On tapana sanoa että elä niinkuin jokainen päivä olisi ensimmäinen päivä uutta elämääsi.
Tekeekö kuusikymppiset uudenvuodenlupauksia?
Vai ollanko me jo täytetty kaikki lupaukset?
Tekeekö kuusikymppiset uudenvuodenlupauksia?
Vai ollanko me jo täytetty kaikki lupaukset?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Elän kuin jokainen päivä olisi viimeinen,
ku ihminen tuntee täydellisesti epäonistuneensa elämässä, lopulta jää aivan yksi, ei ole huomista, on vain tämä hetki.
Hyvää uuttavuotta " Palomalle " sinä ainaki yrität, mä en enään jaksa.
Hyvää UUtta Vuotta Sinullekin. Et ole pilannut iloani, koska en edes odottanut että kaikki jaksaisivat vielä tehdä lupauksia joita ei kuitenkaan pysty pitämään.
Mutta yrittää pitää aina. Tai pitääkö? Miksi se tuntuu niin tärkeältä?
Mä en ole vielä koskaan tavannut ketään "elämässään täysin epäonnistunutta ihmistä". Oletus on täysin subjektiivinen. Onnistumista on niin monella eri tasolla ja monella eri tavalla että kukaan ei edes VOI epäonnistua kaikessa. Se on matemaattinen mahdottomuus.
Emmä enää lupaa mitään, muistampa kun nuorempana niitä tehtiin kunnes rikottiin :))
Terveyttä toivon jokaiselle se olkoon uudenvuoden toivotukseni.
Puskasta tullaan. Olen hiljainen mutta ahkera lukija.
Parempaa Uutta ja niin Inhimillistä Vuotta!
Sinulle ´puskassa ´ olijalle, olkoon seuraava vuosi parempi kuin entinen... vaikkei siinäkään mitään vikaa olisi :)))
Mä toivon kanssa että tuleva vuosi olisi hieman kiltimpi minulle kuin tämä joka on päättymässä. Taas toisaalta, oli tänäkin vuonna paljon ilonaiheita, mutta jollain tapaa se on ollut vaikee aika.
Mikä meteli... oh-ikkunasta näen kaupungin ilottelun. Onnea nykyiselle vuodelle , olkoon se antoisampi kuin entinen :)))
Meillä on vanhaa vielä jäljellä...melkein tunti.
Vaikka ei täällä metsän keskellä varmaan edes huomaa jollei pidä tarkkaan silmällä kelloa.
Ei ole vaihtunut, niin samoilla.
Toveri on lääkäri siis uskon häntä.
Uusi aika on aina tovo uuteen.
PS. Onko uusi aika täällä kosk vanha kanava ei käynyt????
Semmosta ajattelin, että elän päivän kerrallaan ja yritän ottaa siitä kuuluisasta hetkestä kiinni.
Eipä sitä enää osaa mitään itselleen luvata. Eipä niitä pysty yleensä pitämään kuin sen hetken vain.
Carpe diem!
Mun uudenvuodenpäätökset oli monen vuoden aijan (vuosia sitten) kirjoitettu lapulle ja jääkaapin ovessa. Ensimmäisenä oli aina laihduta 10 kg (olin mielestäni hieman ylipainoinen) siihen nuoriso oli aina lisännyt yhden nollan...
Mulla on selvät päämäärät tälle vuodelle:
-vähemmän tietokonetta ja enemmän lenkkejä ulkona
-huolehtia omasta terveydestäni paremmin
-olla tarkempi rahankäytössä.
Nää on asioita joissa olisi parantamisen varaa.
Pistinpä minäkin magneetin jääkaapin oveen muistuuttamaan... Viime vuonna harrastin enemmän lenkkejä, minkä tuloksena polvi petti. Nyt päätin aloittaa vesijumpan ja lisätä vähitellen niitä lenkkejä, mikäli mitään pahempaa ei tapahdu. Ne kaikki hyvät päätökset ei nykyään aina johda suotuisaan lopputukokseen. Mistähän lie johtuu?
Läskimuodostelmaa navan päältä olisi tarkoitus ohentaa.
Sitten, huomenna, kai, alan, jos alan toimeen.
Useammasta lupauksesta olen laistanut, kuin toteuttanut.
Uusi elämä? Saisi edes entisen pitää.
Lupausten aika on ohi, eiköhän olisi aika lunastaa jo tehdyt...
Ei taida loppuelämä edes riittää niiden kaikkien lunastamiseen...ainakaan kaikilla.
Mun mielestä lupaukset ovat siinä mielessä tärkeitä että ne pukevat ajatukset sanoiksi ja helpottavat kaidalla tiellä kulkemista ja ikäänkuin toimivat kainalosauvoina eteenpäin.
Niiiin, tärkeämpää kai kuin aloittaa uusia tempauksia on pitää yllä niitä jotka on joskus onnistunut käynnistämään.
"Jokainen päivä on ensimmäinen päivä loppuelämääsi" joten periaatteessa aloitat nollasta joka aamu.
Kuuluisa tipaton tammikuu on klassinen esimerkki itsepetoksesta.
Minulla oli työkaveri, joka piti suurta numeroa siitä, että heillä on miehensä kanssa perinne, tipaton tammikuu. No, uuden vuoden he aloittivat päivää paria ennen ja juhlat jatkuivat aina vanhan vuoden viimeiselle minuuteille. Helmikuun ekana päivänä juopottelu alkoi ja sitä ei voinut olla huomaamatta.
Itse en tehnyt lupauksia, ei tarvitse kaikki aikanaan ja tavallaan mitä sitä suotta itseään rääkkäämään vanha nainen ; )
Mielenkiintoinen ajatus: alkaa jokainen päivä puhtaalta pöydältä. Vaan kun on sellainen luonto, että kantaa mukanaan edellistä päivää (vähintäinkin) ja suunnittelee uuttakin. Lupauksia en yleensä tee, niihin vain hirttää itsensä.
Petrattavaa olisi, etenkin täällä maljan sisäpuolella ja sieltä kai se muutos aina lopulta lähtee.
No vuosihan vaihtui
tuolla rantamökissäni takkatulen ääressä... Meillä paloi viisi honkaista isoa "jätkänkynttilää" lumisessa rantamaisemassa... Raketinräiskettä kylällämme olikin vähän jota nuo ystäväni se nelijalkainenkaan ei kaivannut... Uudenvuoden lupauksiakaan ei tehty kun tuo alko ja nikotiini eivät ole hallitsevana seurana... Puoleltaöin piti tietenkin tinanvalun lomassa pamauttaa tuo kuohuvapullo uudenvuodentoivotusten kera... Kipin-kapin nukkumaan ja virkeenä aamulenkille pimeän aikaan... Se vain vaihtui taas!!!