puu kaatui linjalle jolloin kannatinjohto katkesi mutta vaiheet säilyivät ehjinä.
syntyi nollavika joka rikkoi digiboksin.
tutkiskelin myöhemmin linjaa tarkemmin, niin tolpassa katkoskohdan ja talon välissä kannatinvaijeri oli maadoitettu. miksei tämä estänyt nollavikaa ja miksi näitä tolppia pitkin sitten ylipäätään nollat menee maahan säännöllisin välimatkoin?
pystyykö nollavialta ylipäätään suojautumaan jollain tavalla?
syntyi nollavika joka rikkoi digiboksin.
tutkiskelin myöhemmin linjaa tarkemmin, niin tolpassa katkoskohdan ja talon välissä kannatinvaijeri oli maadoitettu. miksei tämä estänyt nollavikaa ja miksi näitä tolppia pitkin sitten ylipäätään nollat menee maahan säännöllisin välimatkoin?
pystyykö nollavialta ylipäätään suojautumaan jollain tavalla?
Vastaukset 34
Vanhimmat
Sinulla on itselläsi nollavika, pistä musta säkki päähän, ei näy vika.
Vaikutat hieman tyhmältä ihmiseltä. Et taida edes tietää mikä on nollavika.
Sinun kannattaisi opetella päivämäärät. Kaivoit sitten yli 10 vuotta vanhan ketjun pätemistä varten?
Selitä sinä se penaalin terävin
Siinä tuli virtapiikki, ei johdu nollasta.
Vähälläpä selvisitte, tietoakin kannataisi hankkia muualta, kuin täältä= pari "pahan virtapiikin" saanutta entistä sähkäriä vastailee krapulapäissään.
joo no vähällä päästiin kun oltiin kotona ja huomattiin tilanne että heti sai pääkytkimestä virrat veks. on kai sitä nollavikaan kuollutkin ihmisiä, joskin on ihan veteenkin :)
yritin asiasta googlettaa mutta ainakin suomeksi löytyy aika vähän informaatiota..
nämä pari "pahan virtapiikin" saanutta entistä sähkäriä on ihan viihdyttävää lukemistakin, ei siinä mitään!
Samantyypisistä vioista on tälläkin palstalla puhuttu, ovat vaan yleisempiä rakennustyömaiden roikkahelvetissä. Kun se nolla tavalla taikka toisella irtoaa jakelumuuntajan ja 5-johtimisena jatkuvan järjestelmän väliltä, kelluva nolla heilahtaa kohti suurimman virrankulutuksen omaavaa vaihetta ja samalla muiden vaiheiden jännite kasvaa.
Työmailla saattaa huonolla tuurilla olla katkoksen jälkeisessä keskuksessa kiinni 1-vaiheinen 3kW lämppäri ja muilla vaiheilla muutama akkulaturi tms pienempää ja silloin latureilla ei ole mitään mahiksia. Jos vika-alue olis laajempi ja siellä suuria symmetrisiä 3-vaihe kuormia, ei tollasta välttämättä huomattais moneen tuntiin.
Kun nollajohto syöttävässä verkosa katkeaa, riippuen sisäjohtoverkon kuormitustilanteesta, pistorasiassa jännite nousee max. 400 V:iin ja 230 V laitteet eivät sitä kestä. Jos kiinteistössä olisi määräysten mukaisesti maadoituselektrodi tehty, niin että se todella olisi johtavassa maassa riittävän pienellä maavastuksella, se hoitaisi nollajohdon tehtävää ja vioittumiselta vältyttäisiin.
jne........
Kyllä kiinteistöissä on määräysten mukaisesti potentiaalin tasaus hoidettu, esim anturan raudoituksiin kytketty.
Jos 0 katkeaa linjasta vaikka heti jakelumuuntajan jälkeen, ei siihen maan johtavuuteen enää kiinteistön omistaja voi vaikuttaa, on sähköyhtiön velvollisuus toimittaa symmetristä jännitettä kuluttajille
Muuntajan nollapisteen ja talon nollapisteen välinen maavirta rajoittaa kyllä jännitteen nousua, mutta maadoituspiirin resistanssin pitäisi olla paljon pienempi kuin suurimman vaihekuorman impedanssi, joka on yleensä luokkaa 10-20 ohmia.
Yleensä virran hoitaa nollajohto, sen katketessa se on talon maadoitusvastus plus muuntajan maadoitusvastus. On usein vaikeata tehdä edes 5 ohmin maadoitusta kumpaankin päähän. Jos maadoitusvastus olisi 5 5 = 10 ohmia ja 10 ohmin kuorma yhdessä vaiheessa, niin nollan katkeaminen siirtää nollapisteen jännitettä maadoituksesta huolimatta 115 volttia suurimman kuorman vaiheen suuntaan. Jos talossa ei ole lainkaan maadoitusta tai surkea sellainen ja nolla katkeaa lähimmän pylväsmaadoituksen ja talon välistä, nollapiste siirtyy pahimmassa tapauksessa lähes 230V kuormitetun vaiheen suuntaan.
Kun sähköt palaavat, päälle kytkeytyy symmetrinen kuorma, esim. suora sähkölämmitys tai lämminvesivaraaja. Ei tapahdu mitään erikoista. Sitten jossain vaiheessa symmetriset isot kuormat kytkeytyvät pois, paitsi esimerkiksi kylmimmän huoneen lämpöpatteri tai vaikka yksi hellan levy. Lähes kuormittamattoman vaiheen (esim pelkkä digiboksi) yli tulee sitten se 400V. Kuormitetun vaiheen yli taas ei jää juuri mitään jännitettä. Digiboksi paukahtaa eikä patteri lämpene. Jokin lamppu palaa kirkkaana hetken 400V jännitteellä ja toinen tuskin hehkuu.
SELITYS VIESTIN LOPPUOSAAN:
"ja miksi näitä tolppia pitkin sitten ylipäätään nollat menee maahan säännöllisin välimatkoin?"
Vastaus:
Määräykset vaativat, että verkon haarassa on oltava maatto enintään 200 m etäisyydellä johdon päästä.
Jos verkkoon tulee välille uusi liittyjä, pitäisi tehdä mmäräysten mukainen maatto.
Kun maatot tehdään koko matkalle enintään 400 m välein, on sellainen aina alle 200 m päässä välille tulevasta liittyjästä.
Lisäksi maatot vähentävät salamavaurioita pienjänniteverkossa.
Edullisinta on tehdä maatto johdon harautumiskohtaan, koska siinä on aaltoimpedanssin muutoskohta, josta salamavirrat heijastuvat..
Kokeile hakua. loisvirta ja siitä esim. SHKVERKKO
Pystynee, kai.
Verkonvalvontarele+ kontaktori.
laukaisu +/- 15% Un viive pari kolme s.
Ylijännitesuojat nopeisiin
-Mutta omaan laskuun, sähköyhtiö ei niitä maksa.
-Maadoitus yleensä kuivassa hiekassa ei paljoa auta.
Talon ympäri kuparin levitys tuo mielen rauhaa tarkastajalle, ei muuta.
-Teräsputken mukana kaivurilla pystyyn saveen kupariköysiä, 5-6m
alkaa vaikuttaa.
Samalla saa taatusti pystyssä pysyvän puistokeskuksen jalustan
helposti.
Ei se sun saveskaan niin huolella johda sähköä, että nollan katkeaminen sillä korvaantuis. Sitä järjettömän johtavuuden omaavaa savea pitäis riittää koko kylään ja katkoskohdan toiselta puolelta pitäis vielä löytyä joku toinen fanaattinen maadoittaja, kun tuskin se verkkoyhtiö on muuntajaansakkaan sen kummemmin maadottanut, samalla tavalla se elektrodi kiertää muuntamoa jossain salaoja-sorassa =D
Sähköyhtiössä pitkään töissä olleena olen tuollaisiin vikoihin törmännyt monta kertaa jännite nousee jonnekin ehkä jopa 500-600 volttin pistorasiassa ja tämä rikkoo elektroniikkaa .Kerran kaivinkone katkaisi verkon nollan niin vahingot oli markkoina 30000-40000 markkaa.Jos vika on sähköyhtiön puolella sähkön verkkoyhtiö korvaa vahingon.Eli siis yhtiö jolle maksat siirtomaksun.
Pistorasiassa jännite nousee maksimissaan pääjännitteen suuruiseksi, eli noin 400 volttiin. Mitä symmetrisempää kuormitus eri vaiheiden suhteen on, sitä vähemmän jännite nousee.
Selittäkää tyhmälle tämä nollavika. Siis tiedän että nollajohdin menee poikki jostakin, mutta miksi jännite silloin nousee prkleesti? Entäs jos pistän valokatkaisijan perään pirusti kuormaa ja joku tohelo on kytkenyt katkaisijan nollan eikä vaiheen väliin? Onko tällöin vähän sama tilanne, varsinkin jos repisin kaikki maajohdot hevon kuuseen?
Kiitokset vastauksista.
Jännitteen nousu liittyy kolmivaihejärjestelmään. Yksivaihejärjestelmässä nollajohtimen katkeaminen katkaisee virtapiirin kokonaan, jolloin valotkin sammuvat, mutta komivaihejärjestelmässä näin ei ole.
http://cr4.globalspec.com/PostImages/200611/Phase_Diagram_1A4BA520-F306-568F-9D218064AC9649C3.JPG
Nollaviassa tähtipiste N pääsee liikkumaan pääjännitevektoreiden muodostaman kolmion sisällä.
No jos maallikkokin koittaisi selittää maallikolle asiaa.
Kun laitat kynällä paperille pisteen ja teet siihen kolme sakaraa, siis tähden, tällaisella piirroksella kuvataan kolmivaihegeneraattoria, tai sen perässä olevaa muuntajaakin, puhutaan tähteen kytketystä laitteesta, pisteestä lähtevä johdin on nolla ja sakaroiden= käämien päistä lähtevät johdot, kolme kappaletta ovat vaihejohtimia.
Nollajohdin on maadoiteltu siihen maapallon maahankin vähän joka puolella, johtimeen voi koskea saamatta sähköiskua, koska se on samassa potentiaalissa koskettelijan kanssa.
Kun jätetään pois kaikki epäoleellinen, niin nollan ja yhden vaihejohtimen välillä vaikuttaa 230 V jännite, valovirta, kahden johtimen väliltäkin voidaan ottaa virtaa ja jännitteeksi muodostuu 400 V = voimavirta, jolla voidaan käyttää laitteita, jotka toimivat 400 V jännitteellä.
Jos nollajohdin katkaistaan linjasta vaikka 200 metrin päästä kulutuspaikasta, ei tapahdu mitään, jos mikään sähkölaite ei ole päällä, mutta jos huoneessa laitetaan päälle joku sähkölaite muodostuu suljettu virtapiiri luonnonmaan ja vaiheen välille, luonnonmaa ei kuitenkaan voi korvata sitä katkennutta nollajohdinta, hehkulamppu saattaa kuitenkin hehkua.
Kun laitetaan toinenkin sähkölaite päälle, joka ottaa virran toisesta vaihejohtimesta, niin nämä kaksi laitetta kytkeytyvät sarjaan kahden vaihejohtimen välille, muodostaen suljetun virtapiirin, rakennuksen nollajohtimet toimivat yhdistävänä tekijänä.
Koska yhteys muuntajan nollapisteeseen puuttuu, tai on heikko, näiden kahden vaihejohtimen välillä vaikuttaa siis 400 Voltin jännite.
Kysyjä tehköön näistä omat johtopäätöksensä, lisäksi tulevat ne vaiheiden epäsymmetriset kuormitukset ja sen seuraukset.
No,tähteen kytketyssä 3-v verkossa vinokuorman sattuessa nollapiste siirtyy lähemmäksi eniten kuormitettua vaihetta,josta seuraa muiden vaiheiden jännitteen nousu.
Kiitos vastauksista.
Tärkein on jäänyt kertomatta:
jos nolla on poikki, niin suojamaadoitettuihin, eli schuko pistotulppaliittännäisille laitteille tulee jännite laitteen ulkokuoreen, eli ne muuttuvat hengenvaarallisiksi.
Jos talosta puuttuu kuluttajamaadoitus, kuoressa oleva jännite on välillä 230-400 V. Jos on asennettu kuluttajamaadoitus, jännite on paljon pienempi, koska kuluttajamaadoitus on nollapisteen potentiaalissa. Hengenvaara pienenee.
mm tämä on syynä, että jo muutama vuosikymmen on asennettu kuluttajamaadoituksia määräysten pohjalta.
Ei se kuoren jännite voi olla korkeampi kuin 230 V. Jännite menee myös vesijohtoihin. Ulkona, jos koskee vesihanaa, voi tulla tälli. Maadoituselektrondin suoja on vähän kuin aspiriinia hammassärkyyn.
Jännite voi nousta aika paljon korkeammaksikin kuin 230V vaiheiden välisen eron takia. Huono maadoitus ei paljon tee, mutta hyvä auttaa kyllä.
Toit sitten esiin ettet ymmärrä mitä nollaviassa tapahtuu.
Meillä tuli nollavika edellispäivänä, kun kaupunki kävi kaatamassa konkeloon jäänyttä puuta, kaatui haruksen päälle ja nykäs meidän sähköjohtoa, olin just laittamassa defaa autoon päälle ja ihmettelin kun siit tuli vaan sellanen "lehmänhenkäys" ja puhallin pyörii silminnähtävän hitaasti, sit tulin sisälle takas ja keittiön valot palo todella kirkkaasti, sattus olemaan testeri eteisen pöydällä (sähkömies kun olen) törkkäsin sen tasovalaisimeen ja 352 volttia =) tietty äkkii pääkatkaisin alas ja taskulamppua ettimään ja alakertaan mistä sit tulikin kauhee savu, loistelampun kuristimesta oli käämit sulanu palanu liekeissä vähän aikaa
Muita rikkoutuneita vehkeitä:
8 energiansäästölamppua
Xbox 360 pelikonsoli
vedenkeitin
kotiteatteri
keittioön stereot
Mikro
ilmalämpöpumppu
ctek-akkulaturi
3 loistevalaisinta
kannettava tietokone
saunan ledit
rappusten led valot
aika paljon saa vahinkoa aikaan sillä et vetää pelkästään nollan irti..
onneks se defa ei toiminu, kun sillä piti sulattaa transitin jäätynyt virtalukko, olisin samointein lähtenyt menemään ja kämppään olis jääny pistorasioihin "400 volttia"
Kiitos HUHHUH viestistä. Meillä eilen mökillä juuri tuo sama ongelma. Puu särkenyt Eino myrskyssä nolla johtimen. Kolme konetta oli verkossa kiinni. Pakastin, jääkaappi ja ilmalämpöpumppu. Menin eilen mökillä käymään, ja osa valoista paloi tosi kirkkaasti, osa himmeästi. Ilmalämpöpumppu huojui kierrokset ylös alas. Silloin rupesi itsellä hälytyskellot soimaan ja vedin pääkytkimen alas. Soitin sähköyhtiön vikapalveluun. Käskivät aukaista pääkytkimen (jonka olin jo tehnyt) ja odottaa korjausmiehiä. No mökki jäi kylmilleen ja kylmälaitteet lämmöilleen. Jääkaapissa ei juuri mitään ollutkaan... Kaljat kestää jäähdyttää uudelleen... ;-). Pakastin taisi saada siipeensä, kun lämpömittari näyttää edelleen -40 c. Noin vuorokauden pyörivät noi laitteet ja nyt odotan sähköyhtiön soittoa. Harmittaa, kun pakastin täynnä lihaa ja uusi ilmalämpöpumppu. Voi olla mielenkiintoista taistella sähköyhtiön kanssa korvauksista, kun ei ole ennen tälläistä sattunut.
eikö tuo kuuluisi ennemminkin vakuutukseen?
ainakin oman järjen mukaan sähköyhtiö ei ole korvausvelvollinen, koska eihän ne sitä puuta kaiketi linjalle kaataneet?
mutta ihan ensimmäiseksi ennen kuin pakkasesta mitään heität pois, levitä pihalle pressu jonka päälle tyhjennät sisällö ja kuvaat JOKA IKISEN tuotteen!
ja pidä huoli ettei sitä lihaa ole enempää kuin mitä pakkaseen voi hyvällä tahdollakaan kuvitella. tiedän tällaisen tapauksen, jolla pikkupakastimessa oli suunnilleen koko hirvi :D
Jep, vakuutus korvaa. Edellinen iso myrsky kun oli niin vaihdoin pitäjillä toistakymmentä lämpöpumppua vakuutuksien piikkiin. Kai niitä tulee taas vaihdettavaksi. parista paikasta on jo soiteltu.
tere mul kävi tänään tosi vmäisesti.oli just toi nollavika tiistaina oli laitettu maalämpöjärjestelmä.kömähti koko paska .
Maallikon on täysin mahdotonta ymmärtää mitä nollaviassa tapahtuu ja miksi. Eikä asia ole täysin selvä tavalliselle MMJ-asentajallekaan.
Sen verran korjausta yllä oleviin väittämiin, että kiinteistön maadoitus ja potentaailin tasaus voi pelastaa 0-viassa henkiä! Ja ihan riippumatta siitä, onko se paikallinen maa hyvin tai huonosti johtava!
Nimittäin kuten yllä onkin jo mainittu, niin maadoitettujen laitteiden kuoreen voi tulla 0-viassa kaukaiseen maahan nähden tappava jännite. Kiinteistön oma maadoitus ja potentiaalin tasaus kuitenkin siirtävät koko kiinteistön tuohon samaan potentiaaliin. Eli laitteen kuoresta ei tällöin saa sähköiskua, koska myös kuoreen koskettava ihminen on tuossa samassa potentiaalissa (= ei jännitettä).
Vielä esimerkkinä: jos taloon tulevan telekaapelin vaippa olisi maadoitettu vain syöttävässä (kaukaisessa) päässä, niin siinä voi olla 0-vian aikana tappava jännite paikalliseen maahan nähden! Siksi myös tuo vaippa tulee kytkeä talon potentiaalin tasaukseen!
Nipsa
Laitevaurioilta ei kuluttajamaadoitus kuitenkaan pelasta, ellei sitten maayhteys muuntajalle ole sen katkenneen PEN-johdon veroinen.