En voi

samat sanat voin sanoa susta. luulen että olet paljon likaisempi ku mä.

saunassa synnit lähtee..saat pestä mut puhtaaksi

Kyllä mäkin luulen, että toi aloittaja on kaikista likaisin ja saastunein, kun edes tollasia kirjottelee.

mitäs siinä sit ikävöit.

mitäs siinä vielä valitat? etsi joku muu

Sä vaan kuvittelet, kun oon antanut sellaisen kuvan, mutta puhdas kuin pulmunen mä olen, usko huvikses, oikein nunna.

Emmä ole varma, mutta ehkä se just kiihottaa kun ajattelen että se panee muita. Mutten voisi seurustella sellasen kanssa.

Mitä täällä sitten roikut? Taidat olla vain vajaa.

luettavaa tämä aloitus... Miten voi kaivata ja ajatella noin? Pysy kuplassasi, äläkä elämään koske pitkällä tikullakaan.

Oliskos se likaisuus sun oman mielikuvituksen tuotetta, vai onko sinulla selvää näyttöä asiasta?

on Palstapyllerö tullut palstoille vänkyttämään skeidaa!!

Jos nyt kerrankin sanotaan suoraan. Ehkä mä olen likainen kun en säästänyt itseäni sulle. En ole niin superihminen, että olisin pystynyt heikolla toivolla odottamaan sua ikuisuuden. Olisihan se ihan mukavaa jos olisin ollut sellainen, mutta onko kukaan.

Se hetki sattui, itkin. Sitä ei tapahtunut sun kanssa, mutta kaikki mahdollisuudet oli sille, että se olisit ollut sinä.

Mä tajuun, että sä koet itsesi likaiseksi. Mä tajuun kyllä, että sulla on jokin sukupuolitauti. On se varmaan ikävää, mutta en mä oo koskaan ajatellut susta yhtään vähemmän sellaisen takia. Ihan sama. Mua ärsyttää ihmiset, jotka huutelee sellaisista mitään. Ehkä elämäänsä voisi aina yrittää elää vähän huolellisemmin, mutta ei sellaisia kannata murehtia.
Mä rakastin sua silloin ja olisin antanut sun tehdä kaiken siitä huolimatta. Ei se olisi koskaan painanut vaakakuppia mihinkään suuntaan.

Ehkä sua kiihotti ajatus mun likaamisesta. Ja nyt ajattelet muiden tekevän niin, kun tiedät ettet itse enää voi tehdä niin. Jos nyt ollaan 100 prosenttisen rehellisiä, niin olen vähän siveellisempi/järkevä ihminen että antaisin muiden tehdä niin. Mutta rehellisyyden vuoksi on pakko myöntää, että mä olisin antanut sun liata mut. Tehdä ihan mitä tahansa, tartuttaa ja tahrata. Kun sanon ihan mitä tahansa niin tarkoitan myös, että ihan mitä tahansa.

En tiedä miksi.

Mutta muut. En mä niiden kanssa. Niiden kanssa mulla on aivot. Enkä tunne itseäni avuttomaksi. 1-2 ehkä selviän tästä elämästä. Eikä niissä ole ollut eikä tule olemaan mitään, mikä tekisi musta likaisen. Sä olit se, joka ajatteli sellaista. Sun mielikuvat ei tee musta saastunutta. Sä oot ainut ihminen, jonka kanssa musta on ikinä tuntunut siltä, että sun katse muuttuu pelottavan eläimelliseksi enkä osaa juosta karkuun. Ja sellainen olet vain sinä, ei muut ihmiset elämässäni.

Huh, mietin tässä, että eikö seksi ole yksi ihmisen perustarve siinä missä esim.ruokakin. Toki jokainen voi odottaa sitä "oikeaa" jalat ristissä jo niikseen haluaa. Mitä pahaa ja saastaista on, että kumpikin osapuoli haluaa kokea nautintoa ja tyydyttää tarpeensa. Toki itsekkin toivoen, että ehkä vielä joku päivä olen jollekulle se numero yksi ja minä hänelle. Hellyyksineen, rakkauksineen kaikkine värisävyineen mitä parisuhteeseen kuuluu. En sen takia kuitenkaan aio nunnaksi ryhytä joskaan en myöskään pelkästään halujeni perässä juokse ja etsi pelkästään irtosuhteita viikonloppuisin. Mikään ei ole mielestäni hirvittävämpää kuin kokea fyysistä kipua, yksinäisyyttä, ihon nälkää. Kokemusta on siitäkin. Meitä on moneksi ja jokainen tyylillään.

Mistäköhän tunget noita mielikuviasi päähäs? Oman saastaisuuden näet toisessa. Kun toinen tekee tekee toinen aina myös niin.