Uskon Määritelmä

Laitan tämän vielä tänne, koska aihe on tärkeä ja minun sydämellä...

Kuollut usko

Hieman kritiikkiä, kasteen armo opista:
Uskonnollisilla ihmisillä on erilaisia painotuksia. On väitteitä esim. että kasteen armo kantaa, rippikouluun asti, vaikka nyt ei elää hyvää uskovaisen elämää. Jotkut kastetut ja rippikoulun käyneet uskonnolliset ihmiset ovat taas sanoneet, kun heidän uskoaan on kysytty, että en minä nyt niin uskovainen, mutta kastettu olen ja käynyt rippikoulun. Sitten on sellaisia ihmisiä, jotka turvaavat kasteen armoon, mutta hyviä tekoja ei näy ja ollaan passiivisia, sekä tyytyväisiä omaan tilaansa. Syntielämääkin jossain määrin sallitaan ja puhutaan, jopa myöntyvään sävyyn. Uskosta ei saisi puhua mitään.


Lakihenkinen usko

Sitten on uskonnollisia ihmisiä taas aivan toisessa suunnassa, nimittäin lain alla. Tähän on syynä lihan teot, nimittäin ”synergismi” ja tästä usein versio ns. ”henkikaste”. Ihmiset yrittävät esim. entistä syntielämäänsä hyvittää Jumalalle, nyt kun ovat uskonnollisia. Tekevät elämässään paljon uskon ratkaisuja ja tekoja, omalla lakiuskollaan. Sitten henkikaste oppi, laittaa ihmiselle suorituspaineita, että saisi olla Jumalan käytetty profeetta ja tehdä, vaikkapa ihmeen omaisia merkkejä, että ihmisiä kääntyisi sankoin joukoin uskoon. Näiden ihmeiden hakemine kiihottaa myös lihaa, eikä ole vaaratonta puuhastelua, vaan niissä liikkuu sielunvihollisen voimia.


Elävä Usko

Jaak.2:24. Niin te siis näette, että ihminen töistä vanhurskautetuksi osoitetaan ja ei ainoastansa uskosta.
26. Sillä niin kuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin myös usko on ilman töitä kuollut.

Usko ei ole toimetonta, vaan seurausta: Room.1:17. Sillä siinä se vanhurskaus, joka Jumalan edessä kelpaa, ilmoitetaan uskosta uskoon, niin kuin kirjoitettu on: vanhurskaan pitää elämän uskosta.

Ef.2:8. Sillä armosta te olette autuaiksi tulleet, uskon kautta, ja ette itse teissänne: Jumalan lahja se on: 9. Ei töistä, ettei yksikään kerskaisi. 10. Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jesuksessa hyviin töihin, joihin Jumala meidät on jo ennen vaeltamaan valmistanut.

Kun Jumalanlapsi on uskomassa, hän ahkeroitsee kilvoitella ”synnin pois panijana ja Jeesuksen veren korjaajana”. Vain Jeesuksen sovintoveri voi vapauttaa meidät synnistä. ”Sillä kuolema on synnin palkka, mutta iankaikkinen elämä on Jumalan lahja Jeesuksessa Kristuksessa, meidän Herrassamme” (Room.6:23).

Luther kirjoittaa vähässä katekismuksessa: ”Mitä merkitsee tällainen kastaminen? Se merkitsee, että vanhaihminen meissä on jokapäiväisen katumuksen ja parannuksen kautta upotettava ja syntien ja pahojen himojen kanssa kuoletettava, ja että sen sijaan on joka päivä nousta uusi ihminen, joka elää vanhurskaudessa ja puhtaudessa iankaikkisesti Jumalan edessä”

Jumala toivoo, että säilyisimme kasteen armoliitossa koko elämän ajan.