Kaksi samanlaista taloa maalämpölammityksellä, joista ensimmäisessä on lattia-
lämmitys ja kiertoveden lämpötila on 30 astetta. Toisessa talossa on patterilämmi- tys, jolloin kiertoveden lämpötila on 60 astetta. Ensimmäisessä talossa lämpö pumpataan nollasta kolmeenkymmeneen asteeseen, ja toisessa talossa sama
lämpömäärä pumpataan nollasta kuuteenkymmeneen asteeseen.
Pölhö Kustakin ymmärtää, että jos tehdään kaksinkertainen pumppaustyö, niin
sähkölaskukin on kaksinkertainen, ja lämpökerroin (C:O:P) putoaa puoleen.
Nyt onkin sopiva aika mitata kaikissa vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän omis-
tavissa rakennuksissa lähtevän ja palaavan kiertoveden lämpötilat. Mittaus kan-
nattaa tehdä pienessä pakkasessa (-5...-10 ast.). Pakkasen ja kiertoveden läm-
pötilat kannattaa kirjoittaa muistiin, ja lämpöpumppukauppiaalta tulee pyytää kir-
jallinen takuu lämpökertoimesta juuri niillä itse mitatuilla lämpötiloilla. Näin me-
netellen luvattu lämpökerroin on helpohko myöhemmin tarkastaa, ja siten välty-
tään monilta turhilta riidoilta ja pettymyksiltä.
lämmitys ja kiertoveden lämpötila on 30 astetta. Toisessa talossa on patterilämmi- tys, jolloin kiertoveden lämpötila on 60 astetta. Ensimmäisessä talossa lämpö pumpataan nollasta kolmeenkymmeneen asteeseen, ja toisessa talossa sama
lämpömäärä pumpataan nollasta kuuteenkymmeneen asteeseen.
Pölhö Kustakin ymmärtää, että jos tehdään kaksinkertainen pumppaustyö, niin
sähkölaskukin on kaksinkertainen, ja lämpökerroin (C:O:P) putoaa puoleen.
Nyt onkin sopiva aika mitata kaikissa vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän omis-
tavissa rakennuksissa lähtevän ja palaavan kiertoveden lämpötilat. Mittaus kan-
nattaa tehdä pienessä pakkasessa (-5...-10 ast.). Pakkasen ja kiertoveden läm-
pötilat kannattaa kirjoittaa muistiin, ja lämpöpumppukauppiaalta tulee pyytää kir-
jallinen takuu lämpökertoimesta juuri niillä itse mitatuilla lämpötiloilla. Näin me-
netellen luvattu lämpökerroin on helpohko myöhemmin tarkastaa, ja siten välty-
tään monilta turhilta riidoilta ja pettymyksiltä.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Mutta miten tuo käyttövesi?
Aika haaleeta ja bakteerien kyllästämää, jos ei lämpiä
kuin 30 asteeseen?
Mutta ei tuo patterikiertokaan tarvi noin kuumaa olla
kuin harvoin jos ollenkaan, ainakaan eteläisessä
suomessa.
Muuten ihan hyvä pointti.
Toki käyttövesi on kuumempaa. Meidän pumppu lämmittää sen ilman sähkövastuksia 58 asteeseen ja pysähtyy. Kun lämpötila on taas laskenut 44 asteeseen tai kun lämpimän veden käyttö alkaa, käynnistyy pumppu uudelleen. Kerran viikossa sähkövastukset kuumentavat veden kuumemmaksi niin kuolevat mahdolliset pöpöt.
Aika pientä on kuitenkin tuo lämpimän käyttöveden tuottoon kuluva energiamäärä verrattuna varsinaiseen asunnon lämmittämiseen. Joulukuussa meillä pumppu lämmitti taloa 270 h ja käyttövettä 30 h. Vedenkulutus 9000 litraa/kk.
Eli pumppu käy 10 h vuorokaudessa?
Teho?
Kulutus?
Sähkönhinta?
Vedenkulutus 300 l vrk???
Henkilöluku?
Sisälämpö?
koska ne bakteerit tulee, miksi ja miten siihen veteen.
jotain fakta tietoa olisi kiva saada,
ettei nyt vahinkossa joisi myrkyllistä vettä.
En ole edellinen, mutta vedekulutuksen osanneet itsekkin jakaa kolmellakymmenellä. 9000/30 = 30 litraa vrk
Mitä merkitystä henkilöluvulla on?
Tai mitä merkitystä on sisälämmöllä? Oletko niitä joiden mielestä on sitä parempi mitä kuumempaa sisällä on?
Viestin sisältö oli kuitenkin se että käyttöveden osuus on pieni. Edellisessä noin 11%, joka on ehkä vähän keskimääräistä alakantissa, meillä se on noin 16%.
Legionellabakteeria on makeissa vesissä ja maaperässä. Se lisääntyy erityisen hyvin 37-40 asteessa. Jos vesijohtoveden mukana tulee bakteeri ja se majoittuu sopivan lämpöiseen paikaan vesijohdossa, niin kanta kasvaa ja vedestä tulee terveydelle vaarallista.
Lämmin käyttövesihän ei ylipäätään ole edes oikeastaan elintarvikekäyttöön tarkoitettua, se on vain talousvettä, ei pelkästään bakteerien, vaan myös kaiken muun mitä voi liueta kuumaan veteen. Juomavetenä pitäisi käyttää vain kylmää vettä.
Mahtaako näitä legionella tapauksia edes olla suomessa? Ei ainakaan paljon, mutta ei vara venettä kaada, kun kerran niiden hävittäminen on helppo varmistaa eli lämmittää veden välillä 60 asteiseksi. Lisäksi klooraus hävittää bakteerin ja usein klooria on vesilaitoksen vedessä ainakin vähän.
Tässä yhteydessä on hyvä todeta että meilläkin on esimerkiksi talon pitkin vesijohto kodinhoitohuoneen hanaan, jota ei käytetä juuri koskaan. Käyttämättämän hanan putkissa makaa seisova vesi, joka voi lämmityskauden aikana varmasti olla melko lämmintäkin paikkapaikon.
Olisi hyvä laskea välillä vettä hanoista että saa putket huuhdeltua ja kuumaa vettä olisi syytä laskea hanalle asti niin pitkään että sieltä tulee sitä yli 55 asteista vettä, jos vettä käyttää vähän kerrallaan, niin eipä se putki ehdi lämmetä hanalle asti.
9000 / 30 = 300
Niin ei tuo 30*30 litraa tee kuin 900 kuukaudessa.
Eli tuo 300l päivittäinen vedenkulutus eim 2/ hlö on
aikas suurta.
Kyllä tuolla sisälämmöllä on erittäin iso vaiktus asumismukavuuteen.
Kyllä, joulukuussa pumppu kävi n. 10h/d. Teho 8 kW, sähkönkulutus 690 kWh = 2,3 kWh/käyttötunti, sähkön hinta 11,94 c/kWh perusmaksut 5,43 €/kWh. Vedenkulutus joulukuussa 0,306 m3/d, henkilöluku 4, sisälämpö 21 astetta.
Hups, perusmaksut on tietty /kk, eikä /kWh. Muuten täytyis kyllä vaihtaa halvempaan 8)
Ok , kiitti............
Ai niin, ja kyseessä 40v vanha 150 asuinneliön (+60 m2 at ja varastotiloja) patterilämmitystalo, alunperin öljylämmitteinen. Lattialämmityksellä varmaan säästäisi vuositasolla sähkönkulutuksesta joku 25%.
Toisessa talossa kannattaa vaihtaa osa pattereista suuremmiksi jolloin pärjää 30 asteen kiertovedellä
Juuri niin kuin "tein sen itse" totesi. Näin toimivat viisaat määlämpöön siirtyjät!
Mistäköhän tämä legionella-bakteeri sinne vesijohtoputkistoon olisi päässyt?
...kertokaa nyt tarinanne oi "esson kaikkitietävät".
Voi vittu...Suomi24 täynnä aivan saappaita kirjoittajia.
Avohoidokit jyllää.
Se legionella bakteeri on voinut tulla vaikka ihan omasta pihakaivosta!!!
Muistakaahan sitten laskea jokaisesta vesipisteestä vettä viikoittain viemäriin ettei pääse legionella leviämään. Kakkosvessassakin voi silloin tällöin käydä kakkosella että vaihtuu sielläkin vesi ja tallin vesipisteestä laskea vettä viemäriin. Lattiakaivoihin kannattaa myös lorottaa yli 55-asteista vettä, niin ei legionella jyrää.