Kuka osaa narulla vielä kiskossii

ullu dulle doff, kinkke laade koff, ule dulle kinkke laade ulle dulle doff...
niin se muistaakseni meni. Loruja on paljon ja niitä käytetään yhä vieläkin. Monet leikit on samoja kuin ennenkin, niiden nimi on vain muuttunut... ilmeisesti nykyaikaisemmaksi, kuten niin monet muutkin.
Itse olen ns. landelta, mutta tiedän noita leikkejäsi vaikkei ikää ole vielä mahottomii. Reilusti alle 30 jää. Joten eiköhän ne aika pitkälle ole samoja niin maalla kuin kaupungissakin.

Siinä 80-luvun puolivälissä leikittiin sellaisia leikkejä kuin Tervepata, kirkonrotta, 10 tikkua laudalla, ja purkkis.

Hyppynaruloruista muistan sen että juostiin sisälle ja tavatiin mm kiinanruusu ja vaaleapunaiset kalsarit hypittiin myös tv-ohjelmia ja maailman kaupunkeja ja valtioita.

Jaa mut tuli pari lorua mieleen: Entten tentten teelika mentten, hissun kissun vaapula vissun, eelin keelin klot, viipula vaapula lot, eskon saalun pium paum nyt mä lähden tästä pelistä pois, puh pah pelistä pois. (Ei voi olla totta aikaa on kulunut ainaskin 20 vuotta ja vielä muistin :))

Toinen tais mennä näin: Maalari maalasi taloa, sinistä ja punaista, illan tullen sanoi hän, nyt mä lähden tästä pelistä pois, puh pah pelistä pois.

Täytyy miettiä jos vielä muistais lisää noita leikkejä ja loruja.

"kiskossia" sama, mitä me hypittiin (olen nyt 24, joten siitä ei ole ihan hirveän pitkä kuitenkaan). me vain hypittiin narulla "kiskossia kahdella", "kiskossia neljällä", "kiskossia neljää kahdella" ilman mitään lorua. tätä siis hypittiin siten, että jos hypättiin esim. kahdella ensimmäinen hyppäsi kaksi ja meni ulos, seuraava hyppäsi heti seuraavilla kaksi (ilman että jäi pyörityksessä väliä) ja tulivat sitten jonon päätyttyä vastaan uudelta puolelta. sitten kun hypittiin "neljää kahdella", hypättiin siten, että ensimmäinen meni hyppimään, ja kun oli hypännyt kaksi, tuli seuraava yhtä aikaa hyppimään kaksi seuraavaa, ensimmäinen lähti ulos ja tämä hyppäsi jälkimmäiset kaksi taas uuden hyppääjän kanssa samanaikaisesti jne,... olen tosiaan "maalta" ja nämä leikit ovat voineet muuttaa muotoaan matkalla landelle :).

itseasiassa luulen, että leikit ovat kaikialla samat, mutta leikkien nimet vain eroavat. eri versioita on, mutta niitäkin voi olla saman kaupungin sisällä.

Itse asiassa landelta minäkin, siis Stadin ulkopuolelta. Tarkoitin vain, että perinneleikkikursseilla on opetettu vain leikkejä, jotka eivät ole Helsingissä olleet pihaleikkejä. Omat leikkini opin Hesassa.

Tikkukivellä voi olla muitakin nimiä. Siinä piirrettiin asfalttiin ruudukko kokoa 3x3. Tikuilla ja kivillä yritettiin muodostaa suorat. Mutta, ehkä jotain olen unohtanut pelin kulusta? Siis kaksinpeli.

Uutuutuu kivi taasen meni jotenkin näin: (muistuttaa peiliä) useampia lapsia mukana, joista yksi motti, joka selin muihin. Muut ovat aloitus viivan takana. Motti siis sanoo uutuutuu kivi ja kääntyy muihin päin, jolloin muut kivettyy paikoilleen, joka liikkuu vähänkin joutuu alkuun uudestaan. Näin siis muista tämän leikin, mutta menikö näin?

"Kotini on rio ra" oli laululeikki, jossa haettiin ystävää.

Onneksi osaan vielä "Hura hura häitä", sitä on ollut omassa työssä kiva opettaa lapsille.

Hura hura häitä

Kaksi lasta muodostaa molemmilla käsillään korkean "portin" jonka alta muut sitten jonossa menevät. Lauletaan
"Hura! Hura! Häitä, kello löi jo kakstoista
keisari seisoo palatsissa(an).
Niin musta kuin multa
niin valkea kuin lammas
Se ken tulee viimeiseksi
onpi kuoleMAKS!!"

Ja tällä maks- tavulla laitetaan portti kiinni ja kuka jää sinne portin väliin jumiin, joutuu jomman kumman portinpitäjän selän taa.
Sama toistetaan kunnes kaikki portin alta kulkijat ovat jääneet kiinni ja päätyneet vuorotellen kummankin portinpitäjän selän taa.
Sitten suoritetaan "köydenveto". Keskimmäisiä kiskotaan omaan suuntaan ja kenen ketju katkeaa, on häviäjä.
Häviäjäjoukkueen ekat portin loukkuun jääneet muuttuvat uusiksi portinpitäjiksi ja aloitetaan alusta. :)

Näin meillä Vantaalla 80-luvulla leikittiin, mutta variaatiot laulusta ovat varmaan yleisiä. :)

Yksi on paha kuningatar. Muut sopivat sovitulla "maaliviivalla" mitä ovat syöneet (vaikka papukeittoa), mitä juoneet (esim. piimää) ja mitä tehneet (esim. kiivetä tikapuita).
Sitten he menevät tapaamaan Pahaa kuningatarta.

lapset paikalle juostessaan: "Päivää, paha kuningatar!"
paha k: "päivää"
lapset asettuvat riviin tai siten että paha kuningatar näkee heidät kaikki.
paha k: "mitäs te olette tänään syöneet?"
lapset: "papusoppaa!"
paha k: "mitäs te olette tänään juoneet?"
lapset: "piimää!"
paha k: "entäs mitä te olette tänään tehneet?"

lapset eivät vastaa vaan alkavat esittää tekemistään. Pahan kuningattaren arvaillessa vaaditaan tarkennusta.
"oletteko kiivenneet?"
"juu, mutta mitä tai mihin?"

Kun paha kuningatar arvaa oikein, kaikki juoksevat karkuun, maaliviivalla on turva. Se kenet paha kuningatar saa kiinni, muuttuu uudeksi pahaksi kuningattareksi ja aloitetaan alusta.

Peili

Yksi on peili ja hän menee muutaman metrin päähän muista selin toisiin.
Muut asettuvat riviin ja yrittävät edetä koskettamaan peilin selkää siten ettei tämä näe heidän liikkuvan.
Peili kääntyy aina välillä ja jos näkee jonkun liikkuvan, sanoo tämän nimen ja liikkunut joutuu palaamaan takaisin lähtöviivalle.

Yksi on väri ja asettuu muutaman metrin päähän selin muihin ettei näe minkä värisiä vaatteita muilla on. Muut ovat rivissä.

Väri antaa ohjeita, joissa ehtona on vaatteiden (ei esim. silmät tai kynnet tai hiukset) väri.
"Se kenellä on vihreää saa liikkua kolme palloa"

pallo= yksi tasajalkahyppy eteenpäin
hiiri= puolikkaan kengän mitta eteenpäin
kettu= kokonaisen kengän mitta eteenpäin
sänky= koko pituudeltaan maahan ja siihen mihin sormenpäillä ylettää saa siirtyä.
jättiläinen= niin iso harppaus eteenpäin kuin pääsee, hypätä ei saa.

Se kuka ensimmäisenä saavuttaa Värin, pääsee uudeksi väriksi ja aloitetaan alusta.