Omistan homeisen Skandin jonka arvo putoaa kun pohjasta irronnut vähän käytetty lyijyköli. Mielestäni epäoikeudenmukaista joten totean amiraalin laulavan niitä lauluja jonka leipää syö...
Vene-lehden testissä ollut Dufour 332 näyttää nykymuodin mukaisen runkomuodon huonot puolet, kuten testaajien kommenteistakin kerrankin käy ilmi. Perästä otetussa kuvassa vene on brouchaamassa tai ainakin lähellä sitä. Eli mielestäni matkapurjehdukseen ei kovinkaan mukavalta näytä, puuskissa erittäin työläs ja avotilan tuulenpuoleisella reunalla ikävä "roikkua" kallistuneena, varmaan kahden metrin korkeudella. Ehkä jollain herää nautinto ostaa kyseinen vene, testin kuvien perusteella, minulla ainakin kävi päinvastoin.
Vene-lehden testissä ollut Dufour 332 näyttää nykymuodin mukaisen runkomuodon huonot puolet, kuten testaajien kommenteistakin kerrankin käy ilmi. Perästä otetussa kuvassa vene on brouchaamassa tai ainakin lähellä sitä. Eli mielestäni matkapurjehdukseen ei kovinkaan mukavalta näytä, puuskissa erittäin työläs ja avotilan tuulenpuoleisella reunalla ikävä "roikkua" kallistuneena, varmaan kahden metrin korkeudella. Ehkä jollain herää nautinto ostaa kyseinen vene, testin kuvien perusteella, minulla ainakin kävi päinvastoin.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kaikissa veneillä arvo hitaasti putoaa. Uudemmissa se vaan putoaa euroissa laskien enemmän.
Oliskohan tämä D335 aihe jo koluttu ja se kuva ihan riittävästi kommentoitu, turha yrittää avata uutta keskusteluketjua.
Veneen arvosta sen verran, että se rahallinen arvo mitataan sitten jos joskus haluat se myydä. Oma ranskattareni on "äärettämän arvokas", ei ole myynnissä :-)
Tulis jo jäät että ne vois sitten sulaakkin!
http://www.youtube.com/watch?v=03HPmgEwQH8&feature=related
Leveäperäisellä veneellä on nautinnollista purjehtia pidempiäkin aikoja. Katsokaa miten vakaasti vene kulkee. Tuollaisessa kelissä monet hitaammat veneet ovat aikamoisia kiemurteloita ja rullaajia. Automaattiohjauksella ei ole minkäänlaista vaikeutta pitää vene suunnassa. Voi käydä välillä etukannella tai vaikkapa ottamassa pienet torkut. Puuskien voimaa ei tuhlata veneen turhaan kallisteluun, vaan voima muutetaan nopeudeksi.
Olipa vakuuttava video: joku sammakko seilasi lättäpohjaisella paskalla broachin rajoilla sivutuuleen tai alemmas. Jostain syystä videolle ei ollut tarttunut yhtään sekuntia vastaisia tuulensuuntia, olisi ollut kiva havainnoida tuon leijan luovimista ja aallonottoa...
http://www.youtube.com/watch?v=GvkWjQYzuCM&feature=related
Tuossa mennään vasta-aallokkoon. Tässä on miehiä laidalla. Yhtä nätisti vene kulkisi ilman laitaläskiäkin, nopeus siitä ainoastaan kärsisi jonkun kymmenyksen. Pienemmällä nopeudella menisi luonnollisesti vieläkin sulavammin.
Eipä ollutkaan sama jolla kyseessä, lisäksi suunta oli lähinnä sivuaallokko, muutama aste tuulen puolella. Puhumattakaan siitä, että aallot olivat niin loivia, että ajo oli ylämäki/alamäki-ajelua melkein sivuaallokkoon, joka on ihan eri asia kun ajaa normi Itämeren lyhyessä ja korkeassa (suhteellisesti) kuopassa luovilla. Eipä tuokaan video vakuuttanut laisinkaan.
Eipä tietenkään vakuuttanut! Millä hienolla ja vailla puutteita varustetulla veneellä taitavasti purjehdit? Ilmeisesti olemme nyt tekemisissä todellisen asiantuntijan kanssa!?Ei voi kuin ihailla asiantuntemustasi.
Laitappa nyt ensin jotain hienoa vimeoo siitä, kuinka pulkalla luovitaan aallokossa, niin nauretaan sitten lisää.
PS. Kiitokset siitä, että ymmärrät kumartaa, kun kohtaat ylivertaisen tietämyksen.
Katsos kun luoviominaisuudet lopulta riippuvat niin monesta muusta tekijästä kuin suht pitkästä kölistä, kapeasta ja syvästä rungosta... Myös syvällä kölillä, vesilinjan suhteellisella pituudella, peräsimen ominaisuuksilla ja keulapurjeen skuuttikulmalla jne on merkitystä. Oman homeskandisi luoviominaisuuksia ei paranna se, että siinä todennäköisesti on n. 1,5-1,6m syväystä... Kyllä First 36.7lla mennään vauhdilla sinun Avance 36si ohi tuulella kuin tuulella. Ja päälle päätteeksi ei tarvitse yli 6.5 solmun vauhdissa ottaa tyhjennysputkien kautta vettä istuma-aukkoon vaan voi olla kuivin jaloin!
Joo, ei ole mulla pitkää köliä, eikä edes matalaa. Olisin vaan halunnut nähdä juurikin sen videon, kun tuo lättäpohjainen nopeaksi kehuttu pulkka sakkaa luovissa aaltoon, niin kuin niillä on tapana tehdä. Jostain syystä ette laita linkkejä niihin.
Se slämäri kun aina tappaa sen vauhdin. Ai niin, ei toki koskekaan teitä, kun luovitte rautagenoalla, ja peltorit päässä ei edes huomaa, kun runko hakkaa vasta-aaltoon. Ja kone huutaa hoosiannaa.
En oikein ymmärrä minkälaista todistusaineistoa sinä olet hakemassa videoista puolesta tai vastaan, sillä niistä on vaikea saada mitään käsitystä siitä, miltä meno tuntuu oikeasti. Lisäksi niissä kaikkein kovimmissa keleissä tahtoo olla muutakin tekemistä kuin kuvailla kameralla. Mutta jos intoa riittää, voi katsella Youtuben antia hakusanoilla "sailing close hauled".
Lättäpohjaiset köliveneet alkoivat yleistyä 80-luvulla. X-yachts oli yksi ensimmäisistä sillä linjalla, ja mm. Vene-lehdessä kommentoitiin näiden kölin etupuolen alueen tasaisuutta verrattuna aikaisempiin ja arvioitiin sen vaikutusta purjehdusominaisuuksiin. Käytännön tulokset tiedämmekin. Tuolloinhan veneet olivat jo kasvaneet leveyttä aika paljon verrattuna vanhempaan "saaristoristeilijä" -malliin. Puolitonnari-kolmevarttitonnari oli tyypillisesti leveydeltään 3,3-3,5 metriä, muodoltaan ylhäältä päin katsottuna pisaraa muistuttava, jossa levein kohta oli jossakin 2/3 paikkeilla keulasta laskien. Näissä kuitenkin pohja oli vielä pyöreämuotoinen ja perä kapeni.
Tanskalaiset rupesivat sitten tasapohjaistamaan veneitä oikein urakalla ja toivat vielä 1980 luvulla markkinoille sellaiset vehkeet kuten silitysrautamainen Elvström 717 ja Banner 23 racer. Näitä on seilannut meidänkin vesillämme ja heidän kippareiltaan voit käydä kyselemässä tasapohjaisen veneen suorituskykyä kryssillä.
Hankkiessani itselleni purjevenettä vapaa-ajanviettotarkoitukseen mietin sitä kokonaisuutena, en vain siten, kuinka täydellisesti se käyttäytyy jossakin tietyssä tilanteessa, kunhan käytös on johdonkukaista ja ennustettavaa sekä pystyn siihen vaikuttamaan ja varautumaan. Mitä nopeuten tulee, on LYS-luku puutteistaan huolimatta ihan hyvä ennustaja, miten vene liikkuu keskimäärin, kun matkaa tehdään milloin mihinkin suuntaan tuuleen nähden. Esimerkiksi moottoripurjehtijoita pidetään kelpo matkaveneinä ja ne ovat kuitenkin vastatuuliominaisuuksiltaan vieläkin kauempana hard-core luovikoneista kuin vaikkapa otsikon Dufour.
videon vene onkin tuplaperäsimellä siunattu ja kulkee iloisesti laitatuuleen toinen peräsinlapa ilmassa. Noin leveäperäinen yhdellä peräsinlavalla lähtisi tuossa kelissä varmaan välillä hanskasta.
Tämän jälkimmäisen videon pätkä näyttäisi olevan Sydney-Hobart kisasta. Paremmin siinäkin mennään laitaseen, josko sitten reittikään tuossa vaati kryssiä?
Ikävän äkkijyrkästä aallokosta esimerkkiä tuossa Anita im Orkan pätkässä:
http://www.myvideo.de/watch/6660769/Die_Anita_im_Orkan_Helgoland
Tosin Pohjanmeren puolella Helgolandissa. S/y Anita on reilut 20 metrinen 12MR klassikko ilman konetta...
http://www.youtube.com/watch?v=91L_oG3ZP8k&feature=related