Työnantajien tilannekatsaus:
Kansainvälistyneitten yritysten kielitaitovaatimukset ovat monipuolistuneet nopeasti. Perinteisten englannin ja ruotsin lisäksi yhä enemmän kaivataan esimerkiksi venäjää, espanjaa ja kiinaa taitavia työntekijöitä, käy ilmi Teollisuuden ja työnantajien keskusliiton (TT:n) kyselyssä.
Jäsenyrityksiä pyydettiin panemaan tarkeysjärjestykseen ne kielet, joiden taitoa painotetaan rekrytoinnissa. Englanti sai ylivoimaisesti eniten ykkössijoja, seuraavana oli ruotsi ja kolmentena veväjä.
kun huomioon otetaan muutkin kuin ykkössijat, kolmanneksi kirii saksa. Jo yli 50 toimipaikassa myös kiinan taito olisi rekrytointivaltti.
Kielten opetusta kouluissa tulisikin varkentaa ja monipuolistaa, vaatii johtaja Kari Purhonen TT:stä. "Kielten oppiminen on tehokkainta ja luontevinta, kun se aloitetaan jo ennen kouluikää."
Valtaosa suomalaiskoululaisista aloittaa kielten opinnot vasta kolmannella luokalla ja vain muutama tuhat aiemmin. Kielikylpypäiväkodit ovat suosittuja , mutta niitä ei ole tarpeeksi.
Kouluissa pitäisi lisätä vieraskielistä opetusta, jossa muita aineita opetetaan vieraalla kielellä.
Monipuolista kieliopetusta tulisi tarjota edes verkko-opetusta hyödyntäen, Purhonen esittää. Vuosiluokkien 1-6 oppilaista vain kuutisen prosenttia opiskelee saksaa ja alle puoli prosenttia venäjää.
TT julkisti tuoreimman osaamistarvetiedustelunsa.
Kielien taitajien tarve olisi seuraava:
englanti n. 90%, ruotsi n. 52%, saksa n. 40%, venäjä n. 26%, ranska n. 13%, espanja n. 8%, kiina n. 6%, italia n. 5% ja muut n. 2-3%.
Eli miljardiluokan englannin käyttäjien lisäksi meillä koulutetaan pakolla 100%:sti alle 10 miljoonan ruotsin käyttäjien kieltä n. puolet yli tarpeen. Satojen miljoonien saksan puhujien kieltä pitäisi lisätä 6-kertaisesti, samoin satojen miljoonien ranskaa ja espanjaa puhuvien kieltä tulisi opettaa ainakin n. 10- kertaisesti sekä venäjän ja miljardiluokan kiinan käyttäjien kielen opetusta n. 50-kertaisesti!
Näin pielessä on nykyinen kielten opetus koto-Suomessamme, jotta kysyntä kohtaisi tarjonnan.
Saksan, ranskan ja venäjän kielen opetus on n. kymmenessä vuodessa itseasiassa vain lopahtanut, vaikka sen olisi pitänyt moninkertaisesti lisääntyä.
Mutta Suomessahan onkin keskitytty tuona aikana vain ruotsin "jarru-kielen" aseman vahvistamiseen - maksoi mitä maksoi!
Täytyy hävetä poliitikkojen lyhytnäköisyyttä ja sen maksaa koko Suomen kansa.
Suomen kielipolitiikan virheen korjaaminen kestää vähintään vuosia, käytännössä kymmeniä.
Ennen sitä ei meillä yksinkertaisesti ole riittävästi tarpeellisten kielien taitajia.
Kansainvälistyneitten yritysten kielitaitovaatimukset ovat monipuolistuneet nopeasti. Perinteisten englannin ja ruotsin lisäksi yhä enemmän kaivataan esimerkiksi venäjää, espanjaa ja kiinaa taitavia työntekijöitä, käy ilmi Teollisuuden ja työnantajien keskusliiton (TT:n) kyselyssä.
Jäsenyrityksiä pyydettiin panemaan tarkeysjärjestykseen ne kielet, joiden taitoa painotetaan rekrytoinnissa. Englanti sai ylivoimaisesti eniten ykkössijoja, seuraavana oli ruotsi ja kolmentena veväjä.
kun huomioon otetaan muutkin kuin ykkössijat, kolmanneksi kirii saksa. Jo yli 50 toimipaikassa myös kiinan taito olisi rekrytointivaltti.
Kielten opetusta kouluissa tulisikin varkentaa ja monipuolistaa, vaatii johtaja Kari Purhonen TT:stä. "Kielten oppiminen on tehokkainta ja luontevinta, kun se aloitetaan jo ennen kouluikää."
Valtaosa suomalaiskoululaisista aloittaa kielten opinnot vasta kolmannella luokalla ja vain muutama tuhat aiemmin. Kielikylpypäiväkodit ovat suosittuja , mutta niitä ei ole tarpeeksi.
Kouluissa pitäisi lisätä vieraskielistä opetusta, jossa muita aineita opetetaan vieraalla kielellä.
Monipuolista kieliopetusta tulisi tarjota edes verkko-opetusta hyödyntäen, Purhonen esittää. Vuosiluokkien 1-6 oppilaista vain kuutisen prosenttia opiskelee saksaa ja alle puoli prosenttia venäjää.
TT julkisti tuoreimman osaamistarvetiedustelunsa.
Kielien taitajien tarve olisi seuraava:
englanti n. 90%, ruotsi n. 52%, saksa n. 40%, venäjä n. 26%, ranska n. 13%, espanja n. 8%, kiina n. 6%, italia n. 5% ja muut n. 2-3%.
Eli miljardiluokan englannin käyttäjien lisäksi meillä koulutetaan pakolla 100%:sti alle 10 miljoonan ruotsin käyttäjien kieltä n. puolet yli tarpeen. Satojen miljoonien saksan puhujien kieltä pitäisi lisätä 6-kertaisesti, samoin satojen miljoonien ranskaa ja espanjaa puhuvien kieltä tulisi opettaa ainakin n. 10- kertaisesti sekä venäjän ja miljardiluokan kiinan käyttäjien kielen opetusta n. 50-kertaisesti!
Näin pielessä on nykyinen kielten opetus koto-Suomessamme, jotta kysyntä kohtaisi tarjonnan.
Saksan, ranskan ja venäjän kielen opetus on n. kymmenessä vuodessa itseasiassa vain lopahtanut, vaikka sen olisi pitänyt moninkertaisesti lisääntyä.
Mutta Suomessahan onkin keskitytty tuona aikana vain ruotsin "jarru-kielen" aseman vahvistamiseen - maksoi mitä maksoi!
Täytyy hävetä poliitikkojen lyhytnäköisyyttä ja sen maksaa koko Suomen kansa.
Suomen kielipolitiikan virheen korjaaminen kestää vähintään vuosia, käytännössä kymmeniä.
Ennen sitä ei meillä yksinkertaisesti ole riittävästi tarpeellisten kielien taitajia.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Noiden muiden maailmankielten opetus on vähentynyt aivan yksinkertaisesti siitä syystä, että kunnat säästävät kuin viimeistä päivää. Ja kun pakollisista aineista on paha säästää, niin sitten nämä ylimääräiset, kuten juuri nuo maailmankielet, saavat sitten mennä. Toinen syyhän on ollut se, että kun koulut ovat houkutelleet oppilaita, niin sitä on tehty sitten tarjoamalla työläiden kielen sijasta kaikkea hauskaa hevosenharjauskursseista alkaen - ja kun ei rahaa ole ollut riittävästi, niin se raha joka pitäisi mennä kieliin, on mennyt näihin höpötyksiin.
Tässä ei auttaisi edes ruotsin poistaminen pakollisten joukosta, ellei sitten panna englannin lisäksi jotain toista kieltä pakolliseksi - muutenhan kunnat jatkuvassa rahapulassaan edelleen kilpailevat oppilaista kivoilla asiolla, joilla ei ole mitään tekemistä oppimisen kanssa sinänsä.
Ruotsin pakon poistaminen on hyvä ajatus ja nimenomaan niin, että tulee toinen pakollinen pitkähkö kieli sen tilalle. Näin se oli muuten ennenkin Suomessa, ennen peruskoulua.
Itsekin luin koulussa olleen pitkän saksan, sitten tuli ruotsi ja englanti tosin vasta lukiossa. Englanti olisi pitänyt olla aikaisemmin, jotta sen olisi kunnolla oppinut. Olin matemaattisella linjalla, mutta enemmän luettiin kieliä.
Jos on rahasta kyse, niin vain kansainvälisten kielten kunnolisesta hallinnasta saa rahoilleen parhaan vastineen.
Muuten näivetymme "kahden kääpiökielen häkkiin".
kylläpä paukkuu henkselit mukavasti, ku puhun englantia,ruotsia,saksaa,espanjaa ja portugalia. Itsestä se vaan on kiinni minkä verran noita kieliä opiskelee, mulla ei ainakaan oo ollu mitään ongelmia. Luin koulussa jopa enkun ja ruotsin pitkänä ja pitkän matikan ja fyssan.. Mutta joo, kiina&japani&korea, noi on aika vähällä huomiolla Suomessa, pitää noista yks vielä opetella... Esim just kiina tai japani sais hyvinkin olla jo lukion kielivalikoimassa...