pahasti kylmettänyt itseäsi, kun juteltiin tuolla ulkona niin kauan, nainen?
Toivottavasti
et kovin
7148
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Aika meni jutellessa kuin siivillä, minulla olikin jo ollut kova ikävä sinua! Vaikka asutaankin samassa rapussa, en ole nähnyt sinua moneen viikkoon. Niinkuin kerroinkin, ajattelin sinua juuri tänään noin tunti ennen satunnaista tapaamista!
Kutsuit minut kylään, mutta se tuli niin yllättäen, etten keksinyt vastata muuta kuin että, "Kiitos samoin, käy sinäkin!"
enhän minä..siitä on jo kauan aikaa..
Kanssasi on niin kiva jutella, olemmehan molemmat tavallaan "pakolaisia", vaikkakin ihan supisuomalaisia! Eikä minua yhtään häiritse se, että olet jokusen vuoden kauemmin saanut jo elää tähän maailmaan tultuasi;)!
Ehkä haluatkin olla kanssani pelkkä ystävä? Sekin on jo paljon, koska vaikutat ihanalta ihmiseltä, mutta minä olisin valmis jopa enempäänkin!
Siksikin olin kovin iloinen näkemisestäsi, koska minunhan ei pitänyt nytkään tavata sinua sattumalta. Olin jo nimittäin kaupungille ostoksille lähdön sijaan ajatellut meneväni sinne vasta huomenna ja sen sijaan lukevani kirjaa ja syöväni suklaakonvehteja kotonani. Päätin kuitenkin muuttaa mieleni ja lähteä kävellen sakean lumisateen ja navakan tuulen sekaan...
Ja sitten tapasinkin sinut:)! Olikohan tässä nyt sitä mystistä kohtalon johdatusta?
Olit kyllä niin sievä, kun lumihiutaleet leijuivat vaaleitten hiustesi päälle ja kauniinsiniset silmäsi kimmelsivät lämpimästi! Taitaa ensi yö mennä ihan vain sinua ajatellessa. Etkä ole edes kaukana, vain yksi rappu alemmas ja olisin jo ovellasi...
Mutta ei, en kuitenkaan uskalla soittaa kelloasi, vaikka kutsukin olisi olemassa...:(! Luulen että olet vielä valveilla, koska olet aikaisemmin maininnut olevasi illanvirkku.
Ja koska en saanut yhtään vastausta, vaikka laitoin selvääkin selvemmät tunnisteet, niin se oikea nainen ei siis ole täällä.
Enkä kaipaakaan muiden kommentteja (No soita nyt sen ovikelloa/ Ei se ole susta kuitenkaan kiinnostunut/ Oletpa saamaton, kun et saa asioita etenemään, oletko edes MIES?/ Mitä vielä mietit?/ Normaalia naapureiden välistä sosiaalista toimintaa, älä nolaa itseäsi kuvittelemalla muuta ja menemällä kylään, kutsui sut vaan kohteliaisuuttaan), joten lähden nyt sitten sen kirjan pariin, joka jäi kesken, kun lähdinkin ostoksille...
Hyvää yötä kaikille epävarmoille ikävöijille! Älkää ainakaan ottako mitään yhteyttä irl häneen, vaikka olisi kuinka ikävä, voitte vielä nolata itsenne...