Koulu ja masennus

Ennenko meet lukioon/amikseen nii hoida ittes kuntoo. Käy keskustelemassa psykologin tai muun vastaavan kanssa tilanteessa nii ellet ole käyny jo? Sitä kautta saat apua ja neuvoja todella paljon. Itte olen sairastanu keskivaikeaa masennusta jo muutaman vuoden ja viime vuonna tilanne paheni ja sain puoli vuotta sairas lomaa eli se tarkotti sitä ettei kouluun tarvinnu eikä saanu mennä. Eli sulla on nyt hyvä mahollisuus pitää vaikka väli vuosi ja sen aikaa annat ittes parantua. Tai tarkotin et opit elämään tämän kanssa.
Voimia kovasti.Hae apua pian.

Antaisin sinulle saman neuvon kuin ylläoleva. Älä lähde huonovointisena amikseen taikka lukioon. Paras on, että saat itsesi ensin kuntoon. Mene vaikka terveyskeskuslääkärin kautta, jotta hän voi antaa esim. lähetteen jonnekkin mielialapoliklinikalle yms. Jos saat apua pian niin voi olla, että pystyt käymäänkin siinä kuntoutuksen ohella koulussa! Ja jos et, niin sitten voit saada mahdollisesti sairaslomaa, jotta voit vain ja ainoastaan keskittyä itseesi.

Menin itse peruskoulun jälkeen amikseen. kaksi vuotta meni ok ja sitten kaikki lipsui sinne sun tänne. Nyt olen 1,5 jäljessä ikäisistäni.. nyt 19, pian 20 ja käyn nettilukiota.Mahdollisesti nettilukio voisi olla yksi mahdollisuus sinullekkin ?

Tsemppiä ja hae apua ennekuin liian myöhäistä. Itse ensimmäisiä masennusoireita jo ylä-asteella 14 vuoden iässä noin. Nyt 19 ja loppua ei näy...

neuvoja edellisellä, mutta sanoisin, että älä missään nimessä ainakaan mitään nettilukiota yritä käydä, jos olet masentunut. Itse en tiedä mitään nettilukiosta, mutta kokemusta yliopisto-opiskelusta netissä on, kun kävin avoimen puolella. (No, eipä tullut suoritettua kahta opintopistettä enempää, kun oli helppoa vaan jäädä nukkumaan.) Opinnot netissä edellyttävät täydellistä itsenäisyyttä ja omaa aloitekykyä verrattuna siihen, että menee normikouluun, ja masentuneella se aloitekyky nyt on mitä on...

Sitä paitsi, jos kuitenkin pystyy vääntäytymään (ja on pakkokin) konkreettisesti sinne koululle, niin tuleehan siinä aina jotakin opittua verrattuna siihen, että kotona yrittäisi itsekseen saada jotakin irti opintomateriaaleista. Mä suoritin lukion lähinnä sen perusteella, että kuitenkin kävin paikalla, useimpina päivinä. Kotona en jaksanut sitten panostaa läksyihin yhtään, koska nukuin koko muun vuorokauden, että jaksaisin sen muutaman tunnin tolpillani. (Vakavaa masennusta itselläni oli koko lukioajan. En toki sano sillä, et muiden pitäisi tehdä näin, mutta niin selvisin jotenkin juuri sen jonkinlaisen päivärytmin turvin, jonka koulu toi.)