MITEN NOPEASTI SERONIL ALKAA AUTTAA PANIIKKI OIREISIIN? OLEN JOUTUNUT NOIDAN KEHÄÄN ITSENI KANSSA, TARKKAILEN KOKO AJAN ITSEÄNI JA KAUHEINTA ON HULLUKSI TULEMISEN PELKO. LÄÄKÄRI TOSIN SANOI ETTEI KUKAAN OLE VIELÄ PIMAHTANUT PANIIKKIIN.MUTTA PELKO ON KOVA.
onks tietoo?
suikki
31122
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Masennuslääkkeiden vaikutus alkaa noin 2-3viikossa.Onko sinulla mitään oheislääkkeitä paniikkioireisiin?Esim. Betasalpaajaa sydämmentykytykseen tai rauhoittavia? Nämä eivät tietenkään ole ratkaisu, mutta hyvä apu jos olo paniikissa yltyy sietämättömäksi.
Paniikkihäiriöstä kärsivä voi toisaan pelätä hulluksi tulemista.Sinun täytyy vain vakuuttaa itsellesi, että sinua vaivaa paniikkihäiriö etkä ole tulossa hulluksi. Usko lääkäriäsi,et pimahda vaikka olo olisi kuinka ahdistava!
Hei!
Toivottavasti vastaukseni auttaa oloasi. Itse olen nyt syönyt 3 1/2 viikkoa Zoloftia, joka siis sisältää sertraliinia. Syön nyt 50 mg päivä ja olo on paljon parempi kuin 3 1/2 viikkoa sitten. Siitä huolimatta, vaikka tiedän mistâ on kyse enkä siis ole tulossa hulluksi ( niin kuin luulin minäkin pitkään ), sinun kannattaa varautua siihen, että kaikki oireet eivät häviä heti. Lääkäri kertoi, että kestää noin kolme viikkoa, ennen kuin lääkkeen vaikutus todella näkyy. Eli älä säikähdä, vaikka kaikki oireet eivät häviä välittömästi.Itse sain alussa paniikkihäiriön yhteydessä voimakkaan hyperventilaatio -kohtauksen. Tämä oire on nyt esimerkiksi hävinnyt kokonaan. Sen sijaan epätodellisuuden tunne iskee edelleen välillä, mutta se menee aina ohi, kunhan rauhassa odottaa hetken:)
Itse olen syönyt kyseistä lääkettä 12 päivää ja odottelen et alkaisko ne koska tehoamaan. Aamulla lääkeen oton jälkeen alkaa pahoinvointi eikä paljon mieli tee laittaa ruokaa suuhunsa ennen ku olo vatsassa rauhoittuu.
Itselläni on joku yleistyneen ahdistuneisuuden ja paniikkihäiriön sekamuoto(?)
Yöunet on muuttuneet pinnallisiksi ja levottomiksi.
Kauheinta ehkä täs hommas on just toi kosahtamisen pelko. Kunpa saiski keskityttyä johonki mukavaan tekemiseen, että hetkeksi unohtas ton itsensä tarkkailun.
Ihmisten ilmoille ei hirveesti huvita mennä ku tuntuu et muisti pätkii ja keskittymiskyky on nolla ja muutenki on ku toisen asialla. Mut oon ottanu tavaksi käydä joka päivä esim. kaupas yms. ettei aivan höperöidy.
Kaikkee hyvää sulle ja pakko uskoo et kyllä se aurinko rupee hymyilemään pilvien takaa joskus!!!