Tutustuin kesällä varattuun naiseen. Ensin tutustuttiin saman harrastuksen merkeissä kavereina, kunnes lopulta ihastuminen toisiin oli todella selvää. Asutaan eri paikkakunnilla, mutta vietettiin pari hyvin läheistä viikonloppua, soiteltiin ja laitettiin viestejä kuukauden ajan. Itse rakastuin hyvin nopeasti ja tunnen, että myös tälle toiselle kävin samoin. Hän ei vaan halunnut lähteä nykyisestä suhteestaan suoraan toiseen suhteeseen. Kuukauden jälkeen en halunnut enää jatkaa tätä suhdetta, koska rakastin liikaa. Pidetään vielä välillä yhteyttä kuulumisia kysellen. Olen kysynyt katuuko meidän juttua nykyisin. Ei kuulemma edelleenkään kadu, mutta silti on edelleen parisuhteessa (asuu myös yhdessä tämän naisen kanssa). Yhteydenpito on nyt kuitenkin todella vähissä, koska en halua oikeastaan olla yhteydessä, koska välitän liikaa.
Edelleen ajattelen vielä monen kuukauden jälkeen koko ajan häntä vaikka en tiedä olisiko suhteen aloittaminen näistä lähtökohdista kovin kestävää. En pääse omassa elämässäni mihinkään suuntaan, kun vain haaveilen tästä naisesta. Mietin myös, kuinka hän voi asua ja elää toisen kanssa vaikka hän on pettänyt naistaan ja tekisikö saman minulle? Itse olen aina ollut pettämistä vastaan enkä koskaan olisi kuvitellut tekeväni mitään varatun kanssa, mutta kaikki tuntui vaan niin oikealta.
Haluaisin tietää onko kenellekään muulle käynyt näin? En tiedä auttaisiko jos kysyisin hänen tunteistaan vielä kerran. Haluaisin varmaan kuulla häneltä, että hän on unohtanut minut, jolloin ehkä mun olisi helpompi jatkaa elämää ja lopettaa turha haaveilu.
Onko naistensuhteissa pettäminen yleisempää (itselläni ei muita suhteita ole ollut vaikka en enää mikään teini ole)?
Edelleen ajattelen vielä monen kuukauden jälkeen koko ajan häntä vaikka en tiedä olisiko suhteen aloittaminen näistä lähtökohdista kovin kestävää. En pääse omassa elämässäni mihinkään suuntaan, kun vain haaveilen tästä naisesta. Mietin myös, kuinka hän voi asua ja elää toisen kanssa vaikka hän on pettänyt naistaan ja tekisikö saman minulle? Itse olen aina ollut pettämistä vastaan enkä koskaan olisi kuvitellut tekeväni mitään varatun kanssa, mutta kaikki tuntui vaan niin oikealta.
Haluaisin tietää onko kenellekään muulle käynyt näin? En tiedä auttaisiko jos kysyisin hänen tunteistaan vielä kerran. Haluaisin varmaan kuulla häneltä, että hän on unohtanut minut, jolloin ehkä mun olisi helpompi jatkaa elämää ja lopettaa turha haaveilu.
Onko naistensuhteissa pettäminen yleisempää (itselläni ei muita suhteita ole ollut vaikka en enää mikään teini ole)?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Haluaisit tietää onko kelleen muulle käynyt näin. Et kai nyt oikeasti luule olevasi maailmankaikkeuden ensimmäinen ihminen joka on törmännyt pettäjätyypiin. Ja kun mietit sitäkin että pettäisikö sinuakin niin: Ihan VARMASTI pettäisi. Ei vanha koira niin vaan opi uusille tavoille. Mutta kulutappa sinä aikaasi muistellen miten sait olla hänen viihdykkeenään vähän aikaa, hän tuskin uhraa asialle enää aikaansa muiden seurusteluidensa viedessä aikansa.
Meitä mahtuu moneen junaan, aina, ja jokaisella meistä on omat mielipiteemme asioista, itse voin kertoa vain omasta kokemuksestani, joka oli saman tyyppinen mutta niin että olin varattu osapuoli, meillä oli silloisen tyttöystävän kanssa mennyt jo pitempään huonosti kun tapasin tän tytön, ja se vaan kolahti...
viestiä tuli laitettua kymmeniä päivittäin jo ihan senkin takia että välimatka oli niin pitkä, tavattiin muutaman kerran ja homma tuntu oikeelta, mut sit kävi nii ku aina näis jutuis tuppaa käymään se tartti aikaa eikä ollukkaan ihan nii valmis ku mitä luuli... :) Joten meidän juttu päätty sit siihen...
Mä erosin vähän sen jälkeen ja muutin itseasiassa samalle paikkakunnalle työn peräs, ja törmään siihen päivittäin harrastuksen kautta, mut ei se juttu enää meil lähteny tais tulla liikaa juttuja väliin...
Mut kokemuksesta voin kertoo että jos et ns. käy tota juttua loppuun asti niin se jää vaivaamaan ja pitkäks aikaa, jo ihan silläkin että sun tunteet on noin vahvat, joten kysy ja puhu suoraan, siten saat rauhan ittelles, äläkä välitä niist kyynikoista jotka käskee sun unohtaa, ainoostaan sä itse tiedät mikä on hyväks just sulle, kuuntele siis sydäntäs ja anna ittelles lupa elää... :)
ja vaikkei muut siihen aina tunnu uskovan ni mä uskon että jokaiselle on joku jossakin... :) Tsemiä sulle:)
Kiitos tosi paljon vastauksesta kukkaseksi. Jotenkin toivoin, että täällä olis joku joka ymmärtää muuten kuin kertomalla mielipiteensä pettäjätyypeistä. Kai mun täytyy vaan tuoda tunteeni vielä esille.
Jossain vaiheessa ajattelin, et olis kiva pysyä edes kaverina, mut jotenkin tällä hetkellä se ei oikein tunnu mahdolliselta.
Paras keino on, kun listaat hänen huonot piirteensä paperille. Liioittele niitä! Sitten voit kirjoittaa hänelle hyvästelykirjeen, jota et lähetä. Mitä pikemmin pääset tunnekoukusta, sitä parempi sinulle. Ei kannata jäädä roikkumaan!
Mä oon kyllä saman kokenut, kohta vuosi sitten.. Tyyppi valitsi tyttöystävänsä, vaikka tunteet velloivat meillä molemmilla. Kesällä erosivat tyttöystävänsä kanssa, meidän juttu ei enää saanut siipiä alleen - en tiedä miksi. Luulen että nainen alko miettiä mitä menetti kun tyttöystävänsä menetti.... Nyt ei olla edes väleissä, koska teki mulle aika törkeet oharit syksyllä.
Mä mietin aina välillä, että mitähän oikeen tapahtu.. Että semmosta..
Niin ja reippaasti vaan vielä uutta etsimään!
Kyllä mulle ainakin tuppaa aina käydä niin, että jään kahden naisen loukkuun.
Kun kaunis uusi ihana täydellinen nainen osoittaa suosiotaan ja haluaa olla mun kaa, niin ei mulla oo sydäntä kieltäytyä.
Monta kertaa siinä on ongelmia sovittaa tapaamisaikoja varsinkin juhlapyhinä ,kun pitää kahdelle ihanaiselle saada järjestymään aikaa.
Onneksi mun nykyinen eka siippani asuu toisella paikkakunnalla, ei tulla sattumoisin kadulla vastaan kun ollaan kävelyllä tämän uudemman tuttavuuden kanssa.
Aina voi keksiä jonkun syyn miksi ei pääse tulemaan hänen luo eka pyhinä,vasta pyhien loppupuolella sitten ehtii mennä sinne.
no voooi, sullako ei oo sydäntä käyttäytyä kunnolla? :(
mä oon aina ihmetelly miks pleijerit ei voi alkaa pyörittää vaa toisiansa, miks pitää sotkee viattomia ihmisiä mukaa leikkiin..
Olen itse se pettäjänainen.. Omalla kohdalla pettäminen päätti silloisen suhteen, siis minä lopetin sen. Olisihan asian voinut tehdä myös fiksusti, muttamutta... Kaikki tapahtui 3 kuukaudessa. Uuden tyttöystävän kanssa aloin melkein seurustelemaan heti ja yhteen muutimme vuoden päästä. Hetkeäkään en ole katunut, että uuden mukaan lähdin. Tästä on kuutisen vuotta aikaa..
Huh, arvostan parisuhdettani ja tyttöystävääni entistä enemmän luettuani näitä kommentteja! Ei oo onneks tollasia ongelmia eikä tule, niin kauan ku se on minusta kiinni.
ennen olin pettäjä kunnes todella rakastuin, nyt yhteiseloa 3v ja en voisi kuvitellakaan pettäväni naistani. en puolusta pettämistä olisi pitänyt katkaista suhde sitä ennen, jotenkin vain olin turtunut siihen ja tein syrjähyppyjä peitelläkseni turhautumistani jne. siis verukkeita.... mutta kun se oikea tulee eteen, niin ei todellakaan tulisi mieleen toiset....
Miten minusta tuntuu, että lesboissa on niin kamalasti näitä pettäjätyyppejä (?) Omalle kohdalleni osuneet naiset ovat lähes kaikki (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta) pettäneet minua... Itse en ole pettänyt kertaakaan. Olen vissiin joku pettäjämagneetti ?? Miten näitä pettäjiä voisi välttää valitsemasta juuri minua seurustelukumppiksi ja törmätä mielummin niihin ei-pettäjiin (??)
Mä en usko, että lesbot olis tyypillisesti pettäjiä.. Kyse on vaan ehkä siitä, että on niin vaikeaa löytää se tosirakkaus, ja kun kaipuu toisen ihmisen läheisyyteen on niin kova, niin sit tyydytään semihyvään suhteeseen. Ja kun ei olla koko sydämellä mukana, kun se ei ole sitä tosirakkautta, niin kynnys pettää ja pelata ei ole kovin korkea. Mä teen näin, mutta petän itseäni, kun haen läheisyyttä miehistä, kun niitä on tarjolla. Tää mies kyllä tietää mun lesbouden, mutta on itsekin pleijeri, joten puntit on tasan.
Hahhhaaa. No nauttikaa toisistanne. Siinähän on kaks samanlaista paskaa kasassa.
Tästä kommentista nyt tulee taas pyyhkeitä, mutta pakko sanoa, että sen kerran kun mä oon elämässäni pettänyt (ekan ja viimisen kerran), oli kyse siitä että en suhteessa saanut toisesta yhtään mitään irti kun taas tää toinen nainen olis hakenut kuun taivaalta.. Tuli repsahdettua..
Mutta tuppaa vaan väkisinkin tulla mieleen että ne joita petetään niin onko niissäkin kenties jotain vikaa - ei aina niissä pettäjissä?? Eiks parisuhteessa pitäs kuitenki aina olla kaks..?
Tapauskohtasta tietysti.. Mulla ei oo pettämisestä eikä pettäjistä sen koommin kokemusta..
minkä lesbouden?
vähän sama tilanne kuin jos joku on periaatteessa kasvissyöjä, mutta kun nälkä on kova, niin joskus voi olla pakko tinkiä periaatteista ja syödä sitä, mitä on tarjolla... sanoinhan, ettei ole niin yksioikoista
sä et taida paljoa itteäs kunnioittaa. Miten ihmeessä aikuinen ihminen ei löydä seuraa ees seksiin vaa joutuu sitte vastentahtoisesti naimaan miehii koska kuitenki halut on. Miten se seksi sitte on niin tyydyttävää kuitenki ett jatkat sitä etkä vaa oikeesti oo ilman ja etsi seuraa naisista. Toi kuulostaa taas kyl nii oudolle itsensä piiskaamiselle ett en ymmärrä. Sä nait miehen kaa koska naista ei oo, ettet kuole seksinpuutteeseen. Näinkö se lesboilla menee sitte nykyää. Jos sä tapaisit naisen ja se sanois ett ai nii mä sit seukkaan miehen kaa mut oon lesbo, ni mitä sä ajattelisit? Tai nii, sä varmaa olisit että yläfemma.
Mä ihmettelen miten ihmeessä sä saat mitää jostain miehen panemisesta, onko se sen arvoista, onko se läheisyys palkitsevaa kun jatkat tota linjaa? Jos sä et nauttis siit tai susta tuntuis kauheelle joka session jälkee nii tuskin toi miesten paneminen jatkuisi vain sen takii ett on kivaa joskus ku joku panee.
Sä voisit hyväksyy sen ett oot bisse, sillain sä et sekoita omaa päätäs etkä kenekää muunkaan joka vielä ymmärtää mikä on lesbo ja mikä ei. Bisseydessä ei oo mitää vikaa, sehän sallii just tonki ett voit naida niin hätä- kuin fiilispohjalta miehen kaa. Lesbo ei katos niin tee.
Ehkä sä saat elämääs jotain järjestystä ku alat puhumaa asioista niiden oikeilla nimillä.