Talossa on 2000l varaaja, joka lämpiää yösähköllä ja vesikiertoinen lämmitys pattereilla.
Mikä on oikea ja energiatehokkain tapa lämmittää varaajaa?
- yösähköllä toimiva alavastus säädetty nyt ~80 asteeseen
- päiväsähköllä toimiva ylävastus säädetyy nyt ~68 asteesen
Asuinneliöitä n. 120m2 ja erinnäisien puolilämpimien ja osittain patterittomien tilojen kanssa brutto 200m2. Lämmöt saadetty asuinneliöissä 21 asteeseen ja muissa ~15 astetta.
Mikä on oikea ja energiatehokkain tapa lämmittää varaajaa?
- yösähköllä toimiva alavastus säädetty nyt ~80 asteeseen
- päiväsähköllä toimiva ylävastus säädetyy nyt ~68 asteesen
Asuinneliöitä n. 120m2 ja erinnäisien puolilämpimien ja osittain patterittomien tilojen kanssa brutto 200m2. Lämmöt saadetty asuinneliöissä 21 asteeseen ja muissa ~15 astetta.
Vastaukset 35
Vanhimmat
riippuu täysin sähkösi hinnasta.
Päivä 7 senttiä ja yö 5 senttiä.
Täällä mietitty samaa!
Tällä hetkellä mökistä löytyy 3 kuution varaaja. Alavastuksilla lämmitetään öisin noin 60 asteen nurkille. Varaajan puolessa välissä on päivävastus, jonka olen säätänyt reilusti alle, noin 40 asteeseen.
Menovesi on näillä keleillä noin 29-30 astetta ja paluuvesi tulee asteen pari viileämpänä takaisin. Yöllä lämmitys on riittänyt hyvin, olen pitänyt suorasähkölämmitystä kytkettynä pois päältä. Nyt päivävastus heräilisi juuri ennen yölämmityksen alkamista, mutta varaajan yläosassa on vieläkin lämpimämpää vettä, jota päästetaan kiertoon. Olisikos kuitenkin energiatehokkaampaa ylläpitää päiväsähköllä varaajan yläosassa esim 40 astetta kuin lämmittää yöllä 60 asteeseen?
Ensimmäinen talvi menossa tässä tönössä, joten opeteltavaa/optimoitavaa riittää. Lämmitysveden lisäksi öisin lämpenee 500l käyttövesivaraaja. Lämmitettäviä neliöitä noin 200 isohko autotalli. Osaa tiloista olen pitänyt viileämpinä. Viime kuun yökulutus oli noin 2500kwh, joten jännityksellä odotan lukemia kun se talvi oikeasti alkaa.
huomioi toki siirtohintakin
No mutta entäpä se itse asia? :)
Olisi mielenkiintoista kuulla spekulaatioita siitä kumpi skenaario kuluttaa vähemmän energia näillä keleillä/kovemmilla pakkasilla:
A) 2-3 kuution varaajan lämpötilan ylläpitäminen "jatkuvalämmitteisesti" 40-50 asteessa vai
B) 2-3 kuution varaajan lämmittäminen kerralla/yöllä noin 30 asteesta 60 asteiseksi?
Varmasti joku on testannut? Tämä syksy olisi ollut hyvä paikka testata, sen verran tasaisena on ulkolämpötila pysynyt, mutta enpä ole saanut aikaiseksi.
Suosittelisin nostamaan vähän lämpötilaa. Ei taida 60 astetta alavastuksella (jonka lämpö tuskin leviää tasaisesti) riittää bakteerien tappamiseen... Teoriassahan tuo ei ole ongelma, mutta...
Alkuperäisen 80 astetta tuntuu kyllä myös korkealta.
Omassa tapauksessa en lämmitä päivällä yhtään. Alavastus on noin 68 astetta.
Meillä on erillinen käyttövesivaraaja, joten lämmitysnesteen pöpöistä ei tarvitse kantaa huolta.
itse asia on se, että pitää ensin tietää energian hinta
jos hinnat ovat 8 ja 9 snt/kWh niin aivan sama miten käytät masinaasi...
mutta jos hinnat ovat 8 ja 11 niin tilanne voikin olla toisenlainen
Energian hinta on toki tiedossa. Tämä lienee itsestään selvää? Nyt pitäisi vielä tietää miten suurta vesivaraajaa käytetään energiatehokkaasti. Olisikos siihen vinkkejä?
Hintahan sen ratkaisee, miten kannattaa toimia.
Jos yösähkö on oleellisesti halvempaa, niin kannattaa käyttää sitä mahdollisimman paljon ja päiväsähköä vähän:
- varaaja ladataan yöllä kuumaksi eli alatermostaatin asetus korkea
- ylätermostaatin tehtävä on varmistaa lämpimän käyttöveden saanti eli varaajan yläosassa tulisi pysyä joku 60 °C aina = ylätermostaatin asetusarvo
Haittana on kuumaksi ladatun varaajan lämpöhäviöt. Vaikka varaaja olisi talon keskellä. Kas kun säätämätön lämmitysteho/ilmaislämpö tuppaa aina välillä nostamaan huonelämpöä yli tarpeen ja sitten lämpöhäviötkin kasvavat. Jo parin sadan W häviö tekee aikas monta kWh vuodessa....
Jos yösähkön hinta = päiväsähkön hinta, ei ole mitään järkeä pitää koko pönttöä kuumana -> lämmitetään pelkästään ylävastuksilla ja pidetään lämpötila juuri riittävänä lämpimän käyttöveden tekoon.
No, jos nyt kuitenkin pyritään hyödyntämään yösähköä, niin viimeisen päälle optimoitaessa pitäsi aina pyrkiä ennustamaan seuraavan päivän lämmöntarve (talon lämmitystarve LVK käyttö) ja säätää alatermostaatti juuri niin, että varaajaan varataan vain tarvittama määrä energiaa, muttei yhtään ylimääräistä -> lämpöhäviöt minimoidaan. Tavoitteena on siis, että varaaja puretaan tasolle, missä ylävastusten pitäisi mennä päälle, juuri halvan yösähkön alkamiseen mennessä.
Kuulemma joskus on ideoitu sään vaihteluita seuraavia systeemeitä tähän. Nykyäänhän ei tämä kulutusennusteen laadinta edes olisi suunnattoman vaikeaa tehdä, kun on netti ja paikkakuntakohtaiset ennusteet keksitty. Kaupallisia ratkaisuja vaan ei taida olla, kun on yö- ja päiväsähkön hintojen ero kutistunut eikä varaajasysteemit enää ole muodissa.
Pari tyhmää kysymystä:
- Miksi varaajan yläosassa tulisi olla aina 60 asteista vettä? Ajatellaanko tässä tilannetta, jossa käyttövesi lämmitetään samasta varaajasta? Itse olen säätänyt nyt ylätermostaatin 40 asteeseen, sillä kiertoon ei edes kovilla pakkasilla päästetä noin kuumaa vettä. Kuluvana syksynä olen pitänyt suoraa päiväsähkölämmitystä kokonaan pois päältä. Ero yösähkön ja päiväsähkön hinnassa on kuitenkin melko suuri, 8,6snt vs. 12,7snt (Suur-Savon Sähkö ja Tampereen verkko)
- paljonkohan voisi olla tuollaisen 3 kuution akvaterm-varaajan häviö silloin kun lämpötila on 60-70 astetta tai silloin kun lämpötila on 30-40 astetta? Jonkinlainen arvio suuruusluokasta kiinnostaisi. Tämän avulla voisi jo ynnäillä vaikka mitä.
Nyt olen näillä keleillä ollut kohtuu tyytyväinen säätöihin: varaajaa lämmitetään öisin, lämpöä riittää sopivasti(?) koko päiväksi, autotallin yhteydessä oleva tekninen tila ei tunnu erityisen lämpimältä, autotallissa noin 15 astetta. Olen siis siinä uskossa, että varaajan lämpöhäviöt menevät kuitenkin hyötykäyttöön. Mielummin kuitenkin tietäisin kuin uskoisin :) Itse haluaisin aina ensin tietää kuinka jokin värkki toimii. Sen jälkeen on helpompi vetää johtopäätöksiä eurotehokkuudesta kun tiedetään energiatehokkuus.
Tuollainen sään vaihteluihin perustuva systeemi kuulostaa mielenkiintoiselta!
Riittävän isossa varaajassa voi säätää termostaatit niin alas kuin vain voi. Kunhan lämmitys riittää. Jos on käyttövesi, on yläosassa oltavat 60-70 astetta.
Jos ei varattu energia riitä (liian pienei varaaja), on ylätermostaatti nostettava aika korkealle lämmölle, jotta se paikkaa jo päivällä ennakkoon illalla tulevaa tehovajetta. Sikäli kuin päiväajan tehoa pitää tuottaa ei se päiväpaikkaus muuta energian kulutusta merkittävästi. Lämpöähän pitää riittää ettei tarvitse palella.
Tähän mennessä joka kerran, kun on varaajasysteemissä ollut taipumus kylmetä ennenaikaisesti, on ollut päivävastuksen lämpö liian alhaalla.
Eli lyhyesti. Pelkästään lämmöntuotossa ylätermostaatin asento riippuu varaajan ja varaustehon riittävyydestä.
Miksi lämmityskierrosta edes pitäisi tappaa bakteereja?
Ei legionellabakteeri ole mikään ongelma lämmityskierrossa, joka käy ajottain jopa 80 asteisena, eikä sinne edes juoksuteta uutta vettä jossa voisi olla siemen bakteerikannalle. Ja vaikka siellä olisi jotain kasvustoa niin mitä sitten? Ei haittaa mitään niin pitkään kun pysyy juoksevuudeltaan lähellä veden ominaisuuksia. Ei tulisi kyllä mieleenkään hörpätä suuhun lämmityskierron vettä... Eihän lattialämmityksen osuus käy koskaan yli 40 asteen lämmössä, varmasti siellä jotain kasvaa...
80 asteen termostaatin asetuksen voi huoletta nostaa lähelle kiehumisrajaa (95C), oletan että patteriverkon vedelle on automaattisäätö. Päivälämmön asetusta voi kokeilla. Jos käyttöveden loppuninen illalla on hyväksyttävä riski, niin mikään ei estä laskemasta päiväasetusta selvästi alemmaksi.
B) on halvempi koska yösähkö on halvempaa.
Pöntötön lämpöhäviöt muodostuu siitä mikä on pöntön keskilämpötila, 30-60 astetta on sama asia kuin jatkuva 45. Jos pöntö on talon sisällä ja hukkalämpö onkin hyötylämpöä, niin sitten ei ole merkitystä vaikka lämpö olisi korkeampikin.
Kesällä kun ei tarvi lämmittä, kannattaa pöntön lämpöä laskea ja pienentää hukkaa.
Ehkä tässä on sellainen turvatekijä mielessä ihmisillä, että *jos* joskus tulee vuoto lämminvesikierrosta normiveden puolelle, niin sieltä tulisi sitten mahdollisimman vähän bakteeria ainakaan käyttöveteen. Alkuperäinen ilmeisesti lämmittää käyttövedenkin samalla varaajalla (kuten minäkin). Kopterikakkosen lämpötiloista voisi päätellä, että vettä käytetään vain tönön lämmittämiseen ja käyttövesi saadaan muusta lähteestä...
Voihan tuon nostaa 95 asteeseen jos haluaa, mutta lämmönhäviö on käsittääkseni suhteessa lämpötilaeron neliöön, eli lämmityskulut kasvavat merkittävästi jos sitä tuonne asti lämmittää.
Edullisinta siis todellakin lämmittää jonnekin minimin tuntumaan tai vain vähän yli, mutta siinä mahdollisesti riskejä.
No sitten on jotain muutakin vikaa jos pienipaisesta lämmityskierrosta vuotaa vettä korkeampipaineiseen käyttöveteen.
No, kuitenkaan lämmityskierrossa ei tarvi olla juomakelpoista vetta ja toisekseen, sehän lämmitetään joka yö, joten ei siellä ole bakteereja.
Yöllä vesi kannattaa lämmittää mahdollisimman kuumaksi, jotta halvepaa yöenergiaa tulee käytettyä mahdollisimman paljon, tuossa systeemissä yöenergia ei kuitenkaan riitä välttämättä koko vuorokaudelle, joten mitä kuumemmaksi lämmitetään yöllä sitä vähemmän menee kalliimpaa päiväsähköä. talvella lämpöhäviät lämmittää taloa, eikä ole hukaa ainakaan kokonaan.
Tiedän kokemuksesta että et osaa antaa periksi, mutta kyllä minäkin jaksan kommentoida :)
Sähkö on verojen takia niin arvokasta, että kannataisi varmaan hankkia puukattila varaajan kaveriksi ja lämmittää vaikka ostoklapeilla.
Jos löydät käytetyn puukattilan halvalla pääset heti tekemään selvää säästöä.
Omalla sähkösopparilla yösähköllä tuotetun kWh:n hinnaksi tulee 8,6snt. Pikaisesti laskeskeltuna ostopuulla tuotetun energian hinta on jotakuinkin sama.
Ynnäilyt perustuvat olettamuksiin: Irtokuutiosta täydellisen kuivaa koivua irtoaa noin 1000kWh (pinokuutio 1600kWh). Irtokuutio koivua kustantaa mulle 50-60€. Täydellisen kuivaa koivua en saa edes rahalla, jolloin lämpöarvo tipahtanee jonnekin 700-800kWh:n huiteille(?). Itse tekemällä ja varastointiin panostamalla täyskuivaakin toki saisi.Takan hyötysuhde noin 70-80%. Eli tuolla 50-60 eurolla saisin arviolta noin 500-650kWh. Sähköllä sama määrä lämmintä kustantaa 43-56€. Kunnollisella polttimolla hyötysuhde olisi toki varmasti parempi. Mutta jos ostopuun varassa pitäisi lämmitellä, niin ei tuo mahdollinen säästö oikein riitä motivoimaan lisäinvestointien tekemiseen.
Ei voi käyttää sähkön laskutoimituksia kuten COP ja kwh puulaskuihin. Kokemuksella selviää, kuin ka paljon puun poltto säästää, esim minulla leivinuunin kanssa säästä talvella ostoklapella sähköä 10-20 eur/kk.
Valmiit ei täysin kuivat klapit kuivuvat nopeasti huonelämmössä.
Ilmaista rakennusjätepuuta, kuten kuormalavoja on tarjolla.
Oli kyse puukattilasta eikä takasta. Takka jos ei ole kovin massivinen ja varaava, luovuttaa lämpöä vain muutaman tunnin. Leivinuuni esim 24h.
Puun palamisessa on paljon energiaa ja hyvin sen saa varaajaan talteen.
"Ei voi käyttää sähkön laskutoimituksia kuten COP ja kwh puulaskuihin. Kokemuksella selviää, kuin ka paljon puun poltto säästää, esim minulla leivinuunin kanssa säästä talvella ostoklapella sähköä 10-20 eur/kk."
Toki voi, energiaa se puun polttaminenkin vapauttaa.
Me asuimme ennen 100m2 asunnossa, joka oli "laskuteknisesti" huomattavasti helpommin hallittavissa kuin nykyinen. Tuossa asunnossa varsinaisena lämmitysmuotona oli suorasähkö ja polttamalla noin 4 irtokuutiota koivua vuodessa, säästi sähkölaskua aika tarkkaan laskelmien verran, noin 2000-2500kWh per vuosi. Rahallisesti säästöä ei tullut, ei ainakaan sen jälkeen kun siitä vähentää nuohouskulut.
Jos säästät 10-20€ sähköä polttamalla ostoklapeja leivinuunissa, niin olisi varsin oleellista tietää paljonko puuta tarvitaan tuon säästön aikaansaamiseksi :) Paljonko sähköä siis kuluu lämmitykseen?
Nykyinen asuntomme ei ole yhtä selkeästi ynnäiltävissä mm. siitä syystä, että suuri osa takkaleivinuunin luovuttamasta lämmöstä jakautuu korkeaan tilaan. Takalla pitäisi tuottaa enemmän lämpöenergiaa, siis korkeampi huonelämpötila, kuin lattialämmöllä, että tuntuisi yhtä mukavalta. Tietenkin villasukat ovat ratkaisu tähänkin.
"Oli kyse puukattilasta eikä takasta. Takka jos ei ole kovin massivinen ja varaava, luovuttaa lämpöä vain muutaman tunnin. Leivinuuni esim 24h."
Oleellista on takan/kattilan hyötysuhde. Valmistaja antaa mielellään optimistisen arvion siitäkin.
Sehän on selvää, että jos ilmaista puuta polttaa, niin se kannattaa aina. Harvemmin meillä täällä kaupunkialueilla on edes niitä kuormalavoja tarjolla. Ehkä niitä jostakin rakennustyömailta voisi käydä kyselemässä, mutta taidan "säästää" käymällä senkin ajan ns. palkkatöissä :)
"Ehkä niitä jostakin rakennustyömailta voisi käydä kyselemässä, mutta taidan "säästää" käymällä senkin ajan ns. palkkatöissä :)"
Mikä on ongelma yhdistää peräkarru autoon ja puunhakumatka ruokaostoksiin?
Unohtui lisätä, että rakennusjätepuuta löytyy kapunkien kaatopaikoilta.
Eihän siinä mitään ongelmaa olisi hakea puukuormaa samalla kun käy hakemassa perheelle leipää. Mutta kuten sanottu, eipä täällä kaupungissa sitä puuta ihan noin vain haeta.
Kaatopaikoilta ei todellakaan voi hakea energiajätettä. Se menee hyötykäyttöön.
Ajatus on kuitenkin hyvä. Pitäisi löytää vielä joku toimiva keino toteuttaa tuollaista. Pidetään mielessä.
Vai niin, missähän kaupungissa pääsee kaatopaikalle hakemaan tavaraa?
Täällä joutuisi varmaan vankilaan jos olisi kaatiksella täyttämässä peräkärryä, se on varastamista.
Höh oletko ihan täysillä matkassa? Jos varaajasi on 2000 l niin ruuvaa sulakkeet ja katko johdot ja irroita vastus eli tee kaikki nuo siihen päiväkäyöttö vastukseen !
Päiväkäyttövastusta ei ikinä missään tilanteessa toimintaan se on täysin turha.
Tommonen talo pysyy lämpimänä tiskivesien/suihkussa käyntien yms kulutus hyvin lämpimänä pelkällä yösähköllä.
Aivanko todissasi näin yksinkertaista asiaa kyselet?
1500 l varaajakin riittäisi jos hiukankaan on järkeä,maalaisjärkeä nupissa.
Patteriverkostossa oltava sitten oikein säädetty automaattisuntti niin ei turhaan lämmitetä .
Päiväkäyttövastus kytkeytyy vain jos veden lämpötila laskee alle termostaatissa säädetyn arvon. Mutta pointtisi siis oli, että yösähköllä vesi niin kuumaksi, että yläosassa säilyy reilu 60 astetta iltaan asti, jottei legionella iske?
Pattariverkossa on automaattishuntti, joten liian kuumaa vettä ei pitäisi verkostoon mennä.
Siis sulla on kuuma käyttövesi kierukalla tuosta samasta varaajasta?
Eihän se ole mikään ongelma legionellan kannalta jos yläosa käy päivällä kylmänä, sehän lämpiää taas seuraavana yönä kuumaksi ja pitää pöpöt hengettöminä, ei sinne yhdessä päivässä mitään suurta kantaa voi kasvaa. Eikös maalämpökattilat käytetä kuumana vain kerran viikossa että legionellavaara pysyy poissa?
Lämpimän käyttöveden riittävyys on ongelmasi, ei muu.
Itsellä on kuuma käyttövesi eri varjaajassa (500 litrtaa) ja siinä on aina 80 asetuksena ja lämpiää pelkällä yösähköllä.
1800 litran lämmitysvaraajassa on talvella yöasetuksena 95 astetta ja päiväasetus 20 astetta, päiväsähköä en siis käytä koskaan jos vehkeet toimii, se on vain varalla jäätymissuojana. Lämmönjako on lattialämmityksellä. Vaikka vaadittu 30 asteinen vesi pääsisi jonain iltana loppumaan, niin ei sitä ehdi huonelämmössä huomaamaan vaikka muutaman tunnin lattioissa kiertäisi aavistuksen liian vähän lämmin vesi.
Keväällä ja syksyllä pidän varaajan 60 asteisena ja keäksi otan sulakkeet kokonaan auki.
2000 litraa ei kummoiseen taloon riitä jos lämmönjako on pattereilla ja samasta astiasta otetaan myös lämmin käyttövesi.
Jos lämmönjako on lattiasta ja käyttövesi eri varaajassa, niin sitten tuo 2000 litraa riittää jo 250 neliön taloon.
Tuossa nyt asiasta enempää tietämättä niin varaajassa lämpö käytännössä kerrostuu, ylhäällä kuumenpaa ja alhaalla kylmempää. Käyttövesikierukan pitäisi olla varrajan yläosassa niin käyttäveden lämpötila on riittävän korkea eri lämmitystavoilla. Oma ongelmansa on miten käyttövesikierukka on sijoitettu ja toimiiko homma oikealla tavalla.
Yösähköllä lämmitetään mahdollisimman paljon ja päiväsähkö on sitten varalla jos varaajassa lämmöt ei riitä jostakin syystä. Parin tuhannen litran varraajassa lämmön pitäisi riittää yösähkölläkin hyvinkin pitkään.
Tuossa mainittiin myös lisälämmön tuottaminen muulla tavoin ja "olen törmännyt" muutamaan kohteeseen jossa järjestelmään lisättiin vesikierrätteinen pellettitakka jolla lämpöä tuotetaan varaajaan asennetun termostaatin ohjaamana. Takka käynnistyy kun varaajan lämpötila laskee säädettyyn lämpötilaan ja pysätyy kun ylälämpö on saavutettu. Pelletillä lämpöä pystytään tuottamaan n 5 centin kw hintaan kun sähköllä ollaan kaikkine kuluineen 10 centin paikkeilla. Vaihtoehtona voi olla myös vesikiertoinen takkasydän, mutta suuressa varaajassa joku oli kyllästynyt jatkuvaan puunkantoon ja hankki tilalle pellettitakan. Näissä molemmissa toteutusmalleissa varaajat voisivat olla merkittävästi pienemmätkin mutta puunkäytössä suurempi antaa enemmän varaavuutta lämmityskertojen suhteen.
Noniin, ensimmäiset tilastot valmiina :)
Joulukuussa setuppi oli seuraava: 3 kuution varaaja, yövastusten termostaatti noin 60 asteessa, päivävastus noin 55-60. Kiertovesipumppu jostakin syystä edellisen asukin jäljiltä täysillä.
Tammikuussa otin suoran päiväsähkölämmityksen kokonaan pois käytöstä ja nyt olen hakenut riittävää lämpötilaa yötermarille. Näyttää siltä, että 60 astetta riittää edelleen. Yhtenä päivänä on varaajasta loppunut säätöyksikön haluama lämpömäärä noin kello 22 illalla, eli ei tietenkään haittaa mitään. Kiertovesipumpun tehot laskettu tasolle riittävä, noin 1/2 max-tehoista.
Joulukuun lämmitykseen kulunut sähkömäärä euroina noin 240 euroa. Tammikuun ensimmäisellä puoliskolla vauhti on ollut samoin 240 euron kuukausivauhtia. Erona se, että joulukuussa oli kelit noin 0-5C:n välillä ja tammikuussa -2 - -15C:n välillä. Jonkinlainen optimointi on siis erittäin paikallaan!
Jos reippaat 250 neliötä pitää lämpimänä näillä pikkupakkasilla tuolla euromäärällä, niin ei taidan pahemmin alkaa maalämpöinvestointeja itselleen perustelemaan? Tulisi nyt vielä sellainen parin viikon reilumpi pakkasjakso (
Onko tästä aiheesta mitään uutta laskelmaa?
Testasin itsekin asiaa, 3 kuution varaaja, vain yksi termostaatti kattilan keskiosassa, kiertovesipumppu keskiasennossa.
Kun tammikuussa oli lämmitys pelkällä yösähköllä, sähköä kului karvan alle 3000kwh (yö 2800 päivä 200).
Helmikuun 1. päivä laitoin lämmityksen jatkuvaksi. Sähköä kului yhteensä 1500kwh (päivä 700, yö 800).
Termostaattiin ei ole koskettu. Ilmatieteen laitoksen sivuilla näyttää että helmikuu oli kylmempi kuukausi kuin tammikuu keskiarvoisesti noin 4 asteen erolla pk-seudulla.
Joten näyttäisikö tässä olevan päinvastainen asia kuin kopterikakkosella? Vaikka päiväsähkö onkin kalliimpaa, jos sillä konstilla kuitenkin kuluu yli 50% vähemmän kuin pelkällä yösähköllä? Mitään euromääriä en ole laskenut, mutta uskoisin että yösähköllä lämmittäminen kovilla pakkasilla kun lämpötila laskee kattilan keskiosassa olevan mittarin mukaan 35 asteen tienoille, joskus jopa alle, sen lämmittäminen uudestaa reilu 60 asteeseen kuluttaa enemmän euroja kuin jatkuva pitäminen samassa lämpötilassa??
Tietysti taloissa ja lämpökattiloissa, niitten eristyksissä ja sijoitteluissa on eroja joten voikohan tähän mitään yksiselitteistä ohjetta antaa kuin kokeilemalla selviää mikä on edullisinta missäkin talossa?
Tuossakin kannattaa miettiä missä lämpötilassa pitää varaajaa...
Esim. liian alhainen varaajan lämpötila kalkkeuttaa käyttövesikierukkaa (jos varaajan sisällä on käyttövesikierukka).
Lisää vesi takka tuota 2000 l lämmittämään.
Veda on HYVÄ