Minua ei katsota silmiin

Itsekin olen joskus olevani huomannut, että vältellään silmiin katsomista, en sitten tiedä onko mulla joku ilme tai ele sosiaalisissa tilanteissa, josta toinen tekee johtopäätöksensä, joskus tuntuu siltä että ihmisillä on sellainen ihmettelevä katse.
Se mikä ihmetyttää itseä on se, että jos tiedän jonkun tietyn henkilön olevan tosi puhelias niin mun kanssa ei edes yritä jutella, jotenkin oma huono itsetunto/varmuus näkyy jo pitkälle..

Hämmästyttävän samankaltainen kokemus kuin itselläni. Olen sinua luultavasti vanhempi. koko elämäni olen kokenut itseni ulkopuoliseksi ja sosiaalisissa tilanteissa hyvin usein minusta tuntuu että en saa kontaktia toisiin. Tuo katsekontaktin välttelyn tunne on myös tuttua.

Mitään yksiselitteistä syytä tai ratkaisua tuohon tilanteeseen ei ole. Joitakin viitteitä ja arvauksia voi toki antaa.

Olen itse aina ollut hyvin arka, ujo ja epävarma omasta itsestäni ja arvostani.

Sosiaalisia tilanteita varten omaksuin jo varhain suojaustapoja ja käyttäytymismallin joka paitsi suojasi minua haavoittumiselta mutta samalla loi ulospäin vaikutelman sulkeutuneesta, etäisestä, jopa torjuvasta ja estoisesta henkilöstä.

Ihmiset eivät nähneet tai saaneet kontaktia aitoon itseeni tai sisinpääni vaan reagoivat itseni ympärille luomaani suojakuoreen.

voisin arvailla että jotakin vastaavaa tapahtuu myös kohdallasi.

Been there, done that,

Huomaa että kokemuksesi ei ole ainutlaatuinen vaan luultavasti sinulla on paljon kohtalotovereita. asiaan ei ole helppoa pikaratkaisua mutta korjattavissa se on.