tavalla tuollaisia tarinoita.

Lue lisää

Jaa miksi. Ihan yhtälailla noissa suhteissa on ongelmia ja voivat päätyä eroon. Jännä kadehtia muiden suhteita. Todella yksikertaista ajatusta suhteista.

Anonyymi00054 kirjoitti:

Jaa miksi. Ihan yhtälailla noissa suhteissa on ongelmia ja voivat päätyä eroon. Jännä kadehtia muiden suhteita. Todella yksikertaista ajatusta suhteista.

Ei, vaan kadehdin sitä, että joku pystyy pysymään sen yhden kanssa alusta loppuun. Jotain hyvää siinä silloin täytyy olla. Tai ainakin pyrkimystä.

Anonyymi00056 kirjoitti:

Ei, vaan kadehdin sitä, että joku pystyy pysymään sen yhden kanssa alusta loppuun. Jotain hyvää siinä silloin täytyy olla. Tai ainakin pyrkimystä.

Okei. Ei minusta kyllä ihmissuhteista voi ajatella noin. Mut tuokin kertoo ettet kykene ajattelemaan lämmöllä entisiä suhteita. Itse ainakin voin ajatella ensirakkautta lämmöllä koska tiedostan että oltiin nuoria ja ei osattu toimia. Ja varmaan seuraavassa suhteessa olin kasvanut ja toimin toisin en enää toistanut samoja virheitä.

Anonyymi00058 kirjoitti:

Okei. Ei minusta kyllä ihmissuhteista voi ajatella noin. Mut tuokin kertoo ettet kykene ajattelemaan lämmöllä entisiä suhteita. Itse ainakin voin ajatella ensirakkautta lämmöllä koska tiedostan että oltiin nuoria ja ei osattu toimia. Ja varmaan seuraavassa suhteessa olin kasvanut ja toimin toisin en enää toistanut samoja virheitä.

Lue lisää

Tarviiko niitä ajatella lämmöllä? Se vain pitää voida myöntää, että niistä on opittu. Kuka haluaa muistella vanhoja?

Anonyymi00059 kirjoitti:

Tarviiko niitä ajatella lämmöllä? Se vain pitää voida myöntää, että niistä on opittu. Kuka haluaa muistella vanhoja?

Ei tietenkään tarvii. Ei minulla itselläni ole mitään syytä kantaa exälle katkeruutta ja meidän jutussa oli paljon hyvää. En tiedä mitä sulle sit tehty petetty tai muuta. Kun näin katkeruuteen olet jäänyt kiinni. Vähän vaikuttaa ettet ole päässyt yli. Siis sinun aloitushan tämä on et en tiedä miksi muistelet.

Anonyymi00060 kirjoitti:

Ei tietenkään tarvii. Ei minulla itselläni ole mitään syytä kantaa exälle katkeruutta ja meidän jutussa oli paljon hyvää. En tiedä mitä sulle sit tehty petetty tai muuta. Kun näin katkeruuteen olet jäänyt kiinni. Vähän vaikuttaa ettet ole päässyt yli. Siis sinun aloitushan tämä on et en tiedä miksi muistelet.

Lue lisää

En suinkaan ole katkera. Olen läksyni oppinut. Valitettavasti näen toisen läpi aika äkkiä ja näen mitä toinen pääni menoksi punoo. En enää koskaan edes neuvottele sellaisesta, mikä pitäisi perinpohjaisesti myllätä. Eli jos joku tarjoaa minulle ihan vääränlaista elämää, en yritä sitä muuttaa, vaan lopetan sen lyhyeen.

Anonyymi00091 kirjoitti:

En suinkaan ole katkera. Olen läksyni oppinut. Valitettavasti näen toisen läpi aika äkkiä ja näen mitä toinen pääni menoksi punoo. En enää koskaan edes neuvottele sellaisesta, mikä pitäisi perinpohjaisesti myllätä. Eli jos joku tarjoaa minulle ihan vääränlaista elämää, en yritä sitä muuttaa, vaan lopetan sen lyhyeen.

Lue lisää

Siis sen tuttavuuden

Anonyymi00091 kirjoitti:

En suinkaan ole katkera. Olen läksyni oppinut. Valitettavasti näen toisen läpi aika äkkiä ja näen mitä toinen pääni menoksi punoo. En enää koskaan edes neuvottele sellaisesta, mikä pitäisi perinpohjaisesti myllätä. Eli jos joku tarjoaa minulle ihan vääränlaista elämää, en yritä sitä muuttaa, vaan lopetan sen lyhyeen.

Lue lisää

Kyllä tuo nyt vaikuttaa ettet ole käsitellyt asioita sekä ihan katkeruudelta. Jos itse olet suhteen vielä päättänyt niin hyvin kummallista sitä vielä routia. Eikö sinulla sitte ole ollut suhteita sen jälkeen kun ne kaihertaa edelleen. Henkistä kasvua on myös ottaa vastuu omasta käytöksestä ja tekemisistä suhteessa. Mut aikansa voi toki kuluttaa noinkin.

Anonyymi00091 kirjoitti:

En suinkaan ole katkera. Olen läksyni oppinut. Valitettavasti näen toisen läpi aika äkkiä ja näen mitä toinen pääni menoksi punoo. En enää koskaan edes neuvottele sellaisesta, mikä pitäisi perinpohjaisesti myllätä. Eli jos joku tarjoaa minulle ihan vääränlaista elämää, en yritä sitä muuttaa, vaan lopetan sen lyhyeen.

Lue lisää

Sekä tuossahan on ongelman ydin et ole ollut valmis tekemään töitä suhteen eteen. Itse ollut miehen kanssa jonka ensirakkaus olen. Ja kyllä se on vaatinut kärsivällisyyttä ja ymmärrystä kun huomannut ettei toisella ollut taitoja kuinka suhteessa toimitaan. Mut siinäpä se tuleekin onko valmis kasvamaan yhdessä.

Anonyymi00091 kirjoitti:

En suinkaan ole katkera. Olen läksyni oppinut. Valitettavasti näen toisen läpi aika äkkiä ja näen mitä toinen pääni menoksi punoo. En enää koskaan edes neuvottele sellaisesta, mikä pitäisi perinpohjaisesti myllätä. Eli jos joku tarjoaa minulle ihan vääränlaista elämää, en yritä sitä muuttaa, vaan lopetan sen lyhyeen.

Lue lisää

Tuosta tulee mieleen "Jotkut ihmiset rakastavat sinua vain jos mahdut heidän laatikkoon." Silloin kun odotat toiselta tuollaista on molemmille parempi että suhde päättyy.

Anonyymi00096 kirjoitti:

Kyllä tuo nyt vaikuttaa ettet ole käsitellyt asioita sekä ihan katkeruudelta. Jos itse olet suhteen vielä päättänyt niin hyvin kummallista sitä vielä routia. Eikö sinulla sitte ole ollut suhteita sen jälkeen kun ne kaihertaa edelleen. Henkistä kasvua on myös ottaa vastuu omasta käytöksestä ja tekemisistä suhteessa. Mut aikansa voi toki kuluttaa noinkin.

Lue lisää

Siellä taitaa katkera mies tilittää. Et ole lukenut tekstiä, joten voit loputtomasti tarrautuu yhteen lauseeseen. Ihan sama se minulle on.

Anonyymi00098 kirjoitti:

Sekä tuossahan on ongelman ydin et ole ollut valmis tekemään töitä suhteen eteen. Itse ollut miehen kanssa jonka ensirakkaus olen. Ja kyllä se on vaatinut kärsivällisyyttä ja ymmärrystä kun huomannut ettei toisella ollut taitoja kuinka suhteessa toimitaan. Mut siinäpä se tuleekin onko valmis kasvamaan yhdessä.

Lue lisää

Se kysymys on se, onko valmis ottamaan henkisesti turpiinsa... Jatkuvia otteluhäviöitä milloin mistäkin. Jossain kohtaa elämää sitä jaksaa, mutta jos näkee ettei toinen aio muuttaa mitään, niin mikä pointti kärsimyksellä.

Anonyymi00096 kirjoitti:

Kyllä tuo nyt vaikuttaa ettet ole käsitellyt asioita sekä ihan katkeruudelta. Jos itse olet suhteen vielä päättänyt niin hyvin kummallista sitä vielä routia. Eikö sinulla sitte ole ollut suhteita sen jälkeen kun ne kaihertaa edelleen. Henkistä kasvua on myös ottaa vastuu omasta käytöksestä ja tekemisistä suhteessa. Mut aikansa voi toki kuluttaa noinkin.

Lue lisää

Mies siellä tilittää. Voit sinäkin käyttää aikasi hyödyllisemmin. Treenaa tulevaa varten. Antoisia tulevia takkatulia, vaunulenkkejä ja tuulipuvun kahinaa sinulle.

Anonyymi00103 kirjoitti:

Siellä taitaa katkera mies tilittää. Et ole lukenut tekstiä, joten voit loputtomasti tarrautuu yhteen lauseeseen. Ihan sama se minulle on.

Katkera mistä ja miten niin mies. Sinähän tässä oot tehnyt aloituksen mollataksesi entisiä kumppaneita.

Anonyymi00101 kirjoitti:

Tuosta tulee mieleen "Jotkut ihmiset rakastavat sinua vain jos mahdut heidän laatikkoon." Silloin kun odotat toiselta tuollaista on molemmille parempi että suhde päättyy.

No mahtuukos kukaan sinun laatikkoon? Nyt luetun ymmärtäminen 10/10. Kun odotat onnellista elämää, ja näet ettei se ole mahdollista, sillä toinen ei halua ottaa sinua huomioon, toden totta se on kaikille 10+ että homma lopahtaa.

Anonyymi00106 kirjoitti:

Katkera mistä ja miten niin mies. Sinähän tässä oot tehnyt aloituksen mollataksesi entisiä kumppaneita.

Olet taas niitä joilla on milloin ongelma kun luullaan mieheksi ja milloin ongelma kun luullaan naiseksi

Anonyymi00104 kirjoitti:

Se kysymys on se, onko valmis ottamaan henkisesti turpiinsa... Jatkuvia otteluhäviöitä milloin mistäkin. Jossain kohtaa elämää sitä jaksaa, mutta jos näkee ettei toinen aio muuttaa mitään, niin mikä pointti kärsimyksellä.

Lue lisää

Jep. Tietenkin jos se käytös ei muutu sit erottava. Niinhän se on kyllä mäkin olin laittamassa pillit pussiin monta kertaa jo ihan alussa. Mut jotkut on vaan sen arvoisia et vaiva kannattaa nähdä.

Anonyymi00106 kirjoitti:

Katkera mistä ja miten niin mies. Sinähän tässä oot tehnyt aloituksen mollataksesi entisiä kumppaneita.

Vauvoja toivon sinullekin ja monta. Iso ei voi synnyttää niin sanonkin, että hyvää synnytystä tai kädestä pitoa. Älä pyörry! Kyllä se vaipan vaihto sinultakin sujuu.

Anonyymi00105 kirjoitti:

Mies siellä tilittää. Voit sinäkin käyttää aikasi hyödyllisemmin. Treenaa tulevaa varten. Antoisia tulevia takkatulia, vaunulenkkejä ja tuulipuvun kahinaa sinulle.

Pikkuisen sekaisin taidat olla luultavasti olet trolli siis. Mut eipä siinä. Vesittää koko keskustelun tuollainen. Joku syyhän sinulla on hyökätä taisin osua oikeaan.

Anonyymi00109 kirjoitti:

Jep. Tietenkin jos se käytös ei muutu sit erottava. Niinhän se on kyllä mäkin olin laittamassa pillit pussiin monta kertaa jo ihan alussa. Mut jotkut on vaan sen arvoisia et vaiva kannattaa nähdä.

Lue lisää

No oikein kiva jos on kannattanut nähdä vaiva. Mitäs teet sitten ikävä-palstalla? Kuitenkin ero tuli?

Anonyymi00110 kirjoitti:

Vauvoja toivon sinullekin ja monta. Iso ei voi synnyttää niin sanonkin, että hyvää synnytystä tai kädestä pitoa. Älä pyörry! Kyllä se vaipan vaihto sinultakin sujuu.

Mistä ihmeen vauvoista nyt puhut. Olen jo lapseni tehnyt enkä halua enempää. Ootko se seko it-hemmo. 🙄

Anonyymi00108 kirjoitti:

Olet taas niitä joilla on milloin ongelma kun luullaan mieheksi ja milloin ongelma kun luullaan naiseksi

Tuollaista ongelmaa ei kyllä ole ollut koskaan. Mut jos et aiheesta jaksa keskustella niin meen lepäämään. Tää jonnijoutava höpinä ei kiinnostele kyllä.

Anonyymi00107 kirjoitti:

No mahtuukos kukaan sinun laatikkoon? Nyt luetun ymmärtäminen 10/10. Kun odotat onnellista elämää, ja näet ettei se ole mahdollista, sillä toinen ei halua ottaa sinua huomioon, toden totta se on kaikille 10 että homma lopahtaa.

Lue lisää

Ei toisen tarvitse mahtua mun laatikoon sehän se ydin onkin. En keskustele kanssasi enempää ihmisuhteistani. En oikein ymmärrä ongelmaasi jos olet eronnut ihmisestä joka ei ollut sopiva niin mikä siinä sitte kaihertaa. Itselleni ihan fine vaikka exäni ajattelisi minusta noin. Hänellä siihen oikeus. Tiedän kyllä et tein virheitä mut niin teki hänkin. Mut en koe sitä oman elämäni kannalta mitenkään hyödyllisenä jäädä johonki katkeruuteen. Ajattelen hyvällä. Eikä ne asiat olleet nyt tällä elämän kokemuksella mitenkään edes suuria. Jotenki vähän huvittaviakia helposti puhuttavissa. Mut elämä nyt meni näin.

Anonyymi00112 kirjoitti:

No oikein kiva jos on kannattanut nähdä vaiva. Mitäs teet sitten ikävä-palstalla? Kuitenkin ero tuli?

Osallistun keskusteluun. Kaikki ihmissuhteeni olleet vaivan arvoisia mielestäni. Jokainen ihminen on jollain tavalla kasvattanut.

Anonyymi00111 kirjoitti:

Pikkuisen sekaisin taidat olla luultavasti olet trolli siis. Mut eipä siinä. Vesittää koko keskustelun tuollainen. Joku syyhän sinulla on hyökätä taisin osua oikeaan.

Kyllä toiselle saa toivoa kivoja juttuja. Omistautumisesi on ihailtavaa. Taisi koko teksti kokonaisuudessaan siis osua sinuun. Trolliksi haukkuminen on jo niin milleniaalia.

Anonyymi00114 kirjoitti:

Mistä ihmeen vauvoista nyt puhut. Olen jo lapseni tehnyt enkä halua enempää. Ootko se seko it-hemmo. 🙄

Kuka on sekö it-hemmo. Sen minä kyllä haluaisin tietää. Puhuvat muodin piirissä it-girleistä.... Tiedätkö sellaisista tytöistä jotka näyttävät mikä on nyt hot ja mikä not.

Anonyymi00115 kirjoitti:

Tuollaista ongelmaa ei kyllä ole ollut koskaan. Mut jos et aiheesta jaksa keskustella niin meen lepäämään. Tää jonnijoutava höpinä ei kiinnostele kyllä.

Kyllähän minä aina jaksan keskustella, mutta olen töissä. Välillä siemaisen oikein pitkän siemauksen kahvikupista ja tulen tänne lepuuttamaan hermoja. Minulla nääs ei ole ketään hengittämässä niskan takana.

Anonyymi00118 kirjoitti:

Osallistun keskusteluun. Kaikki ihmissuhteeni olleet vaivan arvoisia mielestäni. Jokainen ihminen on jollain tavalla kasvattanut.

No sehän on huisin hienoa, että näet sen noin, enkä minä sitä sanojaan, ettei joku ihminen ole "worth it". Sinun täytyy vain kyetä miettimään, että jaksatko lähteä setvimään asioita, jos ei toinen mitään halua muuttaa.... Jos toinen sanoo, että asiat on näin. Sopeudu. Pitäähän se uskoa. Kaikkeen ei tarvitse eikä pidä sopeutua. Mikä siinä sitten on ongelma? Ei kai sitä ihan mihin tahansa pidä lähteä?

Anonyymi00122 kirjoitti:

No sehän on huisin hienoa, että näet sen noin, enkä minä sitä sanojaan, ettei joku ihminen ole "worth it". Sinun täytyy vain kyetä miettimään, että jaksatko lähteä setvimään asioita, jos ei toinen mitään halua muuttaa.... Jos toinen sanoo, että asiat on näin. Sopeudu. Pitäähän se uskoa. Kaikkeen ei tarvitse eikä pidä sopeutua. Mikä siinä sitten on ongelma? Ei kai sitä ihan mihin tahansa pidä lähteä?

Lue lisää

Lisäksi en ole missään vaiheessa sanonut, ettenkö itse olisi kasvanut menneiden ihmissuhteiden myötä. Menee molempiin suuntiin. Kaikki loksahtaa kohdalleen vasta siinä vaiheessa, kun on ihminen joka haluaa rakentaa elämää yhdessä ... Huomioden että molemmilla on mukavaa. Sooloilijoita ja epämääräisien suhdemuotojen etsijöitä on nykyään suurin osa.

Anonyymi00120 kirjoitti:

Kuka on sekö it-hemmo. Sen minä kyllä haluaisin tietää. Puhuvat muodin piirissä it-girleistä.... Tiedätkö sellaisista tytöistä jotka näyttävät mikä on nyt hot ja mikä not.

Lue lisää

Sehän kiva. Ei sinällään kiinnosta. Eikä liity aloituksen aiheeseen.

Anonyymi00124 kirjoitti:

Lisäksi en ole missään vaiheessa sanonut, ettenkö itse olisi kasvanut menneiden ihmissuhteiden myötä. Menee molempiin suuntiin. Kaikki loksahtaa kohdalleen vasta siinä vaiheessa, kun on ihminen joka haluaa rakentaa elämää yhdessä ... Huomioden että molemmilla on mukavaa. Sooloilijoita ja epämääräisien suhdemuotojen etsijöitä on nykyään suurin osa.

Lue lisää

Ja vielä se, että tämä aloitus ja pohdinnat koskevat aihetta yleensä. Eivät ole tarinaa kenestäkään tietystä. Nämä koskevat ilmiötä oppiminen parisuhteesta jne. Naisena kirjoitan tietenkin naisen näkökulmasta.

Anonyymi00119 kirjoitti:

Kyllä toiselle saa toivoa kivoja juttuja. Omistautumisesi on ihailtavaa. Taisi koko teksti kokonaisuudessaan siis osua sinuun. Trolliksi haukkuminen on jo niin milleniaalia.

Lue lisää

Ihmissuhteista on kyllä mielestäni mielenkiintoista keskustella ja ihmisten käytöksestä siksi täällä käynkin. Välillä täällä jopa pääsee sitä toteuttamaan.

Anonyymi00098 kirjoitti:

Sekä tuossahan on ongelman ydin et ole ollut valmis tekemään töitä suhteen eteen. Itse ollut miehen kanssa jonka ensirakkaus olen. Ja kyllä se on vaatinut kärsivällisyyttä ja ymmärrystä kun huomannut ettei toisella ollut taitoja kuinka suhteessa toimitaan. Mut siinäpä se tuleekin onko valmis kasvamaan yhdessä.

Lue lisää

Kumoan väitteen, etten olisi ollut valmis tekemään mitään suhteen eteen. Olisin todennäköisesti tehnyt enemmän kuin mikä on kenenkään jaksamiselle ok. Minä tiedän nykyisin rajani. En lähde enää sellaiseen, että minä joustan ja toinen ei.

Anonyymi00125 kirjoitti:

Sehän kiva. Ei sinällään kiinnosta. Eikä liity aloituksen aiheeseen.

Muoti ei kiinnosta? Mitä vielä? Yksi päivä eräs nainen sanoi, ettei tiedä mikä on Seiska ja kuka on P. H. (legendaarinen toimittaja), kyllä kaikesta pitää olla vähän kiinnostunut 😁

Anonyymi00125 kirjoitti:

Sehän kiva. Ei sinällään kiinnosta. Eikä liity aloituksen aiheeseen.

Eihän puolet tämän palstan kommenteista enää liity alkuperäiseen aloitukseen edes hämärästi

Anonyymi00122 kirjoitti:

No sehän on huisin hienoa, että näet sen noin, enkä minä sitä sanojaan, ettei joku ihminen ole "worth it". Sinun täytyy vain kyetä miettimään, että jaksatko lähteä setvimään asioita, jos ei toinen mitään halua muuttaa.... Jos toinen sanoo, että asiat on näin. Sopeudu. Pitäähän se uskoa. Kaikkeen ei tarvitse eikä pidä sopeutua. Mikä siinä sitten on ongelma? Ei kai sitä ihan mihin tahansa pidä lähteä?

Lue lisää

Tietenki jos eroon päädytty silloinhan se noin ollut. Mut ei se minusta tarkoita etteikö se ihmissuhde tai olisi joskus voinut olla vaivan arvoinen olisi ollut sen arvoista tai jotenki katuisin koko suhdetta. Suhteet päättyy niin moneen eri tilanteeseen. Joskus vaan elämän tilanne vie erilleen vaikka tunteita olisi. Huomaa ettei sinulla taida olla kovinkummoista elämän kokemusta saatikka kokemusta pitkistä suhteista. Turha tätä keskustelua jatkaa ehkä pidemmälle.

Anonyymi00127 kirjoitti:

Ja vielä se, että tämä aloitus ja pohdinnat koskevat aihetta yleensä. Eivät ole tarinaa kenestäkään tietystä. Nämä koskevat ilmiötä oppiminen parisuhteesta jne. Naisena kirjoitan tietenkin naisen näkökulmasta.

Lue lisää

Niin minä keskustelen aloituksen tekstistä mitä mielikuvia siitä herää.

Anonyymi00124 kirjoitti:

Lisäksi en ole missään vaiheessa sanonut, ettenkö itse olisi kasvanut menneiden ihmissuhteiden myötä. Menee molempiin suuntiin. Kaikki loksahtaa kohdalleen vasta siinä vaiheessa, kun on ihminen joka haluaa rakentaa elämää yhdessä ... Huomioden että molemmilla on mukavaa. Sooloilijoita ja epämääräisien suhdemuotojen etsijöitä on nykyään suurin osa.

Lue lisää

Juu no se. Mutta liityykö tämä aloitukseen jossa juurikin keskusteltiin kuinka mies kokee ensimmäiset suhteensa.

Anonyymi00121 kirjoitti:

Kyllähän minä aina jaksan keskustella, mutta olen töissä. Välillä siemaisen oikein pitkän siemauksen kahvikupista ja tulen tänne lepuuttamaan hermoja. Minulla nääs ei ole ketään hengittämässä niskan takana.

Lue lisää

Sepä kiva. Minulla paha korvatulehdus ja kuumetta. Oksensin tänään.

Anonyymi00128 kirjoitti:

Ihmissuhteista on kyllä mielestäni mielenkiintoista keskustella ja ihmisten käytöksestä siksi täällä käynkin. Välillä täällä jopa pääsee sitä toteuttamaan.

Samoin minä. Tämä on ainoa keskustelupalsta, joka edes etenee. Onhan tuolla noita parisuhde- avioliitto- ym. palstoja, mutta niihin on joku kirjoittanut viimeksi 2kk sitten. Täällä on vähän vilkkaampi meininki.

Anonyymi00133 kirjoitti:

Tietenki jos eroon päädytty silloinhan se noin ollut. Mut ei se minusta tarkoita etteikö se ihmissuhde tai olisi joskus voinut olla vaivan arvoinen olisi ollut sen arvoista tai jotenki katuisin koko suhdetta. Suhteet päättyy niin moneen eri tilanteeseen. Joskus vaan elämän tilanne vie erilleen vaikka tunteita olisi. Huomaa ettei sinulla taida olla kovinkummoista elämän kokemusta saatikka kokemusta pitkistä suhteista. Turha tätä keskustelua jatkaa ehkä pidemmälle.

Lue lisää

Jaahas siellä se mies puskee taas. Hänelle kuiskutellaan vieressä, että sitten kirjoita näin ja näin. 😆 Lähinnä jankkaamistahan tämä keskustelu sinun kanssasi on, että päivänjatkoja. En kirjoita enempää näihin.

Anonyymi00130 kirjoitti:

Muoti ei kiinnosta? Mitä vielä? Yksi päivä eräs nainen sanoi, ettei tiedä mikä on Seiska ja kuka on P. H. (legendaarinen toimittaja), kyllä kaikesta pitää olla vähän kiinnostunut 😁

Lue lisää

En tiedä minäkään. Ainut P. H tuo mieleen että ovat exäni, entisen naapurini sekä ystäväni nimikirjaimet. Seiskaa en oo "lukenut" aikoihin. Ja muoti ei oikeastaan kyllä kiinnosta juurikaan.

Anonyymi00131 kirjoitti:

Eihän puolet tämän palstan kommenteista enää liity alkuperäiseen aloitukseen edes hämärästi

Se on kyllä totta. Ja se on rasittavaa kun sitä niinkuin valikoi aiheet mitkä kiinnostaa ja sit joku alkaa kysellä ihan jotain kummallisuuksia joista ei huvita keskustella.

Anonyymi00141 kirjoitti:

Jaahas siellä se mies puskee taas. Hänelle kuiskutellaan vieressä, että sitten kirjoita näin ja näin. 😆 Lähinnä jankkaamistahan tämä keskustelu sinun kanssasi on, että päivänjatkoja. En kirjoita enempää näihin.

Lue lisää

Yep. Älä huoli minun kanssani tarvii sun keskustella.

Anonyymi00146 kirjoitti:

Yep. Älä huoli minun kanssani tarvii sun keskustella.

Ai tarvitsee vai. Taisit tarkoittaa ei tarvitse. Sen verran sisäiset mallini osaavat korjailla kirjoitusmokia. 😁 Kahvipaussini päättyi juuri ja palaan sorvin ääreen.

Anonyymi00149 kirjoitti:

Ai tarvitsee vai. Taisit tarkoittaa ei tarvitse. Sen verran sisäiset mallini osaavat korjailla kirjoitusmokia. 😁 Kahvipaussini päättyi juuri ja palaan sorvin ääreen.

Eipä susta oo keskustelemaan. Osaat vaan ilkeillä netissä. EI tarvii EI!

Anonyymi00150 kirjoitti:

Eipä susta oo keskustelemaan. Osaat vaan ilkeillä netissä. EI tarvii EI!

Juu-u. Ilkeilen, kun joku hyökkio, olettaa ja jankkaa.

Anonyymi00151 kirjoitti:

Juu-u. Ilkeilen, kun joku hyökkio, olettaa ja jankkaa.

Juu mä en oo täällä rupattelemassa muusta kuin keskustelun aiheesta toki jos kaikkea muuta haluat keskustella kannattaa varmaan miettiä vaikka jotain muuta kanavaa.

Anonyymi00139 kirjoitti:

Sepä kiva. Minulla paha korvatulehdus ja kuumetta. Oksensin tänään.

Ota Buranaa.

Anonyymi00154 kirjoitti:

Ota Buranaa.

Olen 3 ottanut jo.

Anonyymi00153 kirjoitti:

Juu mä en oo täällä rupattelemassa muusta kuin keskustelun aiheesta toki jos kaikkea muuta haluat keskustella kannattaa varmaan miettiä vaikka jotain muuta kanavaa.

Minä keskustelen täysin aiheesta. Jännä nähdä, miten kauan spinnaamne (suonette että varastan tämänkin nerokkaan ilmauksen)

Anonyymi00156 kirjoitti:

Minä keskustelen täysin aiheesta. Jännä nähdä, miten kauan spinnaamne (suonette että varastan tämänkin nerokkaan ilmauksen)

Juu olen hylkiö ja jankkaaja ja ilmeisesti mieskin. Aiheesta joo. Oli kiva keskustelu kyllä.

Anonyymi00155 kirjoitti:

Olen 3 ottanut jo.

Jos se tulee muuten oksennuksen mukana ulos, niin kantsii pyytää ns. oksennuksen estolääke. Se oli muistaakseni Primperan tai jotain. Ja sitten tietysti pitää muistaa juoda paljon.

Anonyymi00157 kirjoitti:

Juu olen hylkiö ja jankkaaja ja ilmeisesti mieskin. Aiheesta joo. Oli kiva keskustelu kyllä.

Jatkamme siis spinnauksen merkeissä kuin Spice Girls konsanaan. Kumpi vaan on solisti ja kumpi taustalaulaja. 🤔

Anonyymi00157 kirjoitti:

Juu olen hylkiö ja jankkaaja ja ilmeisesti mieskin. Aiheesta joo. Oli kiva keskustelu kyllä.

Ilmeisesti? Eli myönnät? Mutta mitenkäs tenori pyrkii bändiin? Omin tämän bändin nyt vähän luvalla kun kirjoitin nämä biisitkin.....

Anonyymi00157 kirjoitti:

Juu olen hylkiö ja jankkaaja ja ilmeisesti mieskin. Aiheesta joo. Oli kiva keskustelu kyllä.

Hyökkää. Ei hylkiö. Oli nääs typo.

Anonyymi00135 kirjoitti:

Juu no se. Mutta liityykö tämä aloitukseen jossa juurikin keskusteltiin kuinka mies kokee ensimmäiset suhteensa.

Tässä aloituksessa ei keskusteltu laisinkaan siitä, että miten mies kokee ensimmäiset suhteensa. Siinä keskustellaan, että miten nainen kokee miehen toiminnan miehen ensimmäisissä parisuhteissa. Itse asiassa tuo olisikin mielenkiintoinen näkökulma lukea, että millaisia oletuksia miehellä saattaa olla. Valitettavasti olen tavannut vain miehiä, joiden käsitykset on täysin epärealistisia, mitä tulee ensimmäiseen parisuhteeseen. Koko ketju olisi vähän erilainen, jos tässä pohdittaisiin vaikkapa eronneen miehen ajatuksia.

Anonyymi00163 kirjoitti:

Hyökkää. Ei hylkiö. Oli nääs typo.

Nyt täytyy kyllä minkä koit hyökkäävänä? Mielestäni kirjoitin vain kuinka koen ihmissuhteet ja erot ylipäätään. Varsinkin kun keskustelu liittyi aloitukseen. Niin millälailla hyökkäsin sinua vastaan myötäilin kirjoituksia toin vaan oman kantani esiin koska ajatuksesi tuntuivat aika suppealta. Sitten alkoi minun mollaaminen ja arvostelu.Epäolellisuuksia pidin trollaamisena. Ihan käsittämätöntä taas. Ei pitäis tämmöinen keskustelu olla sellainen et siitä jää toiselle kyyneleet silmiin. Ehkäpä näihin pitäis vaan myötäilä tai jankata gubbea niin säilyy hyvä mieli.

Anonyymi00165 kirjoitti:

Tässä aloituksessa ei keskusteltu laisinkaan siitä, että miten mies kokee ensimmäiset suhteensa. Siinä keskustellaan, että miten nainen kokee miehen toiminnan miehen ensimmäisissä parisuhteissa. Itse asiassa tuo olisikin mielenkiintoinen näkökulma lukea, että millaisia oletuksia miehellä saattaa olla. Valitettavasti olen tavannut vain miehiä, joiden käsitykset on täysin epärealistisia, mitä tulee ensimmäiseen parisuhteeseen. Koko ketju olisi vähän erilainen, jos tässä pohdittaisiin vaikkapa eronneen miehen ajatuksia.

Lue lisää

Sitten ymmärsin koko aloituksen väärin. Tuohan ei käy tuosta aloituksen tekstistä ilmi. Et voi naisena kertoa noin kuinka miehet asian kokee. Mut mua ei juurikaan kiinnosta tämä aihe näin päin.

Anonyymi00167 kirjoitti:

Nyt täytyy kyllä minkä koit hyökkäävänä? Mielestäni kirjoitin vain kuinka koen ihmissuhteet ja erot ylipäätään. Varsinkin kun keskustelu liittyi aloitukseen. Niin millälailla hyökkäsin sinua vastaan myötäilin kirjoituksia toin vaan oman kantani esiin koska ajatuksesi tuntuivat aika suppealta. Sitten alkoi minun mollaaminen ja arvostelu.Epäolellisuuksia pidin trollaamisena. Ihan käsittämätöntä taas. Ei pitäis tämmöinen keskustelu olla sellainen et siitä jää toiselle kyyneleet silmiin. Ehkäpä näihin pitäis vaan myötäilä tai jankata gubbea niin säilyy hyvä mieli.

Lue lisää

Jankkasit, että toinen on katkera. En itse asiassa mollannut. Toivottelin vaan hyviä vaunulenkkikelejä. Itsehän useamman viestin verran haukuit minua katkeraksi. Vähintä mitä siihen voi sanoa on, että älä jankkaa. Tämä palsta on kuorrutettu epäolennaisuuksilla, minkä ei pitäisi olla kenellekään yllätys. Jaahas. Missä sinä näet guben? Nämä gubbekirjoitukset ovat tämän palstan epäilennaisuuksien ydin.

Anonyymi00170 kirjoitti:

Jankkasit, että toinen on katkera. En itse asiassa mollannut. Toivottelin vaan hyviä vaunulenkkikelejä. Itsehän useamman viestin verran haukuit minua katkeraksi. Vähintä mitä siihen voi sanoa on, että älä jankkaa. Tämä palsta on kuorrutettu epäolennaisuuksilla, minkä ei pitäisi olla kenellekään yllätys. Jaahas. Missä sinä näet guben? Nämä gubbekirjoitukset ovat tämän palstan epäilennaisuuksien ydin.

Lue lisää

Eli sinä väität et teet tämmöisen aloituksen jostain miehestä tänne. Et oo muka katkera. Älä puhu pskaa. Voin antaa sulle ne lastenvaunut ja pinnasängyn. En tarvii niitä on vielä varastossa.

Anonyymi00172 kirjoitti:

Eli sinä väität et teet tämmöisen aloituksen jostain miehestä tänne. Et oo muka katkera. Älä puhu pskaa. Voin antaa sulle ne lastenvaunut ja pinnasängyn. En tarvii niitä on vielä varastossa.

Lue lisää

Voit lahjoittaa ne paikalliseen päiväkotiin, niin voivat leikkiä nukkeleikkejä. 😊 Paska on ruma sana, vai eikö sinulle sitä ole opetettu. Tämä on sitä spinnausta parhaimmillaan.

Anonyymi00172 kirjoitti:

Eli sinä väität et teet tämmöisen aloituksen jostain miehestä tänne. Et oo muka katkera. Älä puhu pskaa. Voin antaa sulle ne lastenvaunut ja pinnasängyn. En tarvii niitä on vielä varastossa.

Lue lisää

Ja kyllä, en ole katkera, päinvastoin. Joku mies avasi minun silmät. Tämä taas johtuu minun omassa elämässäni tietynlaisiin päätöksiin ja valintoihin. Olen ihan tyytyväinen asioiden tilaan, en lainkaan katkera.

Anonyymi00178 kirjoitti:

Ja kyllä, en ole katkera, päinvastoin. Joku mies avasi minun silmät. Tämä taas johtuu minun omassa elämässäni tietynlaisiin päätöksiin ja valintoihin. Olen ihan tyytyväinen asioiden tilaan, en lainkaan katkera.

Lue lisää

Kun asioissa on se puoli, joka jää pimentoon, ja josta en tänne kirjoita, eli mm. elämäni tänä päivänä.

Anonyymi00176 kirjoitti:

Voit lahjoittaa ne paikalliseen päiväkotiin, niin voivat leikkiä nukkeleikkejä. 😊 Paska on ruma sana, vai eikö sinulle sitä ole opetettu. Tämä on sitä spinnausta parhaimmillaan.

Lue lisää

Katos kun mä oon jo senverran vanha et puhun ihan niiku huvittaa. Enkä välitä kuule pätkääkään mitä sinä oot siitä mieltä. Ja jos se mies jotain vauvaa toisen kanssa odottaa niin tuskimpa sun tilitystä täällä lukee. Olen ainut joka tainnut nähdä koko sun aloituksen syvimmän ytimen ja syyn. Mut kyllä se siitä. Ehkä joku päivä olet asian kanssa sinut.

Anonyymi00158 kirjoitti:

Jos se tulee muuten oksennuksen mukana ulos, niin kantsii pyytää ns. oksennuksen estolääke. Se oli muistaakseni Primperan tai jotain. Ja sitten tietysti pitää muistaa juoda paljon.

Lue lisää

Ja niin on taas lomaa.

Anonyymi00180 kirjoitti:

Kun asioissa on se puoli, joka jää pimentoon, ja josta en tänne kirjoita, eli mm. elämäni tänä päivänä.

Niinpä miksi siis kirjoitat ihmisestä jolla ei ole nykyiselle elämällesi merkitystä tänne.

Anonyymi00183 kirjoitti:

Katos kun mä oon jo senverran vanha et puhun ihan niiku huvittaa. Enkä välitä kuule pätkääkään mitä sinä oot siitä mieltä. Ja jos se mies jotain vauvaa toisen kanssa odottaa niin tuskimpa sun tilitystä täällä lukee. Olen ainut joka tainnut nähdä koko sun aloituksen syvimmän ytimen ja syyn. Mut kyllä se siitä. Ehkä joku päivä olet asian kanssa sinut.

Lue lisää

Itse asiassa joku mies ei halua lapsia 😆 Luit alunperinkin aloituksen väärin ja nyt kuvittelet näkeväni sieluuni. Yritätkö jotenkin alkeellisesti iskeä, sinä miesoletettu? Ja kyllä vaan, minäkin kirjoitan ihan mistä minua huvittaa. Voisimmekin seuraavaksi pohtia, sopiiko pavé-istutus vihkisormukseen..minusta ei sovi. Ja jos haluan sellaisia tänne kirjoittaa, niin aivan hyvin voin kirjoittaa. Sinäkin kuomaseni olet ihan vapaa mies tekemään vaikka koko ensi yön tänne näitä spinnaavia viestejä, jos haluat. En lupaa vastata. 😆

Anonyymi00183 kirjoitti:

Katos kun mä oon jo senverran vanha et puhun ihan niiku huvittaa. Enkä välitä kuule pätkääkään mitä sinä oot siitä mieltä. Ja jos se mies jotain vauvaa toisen kanssa odottaa niin tuskimpa sun tilitystä täällä lukee. Olen ainut joka tainnut nähdä koko sun aloituksen syvimmän ytimen ja syyn. Mut kyllä se siitä. Ehkä joku päivä olet asian kanssa sinut.

Lue lisää

Nimenomaan toivon, että mies saa niitä lapsia. Sinullekin tekisi hyvää yövalvomiset. Se olisi hassun hauska juttu, jos haaviisi tarttuisi joku ei-menopaussilainen vaikka täältä palstalta.

Anonyymi00183 kirjoitti:

Katos kun mä oon jo senverran vanha et puhun ihan niiku huvittaa. Enkä välitä kuule pätkääkään mitä sinä oot siitä mieltä. Ja jos se mies jotain vauvaa toisen kanssa odottaa niin tuskimpa sun tilitystä täällä lukee. Olen ainut joka tainnut nähdä koko sun aloituksen syvimmän ytimen ja syyn. Mut kyllä se siitä. Ehkä joku päivä olet asian kanssa sinut.

Lue lisää

Olet siis jo yli 18-vuotias, kun uskallat puhua niinkuin huvittaa. Onnitteli täysi-ikäisyyden johdosta. Mihis aiheisiin siirrymme seuraavaksi? Myöhäiskeski-iän inkontinenssia ehdotan.

Anonyymi00189 kirjoitti:

Itse asiassa joku mies ei halua lapsia 😆 Luit alunperinkin aloituksen väärin ja nyt kuvittelet näkeväni sieluuni. Yritätkö jotenkin alkeellisesti iskeä, sinä miesoletettu? Ja kyllä vaan, minäkin kirjoitan ihan mistä minua huvittaa. Voisimmekin seuraavaksi pohtia, sopiiko pavé-istutus vihkisormukseen..minusta ei sovi. Ja jos haluan sellaisia tänne kirjoittaa, niin aivan hyvin voin kirjoittaa. Sinäkin kuomaseni olet ihan vapaa mies tekemään vaikka koko ensi yön tänne näitä spinnaavia viestejä, jos haluat. En lupaa vastata. 😆

Lue lisää

Kuka mies mistä ihmeen miehestä sä puhut. Taitaa olla aika lopettaa oot jossain todellisuuden tuolla puolen.

Anonyymi00183 kirjoitti:

Katos kun mä oon jo senverran vanha et puhun ihan niiku huvittaa. Enkä välitä kuule pätkääkään mitä sinä oot siitä mieltä. Ja jos se mies jotain vauvaa toisen kanssa odottaa niin tuskimpa sun tilitystä täällä lukee. Olen ainut joka tainnut nähdä koko sun aloituksen syvimmän ytimen ja syyn. Mut kyllä se siitä. Ehkä joku päivä olet asian kanssa sinut.

Lue lisää

Minä myös alan epäilemään, että olet yksi niistä tämän palstan miehistä, jotka tulee ihan kiimaisiksi väittelystä. Väittely ei lopu millään. Sitä vain ihmettelen, että miksi?

Anonyymi00191 kirjoitti:

Nimenomaan toivon, että mies saa niitä lapsia. Sinullekin tekisi hyvää yövalvomiset. Se olisi hassun hauska juttu, jos haaviisi tarttuisi joku ei-menopaussilainen vaikka täältä palstalta.

Lue lisää

Mun lapset nukkuneen jo kuukauden iässä koko yön. Tää on keskustelupasta ei seuranhaku.

Anonyymi00183 kirjoitti:

Katos kun mä oon jo senverran vanha et puhun ihan niiku huvittaa. Enkä välitä kuule pätkääkään mitä sinä oot siitä mieltä. Ja jos se mies jotain vauvaa toisen kanssa odottaa niin tuskimpa sun tilitystä täällä lukee. Olen ainut joka tainnut nähdä koko sun aloituksen syvimmän ytimen ja syyn. Mut kyllä se siitä. Ehkä joku päivä olet asian kanssa sinut.

Lue lisää

Että pitäisikö meidän perustaa ihan oma keskusteluketju tällä erittäin märkäsävytteiselle väittelylle, vai olenko minä vaihteeksi ymmärtänyt jotain ihan väärin.

Anonyymi00192 kirjoitti:

Olet siis jo yli 18-vuotias, kun uskallat puhua niinkuin huvittaa. Onnitteli täysi-ikäisyyden johdosta. Mihis aiheisiin siirrymme seuraavaksi? Myöhäiskeski-iän inkontinenssia ehdotan.

Lue lisää

Voi kuule voisin olla varmaan sun äiti.

Anonyymi00193 kirjoitti:

Kuka mies mistä ihmeen miehestä sä puhut. Taitaa olla aika lopettaa oot jossain todellisuuden tuolla puolen.

Kyllä. Otin juuri yhteyden Venuksella sijaitsevaan tukikohtaan tiiliskivi-Eriksonillani. Puhuin kieltä, jonka ymmärtää vain kaukaisen tähden asukkaat ja minä ainoana tässä maailmassa. Epäilen, että ufot aikovat pian osallistua tähän keskusteluun. Toivottavasti ensi yönä emme näe kirjaimia, jollaisia emme olisi koskaan kuvitelleet näkevämme, väreillä joille ei löydy koodia kartalta.

Anonyymi00195 kirjoitti:

Mun lapset nukkuneen jo kuukauden iässä koko yön. Tää on keskustelupasta ei seuranhaku.

Koliikkivauvoja ainakin viis 🤭🤭🤭🤭🤭

Anonyymi00194 kirjoitti:

Minä myös alan epäilemään, että olet yksi niistä tämän palstan miehistä, jotka tulee ihan kiimaisiksi väittelystä. Väittely ei lopu millään. Sitä vain ihmettelen, että miksi?

Lue lisää

Kylläpä suhtaudut halventavasti miehiin.

Anonyymi00197 kirjoitti:

Voi kuule voisin olla varmaan sun äiti.

Ei isi voi olla äiti, ku isi ei voi synnyttää

Anonyymi00196 kirjoitti:

Että pitäisikö meidän perustaa ihan oma keskusteluketju tällä erittäin märkäsävytteiselle väittelylle, vai olenko minä vaihteeksi ymmärtänyt jotain ihan väärin.

Tee vaan jos siltä tuntuu.

Anonyymi00199 kirjoitti:

Koliikkivauvoja ainakin viis 🤭🤭🤭🤭🤭

Se selittää miks oot niin sekaisin. Nuku välillä. Anna sen isin hoitaa.

Anonyymi00200 kirjoitti:

Kylläpä suhtaudut halventavasti miehiin.

Miten niin? Itse asiassa en suhtaudu. Tuossa mainitaan, että ennenkin on ollut näitä väittelykiimaisia täällä. Sinä haluat näkemällä nähdä pelkkää negaa. Voi kait sitä noinkin elää.

Anonyymi00202 kirjoitti:

Tee vaan jos siltä tuntuu.

Eli et myönnä mutta et sielläkään. Ole hyvä ja käytä luovuuttasi. Mene ja tee uusi aloitus.

Anonyymi00203 kirjoitti:

Se selittää miks oot niin sekaisin. Nuku välillä. Anna sen isin hoitaa.

Ei mulla ole vauvoja 😆 kaikille lukijoille ja kirjoittelijoille niitä toivon

Anonyymi00206 kirjoitti:

Ei mulla ole vauvoja 😆 kaikille lukijoille ja kirjoittelijoille niitä toivon

Ihanaa. Sain viimeisen sanan. 😁

Sivuraide

Tunteet ja vaisto voi vetää eri suuntiin.

Siinäkin on oppimisen paikka. Brickheadin pitää oppia näyttämään olevansa raskas kuin tiiliskivi. Tämän päivän maailmassa mielipiteet ja tietynlainen persoona opetetaan kätkemään. Ei voi heti sanoa, kuka on ämpäri ja kuka tiiliskivi. Kyllä se todellinen luonne sieltä kuitenkin puskee läpi, ja aika sen näyttää.

Eiköhän silloin kuin nainen ja mies kohtaa ja tutustuu, siinä vaiheessa voidaan asioista sopia molempen kannalta. Kirjoittamasi asia kuvaa paremminkin puhumattomuutta ja haluttomuutta ja kykenemättömyyttä kommunikointiin.

Anonyymi00076 kirjoitti:

Eiköhän silloin kuin nainen ja mies kohtaa ja tutustuu, siinä vaiheessa voidaan asioista sopia molempen kannalta. Kirjoittamasi asia kuvaa paremminkin puhumattomuutta ja haluttomuutta ja kykenemättömyyttä kommunikointiin.

Lue lisää

Joo. Haluttomia ja kykenemättömiä on paljon. Miehet kuvittelee, että he saavat täysin sanella ehdot, ja että naisen pitäisi ymmärtää olla hiljaa.

Anonyymi00076 kirjoitti:

Eiköhän silloin kuin nainen ja mies kohtaa ja tutustuu, siinä vaiheessa voidaan asioista sopia molempen kannalta. Kirjoittamasi asia kuvaa paremminkin puhumattomuutta ja haluttomuutta ja kykenemättömyyttä kommunikointiin.

Lue lisää

Mieti asia siltä kantilta, että on nainen, jolla on tunteita, ja mies joka esittää yksipuoliset ehdot parisuhteelle. Siinä jompi kumpi tai molemmat peräytyy. Nainen, kun saa tunteet eliminoitua tai mies, koska ei saa tahtoaan lävitse. Miehen kun tulee ymmärtää, että kukaan nainen ei loppupeleissä ole hiljaa. Jokaisella on oma tahto, mutta tutustumisen alussa on vaikeampi paljastaa koko kuvaa, kun silloin täytyy vähän kuulustella, että voinko minä sopeutua tämän toisen elämään ja tämä toinen minun elämään.

Eipä kestä. Kiva jos tykkäsit lukemastasi. 💚

Anonyymi00086 kirjoitti:

Eipä kestä. Kiva jos tykkäsit lukemastasi. 💚

Juu. Oli hyvällä tavalla prosessoitua tekstiä. Samahan se koskee myös naisia. Läpikäydyistä/käydystä suhteesta tulisi tulla itsellekin tietoa, mitä tarvitsen suhteelta, millaista kumppania kaipaan, pystyykö toiben muutokseen, tyydynkö johonkin vai onko mieluummin yksin...mietin, että olisi hyvä pohtia enemmänkin myös sitä miten itse kumppanina voi antaa suhteelle tai miten esimerkiksi tulisi puhua toiselle tai antaa tilaa jne.

Kehitystähän tapahtua, muuten toistaa samoja virheitä ihmissuhteissa.

LS

Anonyymi00094 kirjoitti:

Juu. Oli hyvällä tavalla prosessoitua tekstiä. Samahan se koskee myös naisia. Läpikäydyistä/käydystä suhteesta tulisi tulla itsellekin tietoa, mitä tarvitsen suhteelta, millaista kumppania kaipaan, pystyykö toiben muutokseen, tyydynkö johonkin vai onko mieluummin yksin...mietin, että olisi hyvä pohtia enemmänkin myös sitä miten itse kumppanina voi antaa suhteelle tai miten esimerkiksi tulisi puhua toiselle tai antaa tilaa jne.

Kehitystähän tapahtua, muuten toistaa samoja virheitä ihmissuhteissa.

LS

Lue lisää

Kehitystähän tulisi tapahtua siis...

Se, että kokee jonkin parisuhteen epäonnistuneen, ei tarkoita, ettäkö jonkun toisen tulisi pyrkiä paikkaamaan pieleen menneitä asioita. Tai, että tulisi olla tilalle joku muu. Jokainen ihmissuhde on omanlaisensa. Niissä on hyviä asioita ja huonoja asioita. Mikä sitten on se, mikä ratkaisee ettei jokin vaan toimi, vaikka kumpikin kokisi tahoillaan tekevän parhaansa.

LS

Anonyymi00097 kirjoitti:

Kehitystähän tulisi tapahtua siis...

Se, että kokee jonkin parisuhteen epäonnistuneen, ei tarkoita, ettäkö jonkun toisen tulisi pyrkiä paikkaamaan pieleen menneitä asioita. Tai, että tulisi olla tilalle joku muu. Jokainen ihmissuhde on omanlaisensa. Niissä on hyviä asioita ja huonoja asioita. Mikä sitten on se, mikä ratkaisee ettei jokin vaan toimi, vaikka kumpikin kokisi tahoillaan tekevän parhaansa.

LS

Lue lisää

Pieleen menneitä asioita pystyy paikkaamaan, jos siihen löytyy tahtoa. Täytyy olla nimenomaan tahto olla yhdessä.

Anonyymi00099 kirjoitti:

Pieleen menneitä asioita pystyy paikkaamaan, jos siihen löytyy tahtoa. Täytyy olla nimenomaan tahto olla yhdessä.

Totta, mutta pelkästään tahto ei riitä, jos mikään ei muutu silloin, kun on haasteita yhteisessä olemisessa, kommunikoinnissa, toisten tarpeiden ymmärtämisessä. Yhtälailla ne voi olla kummankin osapuolen syitä, eikä ole edes lopulta syyllisiä, kemia ei välttämättä toimi, vaikka toisesta välittäisi.

LS

Anonyymi00099 kirjoitti:

Pieleen menneitä asioita pystyy paikkaamaan, jos siihen löytyy tahtoa. Täytyy olla nimenomaan tahto olla yhdessä.

Olen kipuillut itse vuosia parisuhteessa. Koetin itse muuttua paremmaksi ja koetin toista saada ymmärtämään, mitä itse kaipaan suhteelta. On ollut kuin olisi muuri, mihin koetan huutaa, eikä toinen osapuoli kuule. Ei se hänen vikansa ole, enkä häntä syytä asioista. Huomasin, että syyllistän tässä suhteessa myös kohtuuttomasti itseäni. Olenko liian voimakastahtoinen, saako toinen ääntänsä kuuluviin? Koetin olla vatimatta mitään, olla välinpitämätön tarpeilleni.

Olen keski-ikäinen. Vaihtoehto olisi toki myös jatkaa yrittämistä, koettaa muuttaa itseäni. Tiedän, etten tule niin onnelliseksi ja koen elämäni ikäänkuin sidotuksi ja hukkaan heitetyksi. Mietin tässäkin, että olenko yksin syyllinen kaikkeen. Olen kuitenkin tehnyt päätöksen erota ja se tuottaa minulle jonkinlaista helpotusta ja vapauden tunnetta.

LS

Anonyymi00117 kirjoitti:

Olen kipuillut itse vuosia parisuhteessa. Koetin itse muuttua paremmaksi ja koetin toista saada ymmärtämään, mitä itse kaipaan suhteelta. On ollut kuin olisi muuri, mihin koetan huutaa, eikä toinen osapuoli kuule. Ei se hänen vikansa ole, enkä häntä syytä asioista. Huomasin, että syyllistän tässä suhteessa myös kohtuuttomasti itseäni. Olenko liian voimakastahtoinen, saako toinen ääntänsä kuuluviin? Koetin olla vatimatta mitään, olla välinpitämätön tarpeilleni.

Olen keski-ikäinen. Vaihtoehto olisi toki myös jatkaa yrittämistä, koettaa muuttaa itseäni. Tiedän, etten tule niin onnelliseksi ja koen elämäni ikäänkuin sidotuksi ja hukkaan heitetyksi. Mietin tässäkin, että olenko yksin syyllinen kaikkeen. Olen kuitenkin tehnyt päätöksen erota ja se tuottaa minulle jonkinlaista helpotusta ja vapauden tunnetta.

LS

Lue lisää

Kukaan ei on yksin syyllinen. Tuo on kamala ajatus naiselle, että olenko minä liian voimakastahtoinen.... Helposti lähdet pienentämään itseäsi, ja teet sillä tavoin hallaa itsellesi. Toki voi aina miettiä balanssia, että kysyykö tarpeeksi siltä toiselta osapuolelta, että mitä toinen haluaa... Että tavallaan tasapainottaako omaa vahvaa tahdon ilmaisua ikäänkuin puskemalla toista eteenpäin miettimään, että miten nyt toimitaan tai mitä toinen on mieltä jostain. Kukaan ei kykene olemaan loputtomasti välinpitämätön omilla tarpeilleen.

Anonyymi00117 kirjoitti:

Olen kipuillut itse vuosia parisuhteessa. Koetin itse muuttua paremmaksi ja koetin toista saada ymmärtämään, mitä itse kaipaan suhteelta. On ollut kuin olisi muuri, mihin koetan huutaa, eikä toinen osapuoli kuule. Ei se hänen vikansa ole, enkä häntä syytä asioista. Huomasin, että syyllistän tässä suhteessa myös kohtuuttomasti itseäni. Olenko liian voimakastahtoinen, saako toinen ääntänsä kuuluviin? Koetin olla vatimatta mitään, olla välinpitämätön tarpeilleni.

Olen keski-ikäinen. Vaihtoehto olisi toki myös jatkaa yrittämistä, koettaa muuttaa itseäni. Tiedän, etten tule niin onnelliseksi ja koen elämäni ikäänkuin sidotuksi ja hukkaan heitetyksi. Mietin tässäkin, että olenko yksin syyllinen kaikkeen. Olen kuitenkin tehnyt päätöksen erota ja se tuottaa minulle jonkinlaista helpotusta ja vapauden tunnetta.

LS

Lue lisää

Tuo, että koet helpotusta ja vapauden tunnetta kertoo aika paljon. Nehän on hyviä fiiliksiä. Jos on pitkä parisuhde, niin se on enemmän mietinnön aihe, että voitko todella tulevaisuudessa elää ilman sitä toista ihmistä. Miten paljon toiseen on kiintynyt ja miten paljon yhteinen historia merkitsee esimerkiksi toisen syvällisemmän tuntemisen kautta.

Anonyymi00117 kirjoitti:

Olen kipuillut itse vuosia parisuhteessa. Koetin itse muuttua paremmaksi ja koetin toista saada ymmärtämään, mitä itse kaipaan suhteelta. On ollut kuin olisi muuri, mihin koetan huutaa, eikä toinen osapuoli kuule. Ei se hänen vikansa ole, enkä häntä syytä asioista. Huomasin, että syyllistän tässä suhteessa myös kohtuuttomasti itseäni. Olenko liian voimakastahtoinen, saako toinen ääntänsä kuuluviin? Koetin olla vatimatta mitään, olla välinpitämätön tarpeilleni.

Olen keski-ikäinen. Vaihtoehto olisi toki myös jatkaa yrittämistä, koettaa muuttaa itseäni. Tiedän, etten tule niin onnelliseksi ja koen elämäni ikäänkuin sidotuksi ja hukkaan heitetyksi. Mietin tässäkin, että olenko yksin syyllinen kaikkeen. Olen kuitenkin tehnyt päätöksen erota ja se tuottaa minulle jonkinlaista helpotusta ja vapauden tunnetta.

LS

Lue lisää

Tuossa myös vähän särähtää tuo, että jatkaminen tarkoittaisi, että SINÄ lähtisit muuttamaan itseäsi. Mitenkäs se toinen osapuoli? Olisiko hän valmis muuttamaan toimintaansa?

Anonyymi00138 kirjoitti:

Tuossa myös vähän särähtää tuo, että jatkaminen tarkoittaisi, että SINÄ lähtisit muuttamaan itseäsi. Mitenkäs se toinen osapuoli? Olisiko hän valmis muuttamaan toimintaansa?

Lue lisää

Kukaanhan ei voi toista muuttaa, vain itseään voi.

Emme ole kommunikoineet yli 20 vuoden avioliiton aikana koskaan siten, mikä olisi kummallekin oikein ja hyvä. Hän on yrittänyt parhaansa varmasti. Viimeksi koetimme viime perjantaina, siinä oli yritystä meiltä varmasti enemmän kuin moneen vuoteen...otin puheeksi asioita mitä oli tapahtunut, halusin käydä lävitse. Hän vastasi"sinä kyllä käyttäydyit huonosti". Minä vahvana ihmisenä muistutin hänen omasta käytöksestään miksi koin asiassa käyneen niin, koin ettei hän millään tavoin tukenut minua tai reagoinut tilanteessa, oli ollut hiljaa puhelimellaan ja koin, että vastuu jäi minulle ja kaiken kuorman vuoksi kuohuu ylitse. Kerroin, että kyllä, olin huonosti käyttäytynyt ja en saisi niin tehdä. Hän vastasi "hyvä". Jonka jälkeen raivostuin ja huusin siitä, kun hän ei koskaan koe tarvetta itse muuttaa asioita itsessään, huusin vihaavani häntä....jota taas myöhemmin pyysin anteeksi, sanoin etten ihmisenä häntä vihaa. Lapset eivät kuulleet tuota, olimme kahdestaan liikebteessä, mutta sen jälkeen ajoimme hesburgeriin, ostimme kanatortillat ja siinä se. Se vaan tarkoittaa sitä, että koska kommunikoin tietyllä tapaa reaktiivisesti tunteella ja olen sanavalmis, olen se syypää kaikkeen. Ikään kuin ajaisin toisen epävarmaksi.

Tuo ei anna koko kuvaa. Harvoin tappelemme todellisesti. Yleensä hän lähtee pois, kun edes yritän keskustella mieltä painavista asioista. Olen hyväksynyt, ettemme kommunikoi asioista keskenämme. Toki perusasioista, mitkä eivät haasta liikaa ketään syvällisemmällä tasolla, voimme puhua, kuten, keitetäänkö kahvia.

Ehkä kerroin liikaa.

LS

Anonyymi00169 kirjoitti:

Kukaanhan ei voi toista muuttaa, vain itseään voi.

Emme ole kommunikoineet yli 20 vuoden avioliiton aikana koskaan siten, mikä olisi kummallekin oikein ja hyvä. Hän on yrittänyt parhaansa varmasti. Viimeksi koetimme viime perjantaina, siinä oli yritystä meiltä varmasti enemmän kuin moneen vuoteen...otin puheeksi asioita mitä oli tapahtunut, halusin käydä lävitse. Hän vastasi"sinä kyllä käyttäydyit huonosti". Minä vahvana ihmisenä muistutin hänen omasta käytöksestään miksi koin asiassa käyneen niin, koin ettei hän millään tavoin tukenut minua tai reagoinut tilanteessa, oli ollut hiljaa puhelimellaan ja koin, että vastuu jäi minulle ja kaiken kuorman vuoksi kuohuu ylitse. Kerroin, että kyllä, olin huonosti käyttäytynyt ja en saisi niin tehdä. Hän vastasi "hyvä". Jonka jälkeen raivostuin ja huusin siitä, kun hän ei koskaan koe tarvetta itse muuttaa asioita itsessään, huusin vihaavani häntä....jota taas myöhemmin pyysin anteeksi, sanoin etten ihmisenä häntä vihaa. Lapset eivät kuulleet tuota, olimme kahdestaan liikebteessä, mutta sen jälkeen ajoimme hesburgeriin, ostimme kanatortillat ja siinä se. Se vaan tarkoittaa sitä, että koska kommunikoin tietyllä tapaa reaktiivisesti tunteella ja olen sanavalmis, olen se syypää kaikkeen. Ikään kuin ajaisin toisen epävarmaksi.

Tuo ei anna koko kuvaa. Harvoin tappelemme todellisesti. Yleensä hän lähtee pois, kun edes yritän keskustella mieltä painavista asioista. Olen hyväksynyt, ettemme kommunikoi asioista keskenämme. Toki perusasioista, mitkä eivät haasta liikaa ketään syvällisemmällä tasolla, voimme puhua, kuten, keitetäänkö kahvia.

Ehkä kerroin liikaa.

LS

Lue lisää

Hmmm. Oletko koskaan perehtynyt siihen, että millaista kommunikaatio on ollut miehesi lapsuuden perheessä? Se mitä olen kuullut vähän vastaavantyyppisiä tarinoita, miehen lapsuudenkodissa on saattanut vallita jotenkin riitaisa tai jännittynyt tunnelma. Silloin jo lapsena on saattanut oppia vaikenemaan... poistumaan paikalta, kun tulee hankala tilanne (riita, erimielisyys, selityksen paikka). Tämä nyt tällä tavalla heittoa, että mitä taustalla voisi olla. Jos teillä keskustelu jää vähän kahvinkeiton tasolle, niin ette ole syvällisesti päässeet kysymään toiselta, että miksi toinen reagoi niinkuin reagoi.

Anonyymi00169 kirjoitti:

Kukaanhan ei voi toista muuttaa, vain itseään voi.

Emme ole kommunikoineet yli 20 vuoden avioliiton aikana koskaan siten, mikä olisi kummallekin oikein ja hyvä. Hän on yrittänyt parhaansa varmasti. Viimeksi koetimme viime perjantaina, siinä oli yritystä meiltä varmasti enemmän kuin moneen vuoteen...otin puheeksi asioita mitä oli tapahtunut, halusin käydä lävitse. Hän vastasi"sinä kyllä käyttäydyit huonosti". Minä vahvana ihmisenä muistutin hänen omasta käytöksestään miksi koin asiassa käyneen niin, koin ettei hän millään tavoin tukenut minua tai reagoinut tilanteessa, oli ollut hiljaa puhelimellaan ja koin, että vastuu jäi minulle ja kaiken kuorman vuoksi kuohuu ylitse. Kerroin, että kyllä, olin huonosti käyttäytynyt ja en saisi niin tehdä. Hän vastasi "hyvä". Jonka jälkeen raivostuin ja huusin siitä, kun hän ei koskaan koe tarvetta itse muuttaa asioita itsessään, huusin vihaavani häntä....jota taas myöhemmin pyysin anteeksi, sanoin etten ihmisenä häntä vihaa. Lapset eivät kuulleet tuota, olimme kahdestaan liikebteessä, mutta sen jälkeen ajoimme hesburgeriin, ostimme kanatortillat ja siinä se. Se vaan tarkoittaa sitä, että koska kommunikoin tietyllä tapaa reaktiivisesti tunteella ja olen sanavalmis, olen se syypää kaikkeen. Ikään kuin ajaisin toisen epävarmaksi.

Tuo ei anna koko kuvaa. Harvoin tappelemme todellisesti. Yleensä hän lähtee pois, kun edes yritän keskustella mieltä painavista asioista. Olen hyväksynyt, ettemme kommunikoi asioista keskenämme. Toki perusasioista, mitkä eivät haasta liikaa ketään syvällisemmällä tasolla, voimme puhua, kuten, keitetäänkö kahvia.

Ehkä kerroin liikaa.

LS

Lue lisää

Kiintymyssyhdemallit vaikuttaa aikuisena parisuhteeseen. Jos mies on ristiriitaisesti tai välttelevästi kiintynyt, niin se voi aiheuttaa tuollaista mitä kuvailet.... Juurikin paikalta poistumista ja sitä ettei niitä asioita käydä läpi tilanteiden jälkeen.

Anonyymi00169 kirjoitti:

Kukaanhan ei voi toista muuttaa, vain itseään voi.

Emme ole kommunikoineet yli 20 vuoden avioliiton aikana koskaan siten, mikä olisi kummallekin oikein ja hyvä. Hän on yrittänyt parhaansa varmasti. Viimeksi koetimme viime perjantaina, siinä oli yritystä meiltä varmasti enemmän kuin moneen vuoteen...otin puheeksi asioita mitä oli tapahtunut, halusin käydä lävitse. Hän vastasi"sinä kyllä käyttäydyit huonosti". Minä vahvana ihmisenä muistutin hänen omasta käytöksestään miksi koin asiassa käyneen niin, koin ettei hän millään tavoin tukenut minua tai reagoinut tilanteessa, oli ollut hiljaa puhelimellaan ja koin, että vastuu jäi minulle ja kaiken kuorman vuoksi kuohuu ylitse. Kerroin, että kyllä, olin huonosti käyttäytynyt ja en saisi niin tehdä. Hän vastasi "hyvä". Jonka jälkeen raivostuin ja huusin siitä, kun hän ei koskaan koe tarvetta itse muuttaa asioita itsessään, huusin vihaavani häntä....jota taas myöhemmin pyysin anteeksi, sanoin etten ihmisenä häntä vihaa. Lapset eivät kuulleet tuota, olimme kahdestaan liikebteessä, mutta sen jälkeen ajoimme hesburgeriin, ostimme kanatortillat ja siinä se. Se vaan tarkoittaa sitä, että koska kommunikoin tietyllä tapaa reaktiivisesti tunteella ja olen sanavalmis, olen se syypää kaikkeen. Ikään kuin ajaisin toisen epävarmaksi.

Tuo ei anna koko kuvaa. Harvoin tappelemme todellisesti. Yleensä hän lähtee pois, kun edes yritän keskustella mieltä painavista asioista. Olen hyväksynyt, ettemme kommunikoi asioista keskenämme. Toki perusasioista, mitkä eivät haasta liikaa ketään syvällisemmällä tasolla, voimme puhua, kuten, keitetäänkö kahvia.

Ehkä kerroin liikaa.

LS

Lue lisää

Minusta tekstissäsi kuuluu kuitenkin ennen kaikkea pitkäaikainen yksinäisyys parisuhteessa. Ei välttämättä ole mitään jatkuvaa riitelyä tai mitään avointa julmuutta, vaan se, että vaikeista ja merkityksellisistä asioista ei ole ollut tilaa puhua. Ja kun yrität vihdoin ottaa niitä puheeksi, keskustelu kääntyy helposti siihen, miten sinä reagoit, eikä siihen, mitä alun perin yritit käsitellä. Ja ei ole mikään ihme, että hermostut, jos toinen kiinnittääkin huomion sinun reagointiin, eikä itse asiaan.

Se, että olet huutanut, sanonut vihaavasi häntä tai on tietysti sinun vastuullasi, mutta se ei tee sinusta syyllistä koko vuorovaikutuksen ongelmaan. Kaksi asiaa voi olla samanaikaisesti totta: olet voinut huutaa vihaavasi toista, mikä on väärin, mutta samalla sinulla voi olla aivan todellinen kokemus siitä, ettet ole saanut suhteessa tukea, vastavuoroisuutta tai mahdollisuutta käsitellä asioita.

Anonyymi00174 kirjoitti:

Minusta tekstissäsi kuuluu kuitenkin ennen kaikkea pitkäaikainen yksinäisyys parisuhteessa. Ei välttämättä ole mitään jatkuvaa riitelyä tai mitään avointa julmuutta, vaan se, että vaikeista ja merkityksellisistä asioista ei ole ollut tilaa puhua. Ja kun yrität vihdoin ottaa niitä puheeksi, keskustelu kääntyy helposti siihen, miten sinä reagoit, eikä siihen, mitä alun perin yritit käsitellä. Ja ei ole mikään ihme, että hermostut, jos toinen kiinnittääkin huomion sinun reagointiin, eikä itse asiaan.

Se, että olet huutanut, sanonut vihaavasi häntä tai on tietysti sinun vastuullasi, mutta se ei tee sinusta syyllistä koko vuorovaikutuksen ongelmaan. Kaksi asiaa voi olla samanaikaisesti totta: olet voinut huutaa vihaavasi toista, mikä on väärin, mutta samalla sinulla voi olla aivan todellinen kokemus siitä, ettet ole saanut suhteessa tukea, vastavuoroisuutta tai mahdollisuutta käsitellä asioita.

Lue lisää

Jatkan vielä

Tuo lauseesi "hän kyllä yritti parhaansa varmasti" on minusta hyvin pysäyttävä. Siinä tuntuu olevan kuitenkin paljon ymmärrystä häntä kohtaan, ja ehkä jopa enemmän kuin itseäsi kohtaan.

Anonyymi00171 kirjoitti:

Hmmm. Oletko koskaan perehtynyt siihen, että millaista kommunikaatio on ollut miehesi lapsuuden perheessä? Se mitä olen kuullut vähän vastaavantyyppisiä tarinoita, miehen lapsuudenkodissa on saattanut vallita jotenkin riitaisa tai jännittynyt tunnelma. Silloin jo lapsena on saattanut oppia vaikenemaan... poistumaan paikalta, kun tulee hankala tilanne (riita, erimielisyys, selityksen paikka). Tämä nyt tällä tavalla heittoa, että mitä taustalla voisi olla. Jos teillä keskustelu jää vähän kahvinkeiton tasolle, niin ette ole syvällisesti päässeet kysymään toiselta, että miksi toinen reagoi niinkuin reagoi.

Lue lisää

Käsittääksen hänen kotonaan vanhemmat tulivat toimeen keskenään. Hänen isänsä oli vahva persoona, mutta koin hänet ihan mukavaksi ihmisenä, minulla oli mukavia väittelyitä hänen kanssaan, ne oli turvallisia, vaikka oli asioista eri mieltä. Olen käsittänyt niin, että hän pitää lapsuutensa olleen hyvä. Oma lapsuuteni on taas ollut sellainen, että muistan kummatkin vanhempani lähinnä syyllistävinä kasvattajina, missä ei huomioitu emotionaalisesti lainkaan lapsen tarpeita, heillä ei ollut siihen vain kykyä, en syytä tällä heitä.

Varmasti kyseessä on reagointitapa, myös synnynnäiset asiat, mille hän ei voi mitään. Vaikeassa tilanteessa todennäköisesti sanallista kommunikaatiota ja itsensä ilmaisua on vaikea tuottaa ja se ulkoinen mikä näyttäytyy, antaa helposti vääränlaisen tulkinnan tilanteesta toiselle ja oikeastaan sen uskon olevan taustalla. Siksi en odota muutosta. En usko, että olisi ilkeä tai hankala, varmasti voi kärsiä itsekin asiasta ja pidän, että hän ihmisenä on hyvä ihminen.

Ehkä itseni syyllistäminen juontuu jo lapsuuteen.

LS

Anonyymi00174 kirjoitti:

Minusta tekstissäsi kuuluu kuitenkin ennen kaikkea pitkäaikainen yksinäisyys parisuhteessa. Ei välttämättä ole mitään jatkuvaa riitelyä tai mitään avointa julmuutta, vaan se, että vaikeista ja merkityksellisistä asioista ei ole ollut tilaa puhua. Ja kun yrität vihdoin ottaa niitä puheeksi, keskustelu kääntyy helposti siihen, miten sinä reagoit, eikä siihen, mitä alun perin yritit käsitellä. Ja ei ole mikään ihme, että hermostut, jos toinen kiinnittääkin huomion sinun reagointiin, eikä itse asiaan.

Se, että olet huutanut, sanonut vihaavasi häntä tai on tietysti sinun vastuullasi, mutta se ei tee sinusta syyllistä koko vuorovaikutuksen ongelmaan. Kaksi asiaa voi olla samanaikaisesti totta: olet voinut huutaa vihaavasi toista, mikä on väärin, mutta samalla sinulla voi olla aivan todellinen kokemus siitä, ettet ole saanut suhteessa tukea, vastavuoroisuutta tai mahdollisuutta käsitellä asioita.

Lue lisää

Tietenkään en saisi vahingoittaa toista sanomalla, että vihaa tätä. Sehän on haavoittavaa. Reaktiivisuudestani ja, jos kuormitun, on haittaa, mistä kärsin toisaalta itse. Sanomiset, kun on aina sanottu ja niitä ei saa oikeasti takaisin, vaikka anteeksipyytäisi.

LS

Anonyymi00175 kirjoitti:

Jatkan vielä

Tuo lauseesi "hän kyllä yritti parhaansa varmasti" on minusta hyvin pysäyttävä. Siinä tuntuu olevan kuitenkin paljon ymmärrystä häntä kohtaan, ja ehkä jopa enemmän kuin itseäsi kohtaan.

Lue lisää

Tavallaan ymmärrän myös oman käytökseni tiettyä taustaa. En ole saanut lapsuudessa turvallisesti ilmaista omia tunteitani, minkä vuoksi minulla on ollut opettelemista...olen jäänyt itsekin aikoinaan ikään kuin lapsen kenkiin ja on pitänyt alkaa opettelemaan niitäkin taitoja aika myöhäisessä vaiheessa..pitkään olin ihan tunnelukossa ja, kun se pato lähti murtumaan, siinä on ollut kuohuntaa.. syyllisyyttäkinhän se sitten on aiheuttanut, ei ole ymmärtänyt omaa käytöstään.

LS

Anonyymi00189 kirjoitti:

Tavallaan ymmärrän myös oman käytökseni tiettyä taustaa. En ole saanut lapsuudessa turvallisesti ilmaista omia tunteitani, minkä vuoksi minulla on ollut opettelemista...olen jäänyt itsekin aikoinaan ikään kuin lapsen kenkiin ja on pitänyt alkaa opettelemaan niitäkin taitoja aika myöhäisessä vaiheessa..pitkään olin ihan tunnelukossa ja, kun se pato lähti murtumaan, siinä on ollut kuohuntaa.. syyllisyyttäkinhän se sitten on aiheuttanut, ei ole ymmärtänyt omaa käytöstään.

LS

Lue lisää

Tuttua siinä mielessä itselle, että minä en lapsena saanut koskaan ilmaista negatiivisia tunteita. Nyt aikuisena olen todella ärhäkkä puolustamaan itseäni ja vaatimaan oikeutta. Lapsena koin tulleeni jatkuvasti "tallotuksi". Kukaan ei kysynyt edes mitä haluan syödä, vaan kaikki oli ulkoa ohjattua.

Koen, että tällainen tausta voi ihan hyvin liittyä siihen, että myöhemmin omasta tahdosta, rajoista ja tunteista tulee tavallista voimakkaammin ilmaistuja. Se ei välttämättä tarkoita, että ihminen olisi pohjimmiltaan aggressiivinen tai hankala, vaan että jokin aiemmin harjoittelematon taito tulee käyttöön vähän kuin kaasu pohjassa.

Jos lapsena omien tunteiden ja tahdon ilmaiseminen ei ole ollut turvallista, lapsi voi ajatella esim.: "Jos sanon vastaan, siitä seuraa jotain ikävää."Lapsi kokee, että pitää mukautua muiden tahtoon.

Anonyymi00207 kirjoitti:

Tuttua siinä mielessä itselle, että minä en lapsena saanut koskaan ilmaista negatiivisia tunteita. Nyt aikuisena olen todella ärhäkkä puolustamaan itseäni ja vaatimaan oikeutta. Lapsena koin tulleeni jatkuvasti "tallotuksi". Kukaan ei kysynyt edes mitä haluan syödä, vaan kaikki oli ulkoa ohjattua.

Koen, että tällainen tausta voi ihan hyvin liittyä siihen, että myöhemmin omasta tahdosta, rajoista ja tunteista tulee tavallista voimakkaammin ilmaistuja. Se ei välttämättä tarkoita, että ihminen olisi pohjimmiltaan aggressiivinen tai hankala, vaan että jokin aiemmin harjoittelematon taito tulee käyttöön vähän kuin kaasu pohjassa.

Jos lapsena omien tunteiden ja tahdon ilmaiseminen ei ole ollut turvallista, lapsi voi ajatella esim.: "Jos sanon vastaan, siitä seuraa jotain ikävää."Lapsi kokee, että pitää mukautua muiden tahtoon.

Lue lisää

Ja sitten jossain vaiheessa tapahtuu muutos: "Hetkinen. Minullakin on oikeus haluta asioita. Minullakin on oikeus sanoa ei. Minun tunteeni ovat olemassa." Kun tämä puoli alkaa vapautua, sitä ei välttämättä vielä osata säädellä hienovaraisesti. Voi syntyä vastareaktio: jos aiemmin on ollut liian vähän omaa tahtoa, sitä alkaa olla paljon. Jos aiemmin on niellyt loukkaantumisen, nyt sitä ei enää nielekään. Jos aiemmin on väistynyt konfliktista, nyt menee helposti toiseen ääripäähän ja alkaa taistella.

Anonyymi00208 kirjoitti:

Ja sitten jossain vaiheessa tapahtuu muutos: "Hetkinen. Minullakin on oikeus haluta asioita. Minullakin on oikeus sanoa ei. Minun tunteeni ovat olemassa." Kun tämä puoli alkaa vapautua, sitä ei välttämättä vielä osata säädellä hienovaraisesti. Voi syntyä vastareaktio: jos aiemmin on ollut liian vähän omaa tahtoa, sitä alkaa olla paljon. Jos aiemmin on niellyt loukkaantumisen, nyt sitä ei enää nielekään. Jos aiemmin on väistynyt konfliktista, nyt menee helposti toiseen ääripäähän ja alkaa taistella.

Lue lisää

Se on pikkusen niinkuin heiluriliike ääripäästä toiseen:
ensin "minun täytyy mukautua" → myöhemmin "minä en enää suostu mukautumaan mihinkään"
Tai ainakin minulla se on ollut vähän ääripäästä toiseen. Pakko välillä selittää itselle, että kyllä mä voin tähän suostua..

Erityisesti omat rajat on kiinnostava asia. Terve rajan asettaminen on yleensä melko rauhallista. Jos rajojen pitäminen on uusi taito, se voi tuntua sisäisesti paljon suuremmalta asialta. Silloin "en halua" saattaa ulospäin muuttua vähän turhankin järkevään muotoon "EI, tätä ei tehdä minun kanssani!", koska ihminen ei vielä osaa erottaa jämäkkyyttä ja taistelutilaa toisistaan.

Anonyymi00210 kirjoitti:

Se on pikkusen niinkuin heiluriliike ääripäästä toiseen:
ensin "minun täytyy mukautua" → myöhemmin "minä en enää suostu mukautumaan mihinkään"
Tai ainakin minulla se on ollut vähän ääripäästä toiseen. Pakko välillä selittää itselle, että kyllä mä voin tähän suostua..

Erityisesti omat rajat on kiinnostava asia. Terve rajan asettaminen on yleensä melko rauhallista. Jos rajojen pitäminen on uusi taito, se voi tuntua sisäisesti paljon suuremmalta asialta. Silloin "en halua" saattaa ulospäin muuttua vähän turhankin järkevään muotoon "EI, tätä ei tehdä minun kanssani!", koska ihminen ei vielä osaa erottaa jämäkkyyttä ja taistelutilaa toisistaan.

Lue lisää

Myös reaktiivisuus voi liittyä tähän. Jos jokin tilanne muistuttaa tiedostamatta aikaisemmasta kokemuksesta, jossa oma tahto tai tunne ei saanut tilaa, nykyhetken tilanne voi herättää suhteettoman voimakkaan puolustusreaktion. Keho ikään kuin sanoo: "Tällä kertaa minua ei ohiteta." Vaikka nykyinen tilanne ei todellisuudessa olisi yhtä uhkaava kuin jokin aiempi kokemus.

Oman tahdon löytyminen ei ole kuitenkaan ongelma, vaan päinvastoin se on todella terve kehityssuunta. Haaste on siinä, että oman tahdon puolustamisesta tulee vähitellen turvallista ja joustavaa, eikä sen tarvitse tapahtua taistelemalla.

Siksi ihminen voi esimerkiksi olla pitkään aivan liian mukautuva ja myöhemmin vaikuttaa muiden silmissä jopa poikkeuksellisen kovalta, ehdottomalta tai helposti reagoivalta, vaikka taustalla onkin osittain se, että hän opettelee ensimmäistä kertaa kunnolla olemaan olemassa omana itsenään.

Anonyymi00212 kirjoitti:

Myös reaktiivisuus voi liittyä tähän. Jos jokin tilanne muistuttaa tiedostamatta aikaisemmasta kokemuksesta, jossa oma tahto tai tunne ei saanut tilaa, nykyhetken tilanne voi herättää suhteettoman voimakkaan puolustusreaktion. Keho ikään kuin sanoo: "Tällä kertaa minua ei ohiteta." Vaikka nykyinen tilanne ei todellisuudessa olisi yhtä uhkaava kuin jokin aiempi kokemus.

Oman tahdon löytyminen ei ole kuitenkaan ongelma, vaan päinvastoin se on todella terve kehityssuunta. Haaste on siinä, että oman tahdon puolustamisesta tulee vähitellen turvallista ja joustavaa, eikä sen tarvitse tapahtua taistelemalla.

Siksi ihminen voi esimerkiksi olla pitkään aivan liian mukautuva ja myöhemmin vaikuttaa muiden silmissä jopa poikkeuksellisen kovalta, ehdottomalta tai helposti reagoivalta, vaikka taustalla onkin osittain se, että hän opettelee ensimmäistä kertaa kunnolla olemaan olemassa omana itsenään.

Lue lisää

Myöhempi voimakas reagointi ei tee aikaisemmasta tunnelukosta tyhjää eikä päinvastoin. Molemmat voivat olla saman kehityskulun eri vaiheita. Ensin oma tunne ja tahto painetaan alas, sitten ne tulevat voimalla takaisin, ja vasta ajan kanssa löytyy niiden väliin säätely: "Minä saan haluta tätä, saan olla vihainen ja saan sanoa ei, mutta minun ei tarvitse räjähtää, hyökätä tai saada toista taipumaan todistaakseni, että minulla on oikeus siihen." Tätä tasapainoa olen itse joutunut hakemaan.

Anonyymi00210 kirjoitti:

Se on pikkusen niinkuin heiluriliike ääripäästä toiseen:
ensin "minun täytyy mukautua" → myöhemmin "minä en enää suostu mukautumaan mihinkään"
Tai ainakin minulla se on ollut vähän ääripäästä toiseen. Pakko välillä selittää itselle, että kyllä mä voin tähän suostua..

Erityisesti omat rajat on kiinnostava asia. Terve rajan asettaminen on yleensä melko rauhallista. Jos rajojen pitäminen on uusi taito, se voi tuntua sisäisesti paljon suuremmalta asialta. Silloin "en halua" saattaa ulospäin muuttua vähän turhankin järkevään muotoon "EI, tätä ei tehdä minun kanssani!", koska ihminen ei vielä osaa erottaa jämäkkyyttä ja taistelutilaa toisistaan.

Lue lisää

Kärkevään, ei järkevään

Anonyymi00213 kirjoitti:

Myöhempi voimakas reagointi ei tee aikaisemmasta tunnelukosta tyhjää eikä päinvastoin. Molemmat voivat olla saman kehityskulun eri vaiheita. Ensin oma tunne ja tahto painetaan alas, sitten ne tulevat voimalla takaisin, ja vasta ajan kanssa löytyy niiden väliin säätely: "Minä saan haluta tätä, saan olla vihainen ja saan sanoa ei, mutta minun ei tarvitse räjähtää, hyökätä tai saada toista taipumaan todistaakseni, että minulla on oikeus siihen." Tätä tasapainoa olen itse joutunut hakemaan.

Lue lisää

... en vieraille ihmisille yleensä ylireagoi kasvokkain tapahtuvassa kommunikaatiossa, säilytän tietyllä tapaa myös omat kasvoni. Olen oppinut ilmaisemaan paremmin tahtoani ja ajatuksiani. Minulle on kehittynyt eri identiteetti kuten työympäristössä minua voitaisiin pitää sosiaalisesti lahjakkaana, ei se välttämättä ole valhe, vaan opittu taito olla tietynlaisessa ympäristössä. Todellisesti olen kärsinyt yksinäisyydestä ja olen kokenut paljon epävarmuutta. En koe olevani riittävä, tarpeellinen, osaava, rakastettava.

LS

Anonyymi00213 kirjoitti:

Myöhempi voimakas reagointi ei tee aikaisemmasta tunnelukosta tyhjää eikä päinvastoin. Molemmat voivat olla saman kehityskulun eri vaiheita. Ensin oma tunne ja tahto painetaan alas, sitten ne tulevat voimalla takaisin, ja vasta ajan kanssa löytyy niiden väliin säätely: "Minä saan haluta tätä, saan olla vihainen ja saan sanoa ei, mutta minun ei tarvitse räjähtää, hyökätä tai saada toista taipumaan todistaakseni, että minulla on oikeus siihen." Tätä tasapainoa olen itse joutunut hakemaan.

Lue lisää

Sitä ihmisenä toivoo, että joku voisi nähdä ja tavoittaa sen oman sisimmän minän aidoimillaan ja rakastaa. Oikeasti vain Jumala pystyy rakastamaan ihmistä sillä tavoin, eikä toinen ihminen todellisesti tavoita sitä sisintä.

LS

Anonyymi00216 kirjoitti:

... en vieraille ihmisille yleensä ylireagoi kasvokkain tapahtuvassa kommunikaatiossa, säilytän tietyllä tapaa myös omat kasvoni. Olen oppinut ilmaisemaan paremmin tahtoani ja ajatuksiani. Minulle on kehittynyt eri identiteetti kuten työympäristössä minua voitaisiin pitää sosiaalisesti lahjakkaana, ei se välttämättä ole valhe, vaan opittu taito olla tietynlaisessa ympäristössä. Todellisesti olen kärsinyt yksinäisyydestä ja olen kokenut paljon epävarmuutta. En koe olevani riittävä, tarpeellinen, osaava, rakastettava.

LS

Lue lisää

Se, että olet oppinut olemaan sosiaalisesti taitava, ei tee sinusta millään tavalla epäaitoa. Se kertoo ennemminkin siitä, että olet löytänyt itsellesi keinoja selviytyä ja toimia erilaisissa tilanteissa. Mutta ymmärrän, että voi olla raskasta, jos muut näkevät sinusta vain sen varman ja pärjäävän puolen, eivätkä sitä ihmistä, joka välillä itsekin kaipaa hyväksyntää ja tunnetta siitä, että kelpaa.
Sinun ei tarvitse olla erityisen osaava, tarpeellinen tai sosiaalisesti taitava ollaksesi rakastettava ja riittävä. Sinun ei tarvitse jatkuvasti todistaa paikkaasi tai arvoasi. Olet arvokas myös silloin, kun olet epävarma, väsynyt tai et tiedä, mitä sanoa.
Ehkä jonkun ihmisen kanssa voisi joskus olla mahdollista olla ihan vain sinä, ilman sitä opittua roolia. Sellaisena kuin oikeasti olet. Ja toivon, että saisit kokea enemmän sellaista fiilistä, että saat olla ihan oma itsesi.

Anonyymi00221 kirjoitti:

Se, että olet oppinut olemaan sosiaalisesti taitava, ei tee sinusta millään tavalla epäaitoa. Se kertoo ennemminkin siitä, että olet löytänyt itsellesi keinoja selviytyä ja toimia erilaisissa tilanteissa. Mutta ymmärrän, että voi olla raskasta, jos muut näkevät sinusta vain sen varman ja pärjäävän puolen, eivätkä sitä ihmistä, joka välillä itsekin kaipaa hyväksyntää ja tunnetta siitä, että kelpaa.
Sinun ei tarvitse olla erityisen osaava, tarpeellinen tai sosiaalisesti taitava ollaksesi rakastettava ja riittävä. Sinun ei tarvitse jatkuvasti todistaa paikkaasi tai arvoasi. Olet arvokas myös silloin, kun olet epävarma, väsynyt tai et tiedä, mitä sanoa.
Ehkä jonkun ihmisen kanssa voisi joskus olla mahdollista olla ihan vain sinä, ilman sitä opittua roolia. Sellaisena kuin oikeasti olet. Ja toivon, että saisit kokea enemmän sellaista fiilistä, että saat olla ihan oma itsesi.

Lue lisää

Niin toki, aina voi elää toivossa ;) mutta kiitos sanoistasi ja hyvää illan jatkoa.

LS

Anonyymi00222 kirjoitti:

Niin toki, aina voi elää toivossa ;) mutta kiitos sanoistasi ja hyvää illan jatkoa.

LS

Kiitos, samoin mukavaa iltaa sinnepäin 🙂

Sen pidän itselläni. Aiheutti minussa mylläkän, jolloin koko maalaimankäsitykseni uusiutui, kiitos siitä. En sitä ala avaamaan kaikelle kansalle.

Kaikkia palstan keskusteluja ei ole terveellistä omia, mutta sinä olet varmasti jo huomannut.

Samat sanat niille miehelle, jotka meitä naisia menettää. Mutta kiva että sinulla on hyvä itsetunto, niin sitä kuuluukin.

No sepä hyvä kantapään kautta siis ja ojasta allikkoon. Tyytymättömien akkojen liukuhihnalla Me Naiset tapaamme pakinoinnin merkeissä.

Luetun ymmärtämisen kokeena tämä kävisi kun hyvin. Miettikääs miten upea ylioppilaskokewn tehtävä olisi selvittää, että onko tämän ketjun aloittaja mies vai nainen ja miksi. Empäs kerro.

Anonyymi00177 kirjoitti:

Luetun ymmärtämisen kokeena tämä kävisi kun hyvin. Miettikääs miten upea ylioppilaskokewn tehtävä olisi selvittää, että onko tämän ketjun aloittaja mies vai nainen ja miksi. Empäs kerro.

Lue lisää

Se ei tule aloituksesta ilmi. Sen voi lukea kumman kirjoittama tahansa. Jos kirjoittaja on nainen, hän selittää miehille: kuulepas, minä tiedän, miten teillä menee tämä ja kertoo lopussa omia tuntemuksiaan. Tai sitten mies kertoo naisille: me miehet ollaan kuulepas tällaisia, kerron nyt, että ymmärtäisitte. Ja sitten kertoo lopussa omista kokemuksistaan suhteissa.

Ihan samaa olen usein ihmetellyt. Mitä ilmeisimmin nämä eivät ajattele naisia ihmisin alkuunkaan.

Viimeinen kerta elämässä vai viimeinen kerta jonkun tietyn kanssa (ennen eroa?)?

Anonyymi00211 kirjoitti:

Viimeinen kerta elämässä vai viimeinen kerta jonkun tietyn kanssa (ennen eroa?)?

Viimeinen kerta ennen eroa tais olla kyseessä ja voihan se olla, että silloin on pystytty sikailemaan estoitta, luin jostain että naiset on omalle jätkälle pidättäytyviä, koska sillä tavalla ne saa paremmin pidettyä itsellä, mutta en tiedä.

Hah hah. Ole toki tyytyväinen. Kertoi tosi paljon sinusta tuo tarinasi.