Puhumme usein kaksikielisistä kun tällä ryhmällä olisi vain "suomenruotsalaisia" taustoja, mutta esim. Vaasassa tai vaikkapa Kokkolassa (molemmilla suomenkielinen enemmistö) kaksikielinen voi yhtä hyvin olla henkilö, jolla on täysin puhtaasti suomenkielinen tausta ja puhuu siitä huolimatta molempia kieliä sujuvasti. Sama asia näkyy myös esim. Pietarsaaressa ja Inkoossa (molemmilla hyvin lievä ruotsinkielinen enemmistö) ja myös näissä kunnissa löytyy paljon molempaa kieltä sujuvasti puhuvaa kansalaista.
Kaksikielisyys ei siis ole sama asia kuin suomenruotsalaisuus, vaikka näin uskotellaan ihmisille yleisesti. Helsingissä ja Turussa on yritetty tehdä kahdesta eri asiasta synonyymi. Kaksikielinen voi minun mielestäni olla samanaikaisesti molempia (eli suomenkielinen ja ruotsinkielinen) tai hän voi profiloitua vahvemmin jompaankumpaan.
Kaikesta huolimatta ruotsinkielinen tai kaksikielinen on aina suomalainen, oli hän sitten "finne", "finländare" tai "finlandssvensk". Tämä kannattaisi kaikkien muistaa.
Kaksikielisyys
33
189
Vastaukset
- rautaako?
"Puhumme usein kaksikielisistä kun tällä ryhmällä olisi vain "suomenruotsalaisia" taustoja, mutta esim. Vaasassa tai vaikkapa Kokkolassa (molemmilla suomenkielinen enemmistö) kaksikielinen voi yhtä hyvin olla henkilö, jolla on täysin puhtaasti suomenkielinen tausta ja puhuu siitä huolimatta molempia kieliä sujuvasti."
Eiköhän tyypillisin kaksikielinen ole sellainen jonka vanhemmat ovat puhtaasti yksikielisiä, mutta eivät samankielisiä. Tosin nyt on jo nähty avoiliittoja kaksikielisten kesken, ja oletettavasti näissäkin viedään lapsille eteenpäin kaksikielisyyden lahja.
Kaksikielisyys ei tietenkään ole sama asia kuin ruotsinkielisyys! Se on suomen- JA ruotsinkielisyys. Minun lapseni ovat yhtä suomenkielisiä kuin Timo S ja yhtä ruotsinkielisiä kuin Eva B. Myös "identiteetiltään". - Tärkeä lisäys!
Ja kaksikielisyys ei tarkoita pelkästään suomi-ruotsi-kaksikielisyyttä. Vai mitä?
Eikö kaikki kaksikielisyys ole samanarvoista?
Suomenkielisissä on paljon enemmän suomi-englanti-kaksikielisiä kuin suomi-ruotsi-sellaisia.
Maassamme asuu myös kymmeniä tuhansia suomi-venäjä- ja suomi-viro-kaksikielisiä. Ja tietysti kymmeniä tuhansia muita suomi-muu kieli-kaksikielisiä.- rautaako?
"Ja kaksikielisyys ei tarkoita pelkästään suomi-ruotsi-kaksikielisyyttä. Vai mitä?"
No ei tietenkään.
"Suomenkielisissä on paljon enemmän suomi-englanti-kaksikielisiä kuin suomi-ruotsi-sellaisia."
Ei ole. Suomessa on paljon enemmän avio- ja avopareja akselilla suomen- ja ruotsinkielinen, kuin millään muulla kielipariakselilla.
Mutta monikultuurivastustushapatuksesta huolimatta maamme on kansainvälisesti avoin ja suhteita solmitaan yhä enemmän yli rajojen.
Monikultuurikriittisyyshöpötys sen sijaan johtaa siihen että yhä suurempi osuus näistä valitsee sen toisen maan kotimaakseen Suomen sijasta. Siitä kärsii niin suomi kuin suomenkielisyyskin. - kakskielinen
rautaako? kirjoitti:
"Ja kaksikielisyys ei tarkoita pelkästään suomi-ruotsi-kaksikielisyyttä. Vai mitä?"
No ei tietenkään.
"Suomenkielisissä on paljon enemmän suomi-englanti-kaksikielisiä kuin suomi-ruotsi-sellaisia."
Ei ole. Suomessa on paljon enemmän avio- ja avopareja akselilla suomen- ja ruotsinkielinen, kuin millään muulla kielipariakselilla.
Mutta monikultuurivastustushapatuksesta huolimatta maamme on kansainvälisesti avoin ja suhteita solmitaan yhä enemmän yli rajojen.
Monikultuurikriittisyyshöpötys sen sijaan johtaa siihen että yhä suurempi osuus näistä valitsee sen toisen maan kotimaakseen Suomen sijasta. Siitä kärsii niin suomi kuin suomenkielisyyskin.Olisi joskus mukava tietää, paljonko meitä käytännössä kaksikielisiä tässä maassa oikein on? Todennäköisesti ainakin parisataa tuhatta. Se on melko paljon, se. Noin tuhat kertaa enemmän kuin SL:n jäseniä.
- rautaako?
kakskielinen kirjoitti:
Olisi joskus mukava tietää, paljonko meitä käytännössä kaksikielisiä tässä maassa oikein on? Todennäköisesti ainakin parisataa tuhatta. Se on melko paljon, se. Noin tuhat kertaa enemmän kuin SL:n jäseniä.
"Olisi joskus mukava tietää, paljonko meitä käytännössä kaksikielisiä tässä maassa oikein on? Todennäköisesti ainakin parisataa tuhatta."
Se riippuu määritelmästä. Jos määrittelet kaksikielisyyttä siten että on kaksi "äidinkieltä" niin silloin niitä on huomattavasti alle "parisataatuhatta", mutta toki monin verroin enemmän kuin "SL":n jäseniä (aktiivijäsenistä puhumattakaan). Suurin osa näistä kaksikielisistä ovat suomen- ja ruotsinkielisiä.
Mutta jos märittelet kaksikielisyyttä siten että toisen kotimaisen taitotaso on suurin piirtein sitä luokkaa kuin minun, niin määrä saattaa lähestyä mainistemaasi (jääden kuitenkin aika reippaasti alle; ehkä reilut 100.000). - puolin ja toisin
rautaako? kirjoitti:
"Olisi joskus mukava tietää, paljonko meitä käytännössä kaksikielisiä tässä maassa oikein on? Todennäköisesti ainakin parisataa tuhatta."
Se riippuu määritelmästä. Jos määrittelet kaksikielisyyttä siten että on kaksi "äidinkieltä" niin silloin niitä on huomattavasti alle "parisataatuhatta", mutta toki monin verroin enemmän kuin "SL":n jäseniä (aktiivijäsenistä puhumattakaan). Suurin osa näistä kaksikielisistä ovat suomen- ja ruotsinkielisiä.
Mutta jos märittelet kaksikielisyyttä siten että toisen kotimaisen taitotaso on suurin piirtein sitä luokkaa kuin minun, niin määrä saattaa lähestyä mainistemaasi (jääden kuitenkin aika reippaasti alle; ehkä reilut 100.000).Miksi kaksikielisessä maassa ei voi rekisteröityä kaksikieliseksi? Silloin saataisiin selvyys paljonko Suomessa on suomi-ruotsi-kaksikielisiä ja paljonko niitä ruotsinkielisiä palveluita tarvitsevia ruotsinkielisiä ummikoita.
Eikö olisikin kätevää? - kakskielinen
puolin ja toisin kirjoitti:
Miksi kaksikielisessä maassa ei voi rekisteröityä kaksikieliseksi? Silloin saataisiin selvyys paljonko Suomessa on suomi-ruotsi-kaksikielisiä ja paljonko niitä ruotsinkielisiä palveluita tarvitsevia ruotsinkielisiä ummikoita.
Eikö olisikin kätevää?Olisihan se, todellakin.
- rautaako?
puolin ja toisin kirjoitti:
Miksi kaksikielisessä maassa ei voi rekisteröityä kaksikieliseksi? Silloin saataisiin selvyys paljonko Suomessa on suomi-ruotsi-kaksikielisiä ja paljonko niitä ruotsinkielisiä palveluita tarvitsevia ruotsinkielisiä ummikoita.
Eikö olisikin kätevää?"Miksi kaksikielisessä maassa ei voi rekisteröityä kaksikieliseksi?"
Hyvä kysymys. Sitä vositte ajaa niin tekisitte jotain järkevää.
"Silloin saataisiin selvyys paljonko Suomessa on suomi-ruotsi-kaksikielisiä ja paljonko niitä ruotsinkielisiä palveluita tarvitsevia ruotsinkielisiä ummikoita."
En usko että kaksikielisiski rekisteröitäisiin muita kuin aidosti kahden äidinkielen henkilöitä. Eli kovin suuresta määrästä tai osuudesta ei ole kyse. Minä en lukeudu niihin. Minä pärjäisin paremmin jos saisin omakielistä palvelua, mutta se on kiven takana stadissa, joten tyydyn usein huonompaan; eli palveluun suomeksi.
Kuinka usein sinä joudut tai suostut tyytymää tältä osin huonompaan? Luulisi että sitä tapahtuu usein kun käyttäydyt asiantuntijan elkein. Vai onko kyseessä tietämättömyyden antama varmuus - taas? - Tapio Rautalapio
rautaako? kirjoitti:
"Miksi kaksikielisessä maassa ei voi rekisteröityä kaksikieliseksi?"
Hyvä kysymys. Sitä vositte ajaa niin tekisitte jotain järkevää.
"Silloin saataisiin selvyys paljonko Suomessa on suomi-ruotsi-kaksikielisiä ja paljonko niitä ruotsinkielisiä palveluita tarvitsevia ruotsinkielisiä ummikoita."
En usko että kaksikielisiski rekisteröitäisiin muita kuin aidosti kahden äidinkielen henkilöitä. Eli kovin suuresta määrästä tai osuudesta ei ole kyse. Minä en lukeudu niihin. Minä pärjäisin paremmin jos saisin omakielistä palvelua, mutta se on kiven takana stadissa, joten tyydyn usein huonompaan; eli palveluun suomeksi.
Kuinka usein sinä joudut tai suostut tyytymää tältä osin huonompaan? Luulisi että sitä tapahtuu usein kun käyttäydyt asiantuntijan elkein. Vai onko kyseessä tietämättömyyden antama varmuus - taas?Olisko siksi että kaksikielisyydellä ei sinänsä ole suurtakaan merkitystä yhteiskunnan kannalta. Kansalainen voi valita kielen, jolla asioi viranomaisten kanssa, mikä tuntuu reilulta yksilön kannalta. Tuskin kenelläkään on intfressiä valita kieltä, jota ei hallitse, jos voi valita kielen, jota osaa paremmin.
kakskielinen kirjoitti:
Olisi joskus mukava tietää, paljonko meitä käytännössä kaksikielisiä tässä maassa oikein on? Todennäköisesti ainakin parisataa tuhatta. Se on melko paljon, se. Noin tuhat kertaa enemmän kuin SL:n jäseniä.
Tässähän tätä olisi tätä kielitaitotietoa, ja luotettavasta lähteestä jopa.
Ruotsin kielen osaaminen eri kielitaitotasoilla iän mukaan vuonna 2006 (18–64-vuotias väestö)
http://www.stat.fi/til/aku/2006/03/aku_2006_03_2008-06-03_kuv_006_fi.html
Ruotsin kielen osaaminen vieraana kielenä eri kielitaitotasoilla sukupuolen ja koulutusasteen mukaan vuonna 2006 (18–64-vuotias väestö)
http://www.stat.fi/til/aku/2006/03/aku_2006_03_2008-06-03_kuv_005_fi.html
Vieraita kieliä osaa entistä useampi suomalainen
http://www.stat.fi/til/aku/2006/03/aku_2006_03_2008-06-03_kat_001_fi.htmlpuolin ja toisin kirjoitti:
Miksi kaksikielisessä maassa ei voi rekisteröityä kaksikieliseksi? Silloin saataisiin selvyys paljonko Suomessa on suomi-ruotsi-kaksikielisiä ja paljonko niitä ruotsinkielisiä palveluita tarvitsevia ruotsinkielisiä ummikoita.
Eikö olisikin kätevää?Sille kaksikieliseksi rekisteröitymiselle ei olisi mitään perusteita, tai toki olisi, jos kielen kirjaamisen peruste olisi kielisyyden tilastoiminen per ce.
Kieli kuitenkin kirjataan puhtaasti käytännön syistä koska ko kirjauksen perusteella yhteiskunta ja viranomaiset saavat tiedon ruotsin- ja suomenkielisen kielisen palvelun tarpeesta.
Kieltä ei siis kysytä sen takia että jotakuta erityisesti kiinnostaa minkä kielisiä olemme vaan se tieto mitä tarvitaan on se millä kielellä yksittäinen kansalainen haluaa asioida viranomaisten kanssa eli missä sitä ruotsinkielistä palvelua tarvitaan ja kuinka moni sitä haluaa.
Koska Suomi on kaksikielinen maa niin em tieto on viranomaiselle tärkeä. Palveluja tulee lain mukaan tarjota molemmille kieliryhmille tasapuolisesti ja kaikille kansalliskielten puhujille tulee olla tarjolla omakielistä palvelua niin ettei sitä tarvitse erikseen pyytää.
Muun kieliset voivat lisäksi ilmoittaa varsinaisen äidinkielensä ja sen lisäksi valita suomen- tai ruotsin kielen viralliseksi asioimiskielekseen.- Tilastosta totuus
Ankdam kirjoitti:
Tässähän tätä olisi tätä kielitaitotietoa, ja luotettavasta lähteestä jopa.
Ruotsin kielen osaaminen eri kielitaitotasoilla iän mukaan vuonna 2006 (18–64-vuotias väestö)
http://www.stat.fi/til/aku/2006/03/aku_2006_03_2008-06-03_kuv_006_fi.html
Ruotsin kielen osaaminen vieraana kielenä eri kielitaitotasoilla sukupuolen ja koulutusasteen mukaan vuonna 2006 (18–64-vuotias väestö)
http://www.stat.fi/til/aku/2006/03/aku_2006_03_2008-06-03_kuv_005_fi.html
Vieraita kieliä osaa entistä useampi suomalainen
http://www.stat.fi/til/aku/2006/03/aku_2006_03_2008-06-03_kat_001_fi.htmlTilastoissa näkee kuinka paljon ruotsin kieltä tarvitaan. Koska kun ikää tulee lisää niin kielitaito rapistuu koska kieltä ei käytetä.
Samaa ei ole nähtävissä englannin kielen kohdalla. - kakskielinen
Ankdam kirjoitti:
Tässähän tätä olisi tätä kielitaitotietoa, ja luotettavasta lähteestä jopa.
Ruotsin kielen osaaminen eri kielitaitotasoilla iän mukaan vuonna 2006 (18–64-vuotias väestö)
http://www.stat.fi/til/aku/2006/03/aku_2006_03_2008-06-03_kuv_006_fi.html
Ruotsin kielen osaaminen vieraana kielenä eri kielitaitotasoilla sukupuolen ja koulutusasteen mukaan vuonna 2006 (18–64-vuotias väestö)
http://www.stat.fi/til/aku/2006/03/aku_2006_03_2008-06-03_kuv_005_fi.html
Vieraita kieliä osaa entistä useampi suomalainen
http://www.stat.fi/til/aku/2006/03/aku_2006_03_2008-06-03_kat_001_fi.htmlToisin sanoen: taitavia ruotsinkäyttäjiä on kaikista suomenkielisistä noin 5% (=250.000) ja itsenäisesti kieltä käyttäviä tuommoiset 25 prosenttia päälle (noin 1 miljoona).
Eli täällä tuntuvat eniten mussuttavan ne. joilla ei tuota taitoa ole. Sääli sinänsä, mutta panee asiat suunnilleen oikeille paikoilleen. Vähintään kohtullisesti, hyvin tai äidinkielenään puhuvia on siis suomalaisista noin kolmannes, eli tuommoiset puolitoista miljoonaa, tai vähän päälle.
Se on aika kaukana tuosta fennojen aina hokemasta 4 prosentista.
- Ohi meni
Miksi suomenkielisillä ei ole esim.Turussa asiaa ruotsinkieliseen nuorisotaloon..?
Silloinhan ruotsinkielset ovat hurreja.? Eikö vain.! Lopeta tuo kaksikielisyspajska.
Eikä silloin kun suomenkielinen ei voi tulla (omaan taloon) (verorahoillla rakenettu)
Ketään ruotsinkielistä ei voi pitää suomalaisena..!- rautaako?
"Miksi suomenkielisillä ei ole esim.Turussa asiaa ruotsinkieliseen nuorisotaloon..?"
Miksi EI olisi? Varsinkin jos suostuvat puhumaan ruotsia? Eikä sekään varmaan mikään vaatimus ole.
Toisaalta tilanne voi olla hankalampi. Jos nuorisotalo on tuotettu lahjotusvaroin, ja lahjoittaja edellyttää että taloa käytetään ruotsinkieliseen kanssakäymiseen, niin näitä sääntöjä on hankala sekä kritisoida että ohittaa. Tosin sellaistakin tapahtuu.
- kajkunnas
"Kaksikielisyys ei siis ole sama asia kuin suomenruotsalaisuus, vaikka näin uskotellaan ihmisille yleisesti. Helsingissä ja Turussa on yritetty tehdä kahdesta eri asiasta synonyymi."
Hyvin usein ellei peräti useimmiten nämä suomenkieliset jotka jostain syystä ovat oppineet ruotsia heittäytyvät suomenruotsalaisiksi ja usein jopa RKP:tä äänestäviksi vai yritätkö väittää vastaan?- kakskielinen
Tuohon nyt on helppo väittää vastaan. Ei todellakaan pidä paikkaansa. Minä en ole RKP:n jäsen, enkä missään tapauksessa edes sen äänestäjä, mutta toisaalta en kannata mitään fennotörppöjäkään.
Mutta fennoillehan riittää rikokseksi jo se, että ei ole heidän kanssaan samaa mieltä. Aika säälittävää. - rautaako?
"Hyvin usein ellei peräti useimmiten nämä suomenkieliset jotka jostain syystä ovat oppineet ruotsia heittäytyvät suomenruotsalaisiksi ja usein jopa RKP:tä äänestäviksi vai yritätkö väittää vastaan? "
Kaksikieliseksi ei heittäydytä. Se edellyttää että vanhemnmilla on joko eri kielet tai molemmilla useita äidinkieltä ja että lapset kasvatetaan kaksikielisiksi (saavat kaksi äidinkieltä).
Voin hyvin kuvitella että kaksikielsiet usein äänestävät RKP:a mm. siksi että haluavat molempien kielien säilyvän, ymmärtäen omakohtaisesti tämän tuoman rikkauden itselleen ja maalleen.
Usein myös suomenkieliset jotka avioituvat ruotsinkielisen kanssa herää huomaamaan tämän sman rikkauden ja siirtyy äänestämään RKP:a.
Usein juuri nämä ovat hurreja kiihkeämmin ajamassa vähemmistö asiaa. Hehän ovat huomanneet vähemmistön ahdingon vasta aikusina, luullen siihen asti että hurrit ovat jotenkin hemmoteltuja tai etuoikeutettuja. Elävät siis samassa fantasiamaailmassa kuin tämän palstan netti fennot, ja suuri osa muista suomenkielisitä. Hurri on tottunut huonosti toteutuvaan tasavertaisuuteen eivätkä jaksa meuhkata siitä niin paljon. - 123...
kakskielinen kirjoitti:
Tuohon nyt on helppo väittää vastaan. Ei todellakaan pidä paikkaansa. Minä en ole RKP:n jäsen, enkä missään tapauksessa edes sen äänestäjä, mutta toisaalta en kannata mitään fennotörppöjäkään.
Mutta fennoillehan riittää rikokseksi jo se, että ei ole heidän kanssaan samaa mieltä. Aika säälittävää."Tuohon nyt on helppo väittää vastaan. Ei todellakaan pidä paikkaansa. Minä en ole RKP:n jäsen, enkä missään tapauksessa edes sen äänestäjä, mutta toisaalta en kannata mitään fennotörppöjäkään."
Kuinka niin helppo väittää vastaan? Mittaus toisensa jälkeen osoittaa, että suomenruotsalaisista 75-80 prosenttia äänestää RKP:tä!
- C.E.
"mutta esim. Vaasassa tai vaikkapa Kokkolassa (molemmilla suomenkielinen enemmistö) kaksikielinen voi yhtä hyvin olla henkilö, jolla on täysin puhtaasti suomenkielinen tausta ja puhuu siitä huolimatta molempia kieliä sujuvasti."
Kaikki on mahdollista, mutta yleensä nämä suomalaistaustaiset kaksikieliset asuvat alueilla joilla ovat vähemmistönä. Näitä alueita löytyy lähinnä Pohjanmaan maakunnan maaseudulta. Vaasan ja Kokkolan kaksikieliset ovat yleensä taustaltaan ruotsinkielisiä, vaikka onkin joitain avioliiton tai ruotsinkielisten koulujen kautta kaksikielistyneitä suomenkielisiä.
"Sama asia näkyy myös esim. Pietarsaaressa ja Inkoossa (molemmilla hyvin lievä ruotsinkielinen enemmistö) ja myös näissä kunnissa löytyy paljon molempaa kieltä sujuvasti puhuvaa kansalaista. "
Inkoosta en tiedä, mutta Pietarsaaressa ei kaksikielisyys ole mikään oletusarvo, vaan molemmat kieliryhmät elävät varsin paljon omissa yhteisöissään omilla kielillään. Lisäksi Pietarsaaressa poliittinen tilanne on ongelmallinen, kun jo pelkän tilastollisen enemmistön omaavat ruotsinkieliset lisäksi kohdistavat äänensä yhdelle puolueelle, jolloin syntyvän RKP:n ylivallan takia on jo alusta pitäen epäsymmetriaa samassa yhteisössä toimimisessa ja vaikuttamisen mahdollisuuksissa.
"Kaksikielisyys ei siis ole sama asia kuin suomenruotsalaisuus, vaikka näin uskotellaan ihmisille yleisesti. Helsingissä ja Turussa on yritetty tehdä kahdesta eri asiasta synonyymi."
Paine näitä kaksikielisiä kohtaan, jotka eivät hehkuta suomenruotsalaisuutta on kyllä varsin kova ruotsinkieliseltä puolelta. RKP:n ja vastaavien haavi on sen verran tiheä, että ruotsinkieliseksi pääsee ja osaksi ruotsinkielisiä yhteisöjä melkein tekemättä mitään. Vasta erottautuminen RKP:n ja fondien määrittämästä ruotsalaisuudesta vaatii varsin paljon työtä ja selittelyjä.- terv. pietarsaaresta
RKP on Pietarsaaren suurin puolue, mutta enemmistöä sillä ei ole. Tämä vaan tarkennukseksi, kun asiasta on liikkeellä väärää kuvaa.
- C.E.
terv. pietarsaaresta kirjoitti:
RKP on Pietarsaaren suurin puolue, mutta enemmistöä sillä ei ole. Tämä vaan tarkennukseksi, kun asiasta on liikkeellä väärää kuvaa.
"RKP on Pietarsaaren suurin puolue, mutta enemmistöä sillä ei ole."
Ei absoluuttista enemmistöä, mutta jos kunnassa toimii aktiivisesti useita puolueita, ja yksi niistä ylittää 30 prossan rajan, niin puhutaan suhteellisesta enemmistöstä. Tämä sen takia, että tämä yksi puolue pystyy kokonsa turvin juoksuttamaan näitä muita hajallaan olevia ja eri poliittisia suuntauksia edustavia pienempiä puolueita.
Lisäksi Pietarsaaressa ei ole absoluuttinenkaan enemmistö kaukana, jos 43 paikasta on 18 RKP:llä. Eli neljän paikan päässä. - rautaako?
""mutta esim. Vaasassa tai vaikkapa Kokkolassa (molemmilla suomenkielinen enemmistö) kaksikielinen voi yhtä hyvin olla henkilö, jolla on täysin puhtaasti suomenkielinen tausta ja puhuu siitä huolimatta molempia kieliä sujuvasti.""
Joku voisi olla sitä mieltä että minä puhun suomea sujuvasti - kaikkihan on suhteellista. Mutta en ole kaksikielinen, koska vanhempani ovat molemmat ruotsinkielisiä. Pitäkäämme määritemät selkeinä. Kahden kelen taito ja kaksikielisyys eivät ole sama aisa. - Semantiikkaa?
rautaako? kirjoitti:
""mutta esim. Vaasassa tai vaikkapa Kokkolassa (molemmilla suomenkielinen enemmistö) kaksikielinen voi yhtä hyvin olla henkilö, jolla on täysin puhtaasti suomenkielinen tausta ja puhuu siitä huolimatta molempia kieliä sujuvasti.""
Joku voisi olla sitä mieltä että minä puhun suomea sujuvasti - kaikkihan on suhteellista. Mutta en ole kaksikielinen, koska vanhempani ovat molemmat ruotsinkielisiä. Pitäkäämme määritemät selkeinä. Kahden kelen taito ja kaksikielisyys eivät ole sama aisa."Kahden kelen taito ja kaksikielisyys eivät ole sama aisa."
Haluatko täsmentää mitä eroa näissä on?
Oletan että kahden kielen taidolla tarkoitetaan erinomaista kielen hallintaa. - rautaako?
Semantiikkaa? kirjoitti:
"Kahden kelen taito ja kaksikielisyys eivät ole sama aisa."
Haluatko täsmentää mitä eroa näissä on?
Oletan että kahden kielen taidolla tarkoitetaan erinomaista kielen hallintaa.""Kahden kelen taito ja kaksikielisyys eivät ole sama aisa."
Haluatko täsmentää mitä eroa näissä on?"
Kaksikielisyyden tieteellinen määritelmä on se että lapsi kasvatetaan kahdella kielellä ja siksi hän saa kaksi äidinkielenverosita kieltä.
Vaikka kehittäisin suomenkielentaitoni täydelliseksi, en tieteellisen määritelmän mukaan ole kaksikielnen.
Kielitieteessä on ahkerasti tutkittu kaksikielisyyttä ja silloin määritelmä on yllä olevan kaltainen. Kun kohteena on Suomen- ja Kanadantyyppiset maat määritelmä on tämä. Mutta Ruotsissa on tutkittu myös toisenlaista kaksikielisyyttä, jossa määritelmä on se että kotikieli ja maan kieli eivät ole samat. Eniten on tutkittu suomekielisä maahanmuuttajia.
Netti fennoideologian määritelmät eivät maailmaa kiinnosta. - C.E.
Semantiikkaa? kirjoitti:
"Kahden kelen taito ja kaksikielisyys eivät ole sama aisa."
Haluatko täsmentää mitä eroa näissä on?
Oletan että kahden kielen taidolla tarkoitetaan erinomaista kielen hallintaa."Haluatko täsmentää mitä eroa näissä on?
Oletan että kahden kielen taidolla tarkoitetaan erinomaista kielen hallintaa. "
RKP:n virallinen tiedotustoimisto vastaa:
" Se tarkoittaa, että jos ruotsinkielinen osaa käyttää äidinkielenomaisesti suomea että ruotsia, hän on ruotsinkielinen jolla on hyvä suomenkielen taito.
Jos suomenkielinen osaa käyttää kahta kieltä äidinkielenomaisesti, hän on kaksikielinen, jonka integroituminen ruotsinkieliseen yhteisöön ja RKP:n kannattajaksi on vielä kesken.
Kaksikielisten aseman virallistaminen hidastaisi tätä integraatiota, ja aiheuttaisi hämmennystä hyvin suomea osaavissa ruotsinkielisissä, joten kaksikielisyys ei voi olla kuin välivaihe, eikä sitä pidä tukea tai antaa edes huomiota"
T: Virallinen Totuus
- Tapio Rautalapio
Mikä merkitys tuolla "kaksikielisyyden virallistamisella" olisi sitten yhteiskunnan kannalta?
- rautaako?
"Mikä merkitys tuolla "kaksikielisyyden virallistamisella" olisi sitten yhteiskunnan kannalta?"
Kaikenlaista rekisteröidään ja tilastoidaan, ja kun kerran tiettyissä tilastoissa erotetaan kieliryhmät toisitaan, niin kaksikielisten lukeutuminen jompaan kumpaan vääristää tilstoja, ellei ne satu menemään aivan tasan. Nettifennot ainakin ovat sitä mieltä että ne eivät tule menemään tasan, mutta sehä ei tietenkään oikeassa elämässä ole peruste.
Ehkä tärkeämpi rekiteröintikriteeri on kolutuskieli. Minun kaksikieliset skidit lasketaan ruotsinkielisiksi (en tiedä minkä kielisiksi ne on rekiseröity koska sen hoiti vaimoni). Minusta ne eivät ole ruotsinkielisä vaan yhtä paljon suomenkielisiä. Vain kaksikielinen on oikea rekisterimerkintä. eli heidät pitäisi rekisteröidä suomen- ja ruotsinkielisiksi.
- Tapio Rautalapio
Itse näkisin kielen rekisteröimisille olevan merkitystä yhteiskunnalle lähinnä resurssien suuntaamisen ja suunnittelun kannalta: minkä verran missäkin on syytä varautua tarjoamaan mitäkin.
Yksilön näkökulmasta kysymys on kai lähinnä siitä, millä kielellä haluaa hoitaa asiansa viranomaisten kanssa. Olisiko kaksikieliseksi rekisteröidyllä joka tapauksessa mahdollisuus valita asiointikieli vai päättäisivätkö viranomaiset sen hänen puolestaan?
Vähemmistökielisten ryhmien kannalta on tietysti merkitystä sillä, että äidinkielen rekisteröinti tekee ryhmän näkyvämmäksi. Tämä on syy siihen, miksi ruotsinsuomalaisten järjestöt ovat vaatineet, että Ruotsi ryhtyisi rekisteröimään äidinkielen: ruotsinsuomalaisista tulisi näkyvämpi ryhmä.- finno
fennot eivät tienkään halua edes kuulla mistään kaksikielisyydestä, kun se ei sovi kuvioon.
- C.E.
finno kirjoitti:
fennot eivät tienkään halua edes kuulla mistään kaksikielisyydestä, kun se ei sovi kuvioon.
"fennot eivät tienkään halua edes kuulla mistään kaksikielisyydestä, kun se ei sovi kuvioon. "
Mihin kuvioon? Siis fennothan ovat koko ajan kritisoineet sitä RKP:n ajamaa ruotsinkielen pakko-opetusta ja siihen liittyviä muita vaatimuksia sillä, että suurin osa ruotsinkielisiksi itsensä määrittelemistä itse asiassa on kaksikielisiä, ja pärjäävät hyvin suomenkielellä. Fennojen yksi tavoite on aina ollut, että suomesta tulee pääkieli, ja että kaikki Suomessa asuvat osaavat sitä niin hyvin että pärjäävät sillä.
Kyllä se kaksikielisyyden kovin vastustus tulee RKP:n ja ruotsinkielisten parista, kuten tätäkin ketjua lukiessa voi päätellä. Eli milloin sen korostaminen on turhaa tai hyödytöntä, milloin se taas suorastaan uhkaa ruotsinkielisen vähemmistön asemaa ja identiteettiä.
- rautaako?
"Siis fennothan ovat koko ajan kritisoineet sitä RKP:n ajamaa ruotsinkielen pakko-opetusta ja siihen liittyviä muita vaatimuksia sillä, että suurin osa ruotsinkielisiksi itsensä määrittelemistä itse asiassa on kaksikielisiä"
Ja netti fennot ovat myös ahkerasti panetelleet ja IHRAilleet vähemmistölle sekä kollektiivisesti että henkilöön menevästi. Lisäksi on syytä mainita että politiikassa on kaililla vapaus "ajaa" asioita, kuten netti fennot ajavat omaansa. Mutta päätökset tekee sitten enemmistö. Joten RKP ei ole vastuussa kolutuspolitiikasta, vaan vastuun kantaa eduskunta.
Ja kaksikielisyyden määritelmä on edelleen siis se että vanhemmat ovat erikielisiä ja kasvattavat lapsensa kaksikielisiksi.
Mutta nyt ymmärrän paremmin miksi netti fennot eivät pidä tuosta määritelmästä.
Sitä en tosin vieläkään ymmärrä miten netti fennoideologiaan mahtuu myös tämä "rastiruutuunruotsinkielisethöpötys". Vai liittyykö se siihen että he halauvat osoittaa että ruotsinkielisiä on vähemmän kuin rekisterimerkintöjen mukaan vaikuttaa vai mitä huttua ne oikein ajavat takaa?
"Kyllä se kaksikielisyyden kovin vastustus tulee RKP:n ja ruotsinkielisten parista, kuten tätäkin ketjua lukiessa voi päätellä."
Njaa. RKP:a käydään kovaakin vääntöä tästä mutta pääkaupunkiseutumainen kaksikielissykorostaminen taitaa olla niskan päällä. Minusta RKP:n sisäiset kaksikielisyysvastustajat ovat aika kesyjä verrattuna netti fennojen uhoon. No, tulosten kannalta tilanne on toki päinvastainen. - C.E.
"Mutta päätökset tekee sitten enemmistö. Joten RKP ei ole vastuussa kolutuspolitiikasta, vaan vastuun kantaa eduskunta."
Päätökset tekee enemmistö, mutta jos päätökset tehdään RKP:n esittämällä tavalla, RKP on ihan varmasti vastuussa tilanteesta.
"Ja kaksikielisyyden määritelmä on edelleen siis se että vanhemmat ovat erikielisiä ja kasvattavat lapsensa kaksikielisiksi."
Määritelmiä on erilaisia, riippuen missä tarkoituksessa mitäkin käytetään. Kaksikieliseksi voi tulla vaikka vanhemmat olisivat yksikielisesti samankielisiä, jos ympäristö on tarpeeksi vahvasti erikielinen. Yhtä lailla kaksikielisyys voi myös periytyä vanhemmilta, jotka myös itse voivat olla kaksikielisiä.
Ulkopuolisten suorittamat identiteettien määrittelyt ovat vain yhdenlaista vallankäyttöä, joihin pitää suhtautua varauksellisesti koska niillä pyritään tukemaan jotain poliittista päämäärää, joten paljon tärkeämpää on se millaiseksi itse määrittelee oman identiteettinsä.
"Sitä en tosin vieläkään ymmärrä miten netti fennoideologiaan mahtuu myös tämä "rastiruutuunruotsinkielisethöpötys". "
En itse pidä sitä ongelmana, mutta käsittääkseni ärsyttävyyttä aiheuttaa se, että pääasiallisesti suomenkieliset voivat muuttua yksikielisen ruotsinkielisiksi vain ruksimalla rastin. Jolloin RKP pääsee ratsastamaan keinotekoisesti kasvatetulla ruotsinkielisten määrällä ruotsinkielisiä palveluja vaatiessaan.
"RKP:a käydään kovaakin vääntöä tästä mutta pääkaupunkiseutumainen kaksikielissykorostaminen taitaa olla niskan päällä. "
Muu Suomi ei välttämättä seuraa pääkaupunkia edes tässä asiassa. Oikeastaan aika harvassa muussakaan asiassa siinä määrin, kuin pääkaupunkiseutulaiset luulevat.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Oi mun haniseni
Mul on ihan törkee ikävä sua. En jaksais tätä enää. Oon odottanut niin kauan, mutta vielä pitää sitä tehdä. Tekis mieli305792Kyllä mulla on sua ikävä
Teen muita juttuja, mutta kannan sua mielessäni mukana. Oot ensimmäinen ajatus aamulla ja viimeinen illalla. Välissä läm144364Hei rakas sinä
Vaikka käyn täällä vähemmän, niin ikäväni on pahempaa. Pelkään että olen ihan hukassa😔 mitä sinä ajattelet? naiselle403237IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä.
IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä. IS uutisoi torstaina Toni Imm522951Israel aloitti 3. maailmansodan
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011297979.html Israel se sitten aloitti näköjään kolmannen maailmansodan.3391549Vihdoin tiedän että tämä on molemminpuolista
Saattoi se koko ajan olla silmiemme edessä mutta kumpikaan ei uskaltanut sitä toivoa. Kunpa nähtäisiin pian, toivottavas861338- 621276
Nainen, meidän talossa on säännöt
1. Mies on aina oikeassa. 2. Ei vastaväitteitä. 3. Mäkättäminen kielletty. 4. Suhde on tärkein. 5. Ei salaisuuksia. 6. E2321206- 791169
Natoon liittyminen on alkanut kaduttaa.
Nato on muuttunut niin paljon, että se ei ole enää se mihin haluttiin liittyä. Usa on vetäytynyt ja 5% osuus valtion tul4011161