olla olematta liian rohkea, sinua tietenkin ajatellen. Mutta jos ei pientä rohkeutta ole, onko silloin suurta. Mulla on joskus ollut todella ujo ihminen, eikä se oikeen toimi. Vai voiko ujosta tulla rohkea, voi kai, itse olin joskus paljon ujompi.
En sano kenen pitäisi olla minkälainen mutta se oli kai se syy mihin saattoi tämä kaatua. Tai miten on. En voi olla toisaalta täysin varmakaan oliko se vaan kiinnostuksen puutetta.
Tarvitsen tasa-arvoisen ihmisen seuraa niin rohkeudessa kuin itsetunnossa, missä tahansa. Aina on jotain pieniä eroavaisuuksia, liian suuret kuilut ei taida silti olla hyväksi.
En sano kenen pitäisi olla minkälainen mutta se oli kai se syy mihin saattoi tämä kaatua. Tai miten on. En voi olla toisaalta täysin varmakaan oliko se vaan kiinnostuksen puutetta.
Tarvitsen tasa-arvoisen ihmisen seuraa niin rohkeudessa kuin itsetunnossa, missä tahansa. Aina on jotain pieniä eroavaisuuksia, liian suuret kuilut ei taida silti olla hyväksi.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Pitääkö niitä syitä syynätä aina niin pilkun tarkaan? Jos toinen vie jalat alta, mitä sitä miettimään mitä tästä voi tulla ja voiko tulla mitään. Minä en anna minkään seikan vaikuttaa onnellisuuteeni, olkoon vaikka cp-vammainen, invalidi, työtön, ujo tai minkälainen vaan, jos tunnen että hän on se oikea. Tunteilleen pitää antaa mahdollisuus ja niitä pitää kuunella, ettei tarvitse sitten katua, että miksen silloin älynnyt.
mieltä olen!
siinäpä se kun ei vienyt jalkoja alta -meni ujouden piikkiin
No mitenkäs nyt sitten häntä täällä kaipailet?
Onhan se niin, ettei pidä liian tarkkaan miettiä sellaisia seikkoja, joilla ei ole merkitystä, mutta kyllä jollakin asteella pitäisi ainakin moraalimaailman kohdata. Jos se ei kohtaa, niin viimeistään ihastuksen haihduttua aletaan olla siinä tilanteessa, jossa ruusunpuna vaihtuu sadepilveksi.
Esimerkkinä vaikkapa uskova ja ateisti tai poliisi ja huumausainerikollinen.
Joku järki päässä silti kai kannattaisi mennä ja kenties ainakin tutustua jollakin asteella ennen kuin tosissaan laitetaan hynttyyt yhteen. Välillä tuntuu siltä, että ihmisille ei ole mikään muu enää tärkeätä kuin se miltä sillä hetkellä tuntuu, seurauksista viis. Ja seurauksilla tarkoitan onnettomia pariskuntia, onnettomia lapsia ja sitä rataa.
Mahdollisuus pitää antaa, mutta ei laput silmillä.
Sä ja sun rohkeutes, LoL! Juokset ympyrää, kun jahtaat itseäsi takaa, hypit päin seiniä, huudat sun "tietäviä mielipiteitä" ja luulet olevasi erittäin vahva ja selviytyväsi omillasi elämän pyörteissä . Saat vaan meidät muut nauramaan typeryydelläsi. Sä ja sun rohkeutes on pelkkä naamio. Sun itsetuntos on pelkkä korttitalo; karvaan kokemuksen päälle kovetettu uusi asenne, joka tulee kaatumaan kun se kasvaa liian suureksi. Se on itsetuntoa itsekkyyden varjolla. Sä et tiedä elämästä ja nöyryydestä mitään.
Minusta on ainakin mukavaa kun muut viihtyvät. Ei ole minulta pois jos minun kustannuksellani ilakoivat, eikä myöskään minun häpeäni :) Siinä taitaa ne "paremmuuden naamiot" istua aika tiukassa jonkun toisen kasvoilla kuin minun..... Veikkaan.
Se että ei ole pientä rohkeutta ei tarkoita aina etteikö olisi suurta rohkeutta.
nimimerkillä kokemusta on
jopas jotakin,jos itsekin on ollut ujo niin ei usko että toinen voisi muuttua rohkeammaksi ja monesti se ujous on mukana aluksi toisilla,matkan varrella karisee.kannattaa ottaa huomioon ettei välttämättä ole ujo vaan arka sinun lähettyvilläsi.
Jotkut ihmiset ovat vain hitaasti lämpenevää sorttia.Joskus ujous voi myös olla heikkoa itsetuntoa,mutta onko se aina huono piirre ihmisessä?Elikkäs ilmeisesti semmoiset ihmiset eivät ansaitse ketään rinnalleen.
Kyllä täytyy hyvä itsetunto löytyä. Ja rohkeutta toimia suhteiden vuoksi myös.
Positiivinen ihminen on ihan must! Miksi kukaan edes turhais aikaansa jonkun negatiivisen hyssykän perään? :D
Eihän niistä saa mitään edes irti.
tai kannata olla rohkea ainakaan minun tähden. En oleta tai odota enää mitään. Jos ei koskaan yritä, ei koskaan voi saavuttaa. Itse olen yrittänyt riittävästi ja voin ainakin olla tyytyväinen siitä. Vaikka asiat menikin päin ... TILITYS!!!
Kyllähän sitä miettii mikä meni vikaan. Ihan tervettä, sillähän sitä oppii.
Meidän jutussa taisi mättää se, että tunteet oli niin suuret, kumpikin oli niin varovainen toisen suhteen, ettei vain karkota. Kumpikin oli peruskovis ja vissiin melko kokematon tällaisessa asiassa. Oltiin tietyistä kohdista samanlaiset. Alkuun pelkäsin sitä tunteen suuruutta, mutta ei se rohkeudesta tai ujoudesta ollut kiinni. Odotin, että hänen elämä tasottuu, jotta voisin ilmaista tunteeni. Hän oli niin herkkä. Kunnioituksesta toista kohtaan. Sitten kun hänen elämä tasottui, omani meni sekaisin, joten minulla ei ollut voimia aloittaa ja kertoa. Ei tullut koskaan sopivaa tilaisuutta. Kumpikin taisi turhautua ja suuttua, omaan voimattomuuteen.
Ja rehellisesti sanottuna, epäilin pitkään, että jos hän ei tunnekaan samoin, niin karkotan hänet jos tunnustan lämpimät tunteeni. Ja nyt en saa sitä koskaan tietää.
Erittäin merkillinen juttu ja kummallisia sattumia täynnä. Lupasin hyväksyä hänet sellaisenaan, no matter what. Rakkaus on sellainen. Ja siinä vaiheessa kun hän alkoi kääntyä pois, hiljenin ja surin. Hän oikeastaan jätti minut, ennenkuin lähdin. Yritän ymmärtää ja antaa anteeksi tapahtuneelle. Hyväksyn hänet silti, päätöksestään huolimatta, vaikka en tajuakkaan sitä. Hänellä on aina paikka sydämessäni. Eroa en hyväksy, mutta minun on hyväksyttävä hänen "ei".
Pelkään etten enää koskaan rakastu noin. Eikä oikeastaan tarvitsekkaan. Oli vain yksi hän.
Miksi ihmeessä sun pitäisi yrittää olla olematta rohkea, jos kerran vastapuolesi puolestaan on ujo? Silloinhan nimenomaan toisen tulee olla se rohkeampi osapuoli, jos toinen on liian ujo ottamaan kontaktia.
Kun suhde pääsee alkuun, ei se ujo sua enää ujostele.
Niin samaa mieltä. Miksi ap, et ollut rohkea hänelle?
Ei se että toinen on ujo tarkoita sitä, että tämä särkyy siitä jos joku ottaa sillä tavalla yhteyttä.
Entisenä ujona sun täytyis tietää se myös ite.
Jos hän(mies) on ujo ihminen ei se mua haittaa, mutta suhteessa pitää kyllä tulla edes jotenkin siitä ujouden kuoresta ulos. Mut kaipa se on vaan alkukankeutta.
Syy taitaa olla siinä ettei minusta ole suhteeseen naisen kanssa. En ikinä halunnut pahoittaa sun mieltä. Anna anteeksi.
N->N vai M->N ?
n > n.
no ole rohkea,kokeile sitäkin taktiikkaa!!!!!! taidat kaivata kun täällä uliset