Onko haitaksi koiralle?

Ai kauheeta. Tietysti on haitaksi. Mikset anna sen olla aikuinen koira? Mikset anna sen itse liikkua? Ajatteleppas vaihteeksi koiran tarpeita, etkä noin itsekkäästi omiasi. Saat taatusti pahoja ongelmia jatkossa, kun et itsenäistä koiraa yhtään.
Jos tämä on tosi juttu (eikä provo) niin, on selvää, että itse olet ammattiavun tarpeessa.

Siis koira on tottakai koulutettu kunnolla ja ei ole ollut ihan pennusta asti minulla. Koiralla on ikävä tausta:( Sen entisessä kodissa se tippui portaista ja oli silloin nuori. Siitä sitten jäikin jalkaan vamma joka paljastui vasta minun luonani kun kävin sen kanssa lenkillä, rupeaa ontumaan 15min jälkeen takasta, siksi nuo rattaat, kun se niissä on bvähän aikaa kyydissä niin sitten jaksaa taas hetken kävellä. Pinnasänky on turvallisuus syistä, koska tuo koira on oikeasti ihan pöhkö, ja hyppää minnevaan ja mistä vaan, ollaan kokeiltu lattialla nukkumista mutta on ihan levoton kun ei näe ihmistä, ja siksi sänky että ei hypi sängylle kun jalka ei kestä sitä. Ja tuota pullo juttua on tehty ihan aina sielä entisessä kodissa koska emo kuoli synnytykseen ja pullosta tuli emon nisä/turva pennulle, no järkevät uudet(entiset) omistajat eivät sitten jatkanutkaan vieroitsta niinkuin kasvattaja oli tehnyt vaan aloitti taas ruokkia pullolla, olihan koira tullut sinne vauvan korvikkeeksi kun lapsia ei pystytty saamaan itse. Joten nyt tuo pullo toimii sellaisena rauhottumis apuna, muutenkin niin eloisa koira. Tuo lusikalla syöttökin on opittu sielä entisessä kodissa, siinäkin on sellainen rauha koiralla kun on sylissä ja saa nannaa ruokaa. Kaikki siis pennun hyväksi, ja olen ajatellut nuo pullo ja syöttä jutut sitä varten että pentu saa rauhan ja tuvallisuuden tunteen kaiken hälinän ja keskelle, kyllä sinäkin välillä varmaan haluat rauhoittua ja rentoutua? Etkö vain, minä ainakin haluan! Ja tuo hoito on sen takia että kyseessä niin pieni koira että hyvä päästä pissille päivälläkin, ja onhan ihmisestä seuraa enemmän kun tyhjästä talosta. Lisäksi koirallani on erittäin vakava ero-ahdistus, ja olen treenaillut erossa olemista koko sen ajan kun se minulla on ollut. Tuosta syöttämisestäkin on tarkoitus joskus päästä eroon, ja pullosta myös.

Voi pyhä sylvi-toihan on ihan outoa käytöstä. Mietihän nyt jos sulla olis lapsi niin tuskin kohtelisit sitä kouluikäisenä kuten vauvana. Samoin koiran tulee saada olla koira eikä mikään vauvan korvike. Onhan se hienoa että pidät koirastasi hyvää huolta mutta jotain rajaa. Koiran kuuluu saada syödä normaalisti ellei sillä ole jotain rakennevirhettä suun alueella joka hankaloittaa syömistä. Yhdellä tutullani oli sheltti jota hoivattiin likimain samalla tavalla kuin sinä hoivaat koiraasi.Rattaisiin koira ei suostunut joten sitä kannettiin vauvojen kantorepussa. Suoraan sanoen neuroottisempia ihmisiä ja koiraa saa hakea. Koiraa vaan tuli sääli-jäi normaali koiranelämä oppimatta.

SIIS ETTEKÖ TE YMMÄRRÄ??!?? Koirani entise omistajat aloittivat tuon käytöksen ja nyt minä yritän kitkeä sen pois. Koira on tottunut elämään noin ja kokeilin kerran antaa märkä ruokaa ilman että olisin syöttänyt, mutta eipä syönyt! Ja koira vinkuu ja kärsii jos ei näe ihmistä puolentunnin välein vähintään, joten sen on pakko nukkua pinnarissa, mikä muu on muka vaihtoehto? Pitäisikö minun antaa sen hyppiä sängylle ja polven mennä totaalisen paskaksi? Vai antaa vinkua koko yön sängyn vieressä kun ei pääse mamin luo? Oikeasti välitän koirasta, MIDI EI OLE MINULLE VAUVANKORVIKE!!! Siksi kysyn että onko huono tuo elämä koiralle koska se on tottunut siihen, ja haluan tietää kärsiiköse tuota elämästä, vai onko se vain ihan pakko väksin pakottaa normaaliin koiran elämään? Ja tuo on ehkä juuri sen eroahdistuksen takia niin elisa ja levoton koira että tarvitsee niitä rauhoittumis/turva hetkiä! Oikeasti luuletteko että haluan kohdella koiraa kuin vauvaa? Olen AINA elänyt koirien kanssa ja niitä on kohdeltu niinkuin normaaleja koiria, Midi on poikkeus, ja minä en ole aiheuttanut tätä tilannetta. Ja minä haluan pitää parhaani mukaan Midistä huolta, joten haluan antaa sille myös märkäruokaa, en vain pelkkiä nappuloita. Ja oikeasti haluaisin eroon tästä arjesta koska se on minullekkin todella rasittavaa kun pitää välillä pullon kanssa yöttää koiraa, ja lusikalla lapata ruokaa suuhun. Ja koska Midillä on eläinlääkärikin todennut että on levoton koko ajan, ja ell. jopa suositteli noita rauhottumishetkiä, juurikin koiran parhaaksi. Ja lenkeillä rattaat ovat sitävarten että JOS Midi rupeaa ontumaan niin sen voi nostaa niihin hetkeksi, eli koiran parhaaksi pelkästään työntelen niitä mukana. Ettehän tekään kipeää lastanne pakota kävelemään 10km lenkkejä?? Vai pakotatteko? Ja pentu nauttii piitkistä lenkeistä, joten teen niitä aina välillä sen kanssa. Ja nyt on suunnitelmissa tehhdä pinnasänkyyn sellainen kohta missä ei ole sitä sivu laitaa 30cm leveydellä ja tähän kohti on tulossa portaat, jotta koira pääsee yöllä kulkemaan itse niistä, eikä vesi kuppia ja luita/leluja tarvitse pitää sängyssä. Oikeasti haluan normaalin ellämän kaikille koirille, ja nyt Midi elää mahdollisimman normaalia elämää. En voi mitään tuolle pullo ja syöttö jutulle vieläkään, olen kokillut ilman elää, mutta koira vinkuu pullo ja ruoka-aikaan. Jos en anna se vinkuu siihen asti että nukahtaa, onko kiva itkettää lasta jolla on kauhea hätä ja paniikki, niin kauan että se nukahtaa monen tunnin kuluttua? Ajatelkaas nyt vähäsen. Ja nuvoja saa antaa tilanteen korjaamisseen.

Kysyit mielipiteitä ja sait. Saat varmaan lisääkin. Kova tarve sinulla ainakin on puolustella tekemisiäsi.
Emme me muutkaan kasvata koiriamme sillä pohjalla, että se vinkumalla saa kaiken mitä haluaa. Jos haluaisit sen pois kitkeä, olisit sen jo tehnyt. Kaksivuotias koira! Jos on entinen omistaja sen pilannut, niin samaa linjaa jatkaa uusi omistaja. Et korjaa mitään vaan jatkat. Avutonta touhua.
Tilanne korjaantuu sillä, että lopetat tuollaisen. Itsehän sinä teet tuon kaiken kummallisen. Koira on levoton ja eroahdistunut nimenomaan tuollaisen lellimisen takia. Sitähän paapotaan kuin vauvaa. Vauvat ei pärjää hetkeäkään ilman äitiä.
Tottakai koira reagoi muutokseen, mutta sopeutuu, ja sen jälkeen sen elämä on parempaa.

Kiitos tuosta viimeisimmästä kommentista. Ongemani on se, että jos en lelli sitä, niin se oikeasti vinkuu niin kauan kunnes nukahtaa, sydämmeen sattuu se vinkuminen, mutta ei tuo lelliminenkään ole kivaa. Voiko joku antaa oikeita vinkkejä tuon käytöksen kitkemiseen? Olen yrittänyt mutta en ole onnistunut.

"...sydämmeen sattuu se vinkuminen" - TÄMÄ on se ongelma. Vinkuminen koiralla vastaa esim. ihmislapsen jankuttamista ja kiukuttelua, jos ei saa haluamaansa. Koira toimii tavalla, joka sitä hyödyttää: vinkumalla saa tahtonsa läpi. Opittu tapa. Kysymys ei siis ole koiran kärsimyksestä vaan vaatimisesta.
Ainut keino lopettaa tuollainen käytös on huomioimattomuus. Älä koskaan palkitse vinkumista.

Joudut siis itse kärsimään sydänkirvelyä, ei koiralla hätää ole. Jonkin aikaa se voimistaa käytöstään, kun lakkaat reagoimasta, mutta jos pysyt lujana, vinkuminen loppuu pian. Huomioi koiraasi, kun se on kiltisti, mutta jätä pullot ja sellaiset pois vaan.

Okei kiitos vinkistä, meillä ei ole koskaan ollu ongelma tuon vinkumisen kanssa kun ollaan koulutettu koirat kunnolla. No hyvä tietää ettei se koira siitä kärsi vaikka vinkuiski, ja tänään ei tule pulloa;)