Miksi nuoriso valtaa koulun pihat ja sotkevat paikat iltaisin ja viikonloppuisin?
Onko nykyään niin ettei vanhemmat välitä missä jälkikasvu lorvii ja mitä tai kenen kanssa puuhastelee? Eikö tekemiset kestä aikuisen läsnäoloa?
Kenties nämä nuoret tuntevat olevansa kotona vanhempiensa tiellä, eli aikuiset helpottuneita että pysyvät jaloista poissa?
Itsellämme on jo aikuiset lapset, mutta meillä nuoret kokoontuivat pelailemaan ja iltaa viettämään aina jollekin kaverille. Aina tiesimme missä ja kenen kanssa nuori oli.
Onko nykyään niin ettei vanhemmat välitä missä jälkikasvu lorvii ja mitä tai kenen kanssa puuhastelee? Eikö tekemiset kestä aikuisen läsnäoloa?
Kenties nämä nuoret tuntevat olevansa kotona vanhempiensa tiellä, eli aikuiset helpottuneita että pysyvät jaloista poissa?
Itsellämme on jo aikuiset lapset, mutta meillä nuoret kokoontuivat pelailemaan ja iltaa viettämään aina jollekin kaverille. Aina tiesimme missä ja kenen kanssa nuori oli.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Aina nuoret on jossain kokoontuneet omiensa joukoissa. 70-luvulta asti hiukan näkyvämmin. Jos niissä porukoissa pyörisi aikuisia, olisikin syytä kutsua poliisi sinne välittömästi...
Kyllä ne sitten aikuisena oppivat siivoamaan paikat ja alkavat vuorostaan syyllistämään seuraavaa nuorisoa.
Oletkohan ollut hiukan sinisilmäinen...
...kait he ovat jotain opetelleet tullakseen aikuisiksi.
:)
Minäkin olen samalta kantilta pohdiskellut nykynuorisoa kuin aloittaja.
Toivottavsti selviävät ehjin nahoin tuolta katujen kulmilta. Paljon liikkuu ties mitä riksussa tänä päivänä. Koukkuun aineisiin ken jää niin sääli sitä. On elämä pilalla.
Teiniraskauksia myös huolestuttavan paljon. Yksi asia johtaa toiseen...
Kysymys ex-nuorelle: Onko tosiaan tehtävä niin paljon ilkivaltaa, ja nuorena jo mahdollisesti tuhottava oma elämänsä kasvaakseen aikuiseksi? Sinun mielestäsi varmaan vapaa kasvatus on oikein,ei enää vanhempien vastuuta lainkaan kasvatuksessa?
Opettajat ovat täysin pulassa koulussa näiden vapaan kasvatuksen lasten kanssa. Jos opettaja toruu, hyökkää vanhemmat opettajan kimppuun. Lapsihan suorastaan ahdistuu ja tarvitsee terapiaa, jos jonkinlaiset säännöt elämässä on.
Toivotan kaikkea hyvää kasvatusvastuunsa hoitaville vanhemmille.
Hyvää toivotan myös kaikille väsyneille vanhemmille, jotka eivät jaksa välittää.
Vanhemmuus on rankkaa.
Terveisin liian nuorena menehtyneen nuoren sureva täti
Tarkoitin kyllä tavallisia nuoria. Heidän kuuluukin kokoontua omissa porukoissaan ja kasvaa aikuisiksi tekemällä itse valintansa.
Me aikuisethan olemme tämän vallitsevan ympäristön heille luoneet ja valinneet.
Markkinatalouden hurmassa olemme luoneet materialismin, jossa kaikki on kertakäyttöisiä brändättyjä merkkituotteita ja joulua kestää puoli vuotta. Tässä hyväosaisten koohotuksessa vähempiosaiset rimpuilevat ja hankkivat osansa keinolla millä hyvänsä pysyäkseen oravanpyörässä mukana.
Olemme vapauden nimissä luoneet juomakulttuurin kilin-kalin-kasseineen. Olleet heille mallina, miten miehekästä on lutrata kaljaa milloin ja missä vaan.
SM-liigakaupunkien jäähalleissa aikuiset juopottelevat malliksi lapsille ja nuorille.
Miten eurooppalaista ja kultivoitunutta on olla ronkeli ruuan kanssa ja särpiä aperitiivejä, cabernetteja ja digestiivejä ruuan kanssa.
Olemme luoneet poliittisen kulttuurin, jossa keskiössä on heikompien ja erilaisten väheksyminen ja jopa vihaaminen.
Katsomme riemuissamme lastemme kanssa TV-ohjelmia, joissa porukalla yhtä mollataan, määritellään itseluomallamme asteikolla huonommaksi ja tekstiviestein opetamme lapsemme tekemään pudokkaita.
Istutamme lapsemme katselemaan maksukanavien väkivaltaisia ja aggressiivisia lastenohjelmia saadaksemme olla itse rauhassa
Ja sitten ihan yllättäen: tuo kaikki oppi onkin mennyt perille...
aika kultaa muistot, sanotaan. mutta rehellisyyden nimissä, noin tuli itsekin nuorena touhuiltua. parikymmentä vuotta sitten..
ihminen on tullut vanhaksi silloin kun sen mielestä nuoriso on nykyään ihan pilalle mennyttä. onhan se, mutta niin on ollut ennenkin.
Eri sukupolvien nuorilla on ollut aatteellisuutensa ja kapinansa. Idealismi kuuluu nuoruuteen, nelikymppisenä se on liian usein unohtunut, kunnes yli viisikymppisenä alkaa taas muistuttamaan itsestään.
Tämän päivän nuorien maailma on niin sirpaloitunut, että idealismia ei ole helppo havaita, ainoastaan pelkkä kapina.
Sirpaleisuudesta johtuen tuolle kapinalle ei ole sellaisia selkeitä purkautumiskanavia kuin oli pärinäpojilla, hipeillä ja punkkareilla.
Nyt on virtuaalimaailmat ja mielialalääkkeet, joilla tavallisen arjen vastamäkiin haetaan apuja, välittämisen korvikkeita. Valitettavan usein ne vääristävät maailmankuvaa. Nämäkin ovat meidän aikuisten luomia kanavia.
Suurena uhkana on että kapina purkautuu hakeutumisena yhteiskunnan ulkopuolelle, siis syrjäydytään. 90 000 nuorta on uhkakuva.
Kuinka helposti ostammekaan korvikkeita omalle läsnäolollemme?
Vapaa kasvatus, kuka sen määrittelee ja miten "Ajatus mukaan" itse sen ymmärtää? Rajat pitää luonnollisesti asettaa ja välittää, sekä olla kiinnostunut lastensa tekemisistä. Kuinka pitkälle voi kontrolloida menemisiä ja tulemisia?
Missä tulee raja, jolloin luottamus ja usko lapsen omaan harkintakykyyn alkaa kadota? Milloin keppi ja porkkana muuttuu pelkäksi kepiksi?
Ainakin sisäoppilaitoksista löytyy riittävästi esimerkkejä kovan kurin toimimattomuudesta.
Voimme ohjata lapsiamme ymmärtämään, mikä on oikein ja mikä väärin. Valinnat ovat loppupeleissä kuitenkin heidän, kun on kyse nuorista. Kenen arvoilla itsenäistymisen pitäisi tapahtua: nuoren vai hänen vanhempiensa?
Elämähän on tavallaan viestikapulan siirtämistä seuraavalle...
Ne ei mellasta, joilla on harrastuksia vapaa-aikana.
Omaa murkkuikää muistellessa ei kerinnyt mellastaa, koska koko ajan
oli eri liikuntajutuissa mukana.
Sieltä ne parhaat kaveritkin löytyi, jopa jokunen vielä on tähteelläkin.
Kyllä kartsalla pyörittiin perjantaisin ja pillurinkiä ajettiin kun kortit saatiin ja
ravintoloihin etc.
Koskaan ei ketään pahoinpidelty, kaahattu, rikottu ikkunoita tms ilkivaltaa
tehty.
Siksi välillä ihmetyttääkin, että kaupunki on p.a., kun pitäisi jotain harrastus-
mahdollisuuksia nuorille antaa.
Aina sieltä saattaa yksi pois olla mellastamasta.
Juuri noihin harrastuksiin pitää panostaa ja hakea virtuaalielämälle oikea vaihtoehto elävästä elämästä ja pillereille yhteisöllisyydestä. Kaikki eivät ole aktiivisia harrastajia tai liikunnallisesti suuntautuneita, pitää olla myös passiivisia harrastusmahdollisuuksia, esim. musiikinkuuntelu.
Taloudelliset resurssit pitää kohdistaa suoraan toimintaan, ei loputtomiin selvitystöihin ja työryhmiin, jotka poikivat vain uusia työryhmiä ja selvitystöitä.
Yhteistyötä pitää tehdä koko julkisen sektorin voimalla: kaupunki, seurakunta ja muut yhteiskunnan tukemat järjestöt. Vapaita tiloja löytyy varmasti. Kannattaa muistella Lepakkoluolan aikoja ja Helsingin rautatieasemalla tapahtunutta vapaaehtoistyötä, ei siis tarvita palatseja ja organisaatioita.
Nuorilla on monia asioita, joissa turvaudutaan mieluummin ystäviin kuin vanhempiin. Se on normaalia.
Alaikäisten juomista ei vanhemmat saisi hyväksyä. Moni nykyajan vanhempi kantaa kaupasta juomia ja tupakkaa lapsilleen ja tämän kavereille. Vanhempi on ns cool kaveri-vanhempi, ei vastuullinen aikuinen.
Mitäköhän mahtaa tuollainen äiti/isukki ajatella?
Vanhemmille vinkki : jos hankitte lapsia, kantakaa vastuu heistä ja kasvattakaa. Murrosiässä varsinkin nuori hakee rajoja ja rakkautta. Kapinoi vastaan mutta on täsysin hukassa jos kukaan ei ohjaa elämässä eteenpäin.
Niin paljon on houkutuksia tarjolla joka kadunkulmassa.
Ehkä kaverivanhempi-vanhempi sopii jollekulle, mutta tavallinen lapsesta välittävä äiti- ja isä- vanhempi sopii kaikille. Edes yksi sellainen tarvitaan.
Uuden tutkimuksen mukaan kaverivanhemmuus on aiheuttanut paljon traumoja lapselle (entäs myös vanhemmalle?)
Vanhemmuus kunniaan!
Ja saa sitä naapurinkin nuorta komentaa, jos ei kotoa ole saanut sääntöjä
Saapi komentaa sen lapsen vanhempiakin, jotka eivät välitä kasvattaa lastaan.
Tuo on hyvä pointti!