Näytä minulle kasvosi läheltä.
Suo minun palvoa niitä silmilläni.
Olen rakastava niitä.
vaikka ne olisivat rumat.
Opeta minua,
että minä osaisin avata sydämeni sinulle.
Sinun äänesi on sydämeni ääni
.
Eteenpäin , ohi päivien kaikenlaisten
karavaania vie iankaikkinen kaipaus.
Vaelsimmepa auringon alla tai pimeä
sielussa kimmeltää...
Suo minun palvoa niitä silmilläni.
Olen rakastava niitä.
vaikka ne olisivat rumat.
Opeta minua,
että minä osaisin avata sydämeni sinulle.
Sinun äänesi on sydämeni ääni
.
Eteenpäin , ohi päivien kaikenlaisten
karavaania vie iankaikkinen kaipaus.
Vaelsimmepa auringon alla tai pimeä
sielussa kimmeltää...
Vastaukset 21
Vanhimmat
no johan oli ..
Tuo aloitus sopis hyvin mun kohdalle, kun mulla on ruma tuo naamataulu ;D . Jotenkin tuntuu vitsinä murjaistulta tuo runo. Ei kukaan mies rumaa naista katselis, kun maailma on pullollaan kauniita ja nättejä naisia ;) . Mutt hyvin tuo runo on rustattu, eipä mulle tuota kirjoittamisenkaan taitoa ole annettu. Toivottavasti se jolle runo on kirjoitettu näkee sen
Sun silmäsi on kauneinta mitä tiedän..silloin kun katsot niillä minua
Sydämesi on kaunis, sen hetken kun uskallat raottaa sitä
Olen joskus ollut kuulevani sydämesi äänen, luulen nähneeni häivähdyksen sydämestäsi.... sekä nähnyt silmissäsi säihkeen minua katsoessasi.
Tämän takia jaksan toivoa ja odottaa
Ruoki minua henkesi tulella.
Astu suuni kautta ja sieraimistani sisään.
Tempaa minut mukaan matkallesi.
Voi sitä sydäntä joka
ei koskaan maistanut sinua...
Hyvää loppuelämää sulle.
Voin kertoa että polte on hyvin kova, välillä suorastaan kestämätön
..enkä tohdi ajatella sitä hetkeä kun energiamme todella tulevat yhdeksi
uskon että jollain tapaa olemme jo yhteisellä matkalla - vaikkakin muka vahingossa
Ei, ei tule koskaan loppua matkallemme,
ja sen määränpää lienee jokin kangastus...
On niin herkkää sanailua, että sydän on pakahtua niihin eläytyessä. Vain rakastunut voi kuvailla tunteitaan noin syvällisesti.
Kumpa heidän toiveensa ja haaveensa täyttyisivät. . .
yöhös hellä kaipuinen katse.
Unees tuppaudun..
Huomenta
Yön pimeys on mulla peittona.
Ajatus rakkaudestasi on lähde lämmön ja valoa joka aamuani
valaisee
Kohtalolla on ihanat jekkunsa. kun jotain tärkeätä ottaa pois. Kohtalolla on uutta tarjolla. Aivan uskomatonta.
Sinun silmiisin kun katsoin, sinä levottomana hetkenä. Rauha täytti mielen ja olin sinun vallassasi, luotin sinuun, siitä asti tähän päivään.
Tämän takia jaksan toivoa ja odottaa aikaa...
Valaisehan vähän mitä aikaa toivot ja odotat?
sanasi asettuvat
sieluni jo lannistuneen
yltävät nostamaan
elämälle
ilolle
lämmölle
rakkautesi
Kauniisti kirjoitettu. Eräälle olen antanut aikaa, tehnyt kaikkeni, avannut sieluni. Enkä voi nyt muuta kuin odottaa, tietämättä milloin ja mitä. On silti rauhallinen olo. Vielä ei vain ole meidän aikamme.
niin että odottaa liian kauan. Yleensä pitää kyllä tehdäkin jotakin.
sen sielun avaamisen henk.koht. ? Jos niin ok, jos täällä niin ei merkitystä.
Tiedostan, että jonkun olisi pakko ottaa ensimmäinen askel.
Itse päätin olla hievahtamatta. Sen olen tehnyt ainakin toistaiseksi
...ja sen olen myös minä huomannut.
Olen toivonut ja odottanut, toivon ja odotan että hievahtaisin edes vähän suuntaani. Tekisin sen itse sinun suuntaasi mutta en näemmä osaa
Ja kaksi vuorta odottaa toisiaan. Eri mantereilla.
Ja khihihi - mannerlaatathan liikkuu hiljalleen. Toivottavasti olette tulivuoria, niin purkaudutte joskus, khihihii. Epätodennäköisesti yhtäaikaa. Ei täyttymystä siis.
Näille surkeille tässäkin ketjussa on täyttymys ja purkaus se et ne uskaltaa kirjottaa tommosta paskaa tuntemattomille ja ne tuntemattomat on sit armahin ja rakkahin ! Hyih !