hautajaisista kieltäytyminen :(

Mene vaan. Tyttöystäväs tarvitsee siut sinne tueksi ja turvaksi. Et voi laittaa yksin noin vaikeaan paikkaan ja kyllä sinä sen kestät vaikka se ei yhtään huvitakkaan. Osoitat vastuuntuntoa häntä kohtaan menemällä sinne.

jep, sekaan vaan, ei siellä tarinaa isketä ym koska hautajaiset kyseessä.. että sen puolesta pärjäät, tytön äidille kuitenkin viimeinen reissu. itsellä kuoli eno yllättäen muutama vuosi takaperin, ja mua pyydettiin yhdeksi kantajaksi arkulle, se oli hieno ele, koska aikoinaan touhuttiin yhessä paljon, metästeltiin ja tehtiin kalareissuja ym..

Jos sinua todella paljon ahdistaa niin voit toki myös kieltäytyä kun selität tyttöystävällesi. Onhan hänellä sukulaisensa siellä. Olet varmasti kuitenkin muutoin hänen tukenaan kaikin tavoin. Voimia telle.

Voi kieltäytyä, hautajaisiin ei yleensä edes kutsuta, vaan ne ilmoitaan, mikään pakollinen tapahtuma se ei ole. Ja joo, ymmärrän sinua, et ole monesti tavannut, joten tuskin kovin läheinenkään, tätä nyt kuollutta, niin miksi menisit ?

Tottakai olet menossa tueksi...aattele asiaa toisinpäin.....

Ole hänen tukenaan. Voit lähteä kirkosta siunaustilaisuuden jälkeen pois, ellet halua osallistua muistotilaisuuteen, jota mahdollisesti jännität. Kirkossa pappi toimittaa siunauksen ja läsnäolijat laskevat kukat. Jos on arkkuhautaus, voit osallistua hautaussaattueeseen. Yleensä haudalla esitetään kutsu muistotilaisuuteen osallistumisesta ja sinne menevät ne, jotka haluavat. Eihän sinun tarvitse pitää puhetta, en usko, että sitä kukaan odottaa, joten älä jännitä.
Osallistumalla osoitat arvostavasi tyttöystävääsi, tukevasi häntä läsnäolemalla hautajaisissa. Olet suomenkielinen. Piste. Kyllä se tässä maassa riittää. Jos ystäväni perhe olisi kiinankielisiä, menisin hautajaisiin. Suomalaiset ovat liian arkoja puutteellisen/puuttuvan ruotsinkielen suhteen. Jos en ymmärrä minulle puhuttua ruotsia, puhun reippaasti suomea tai tarjoan englantia. Oon suomalainen...

Jaaha vai että oikee bättre folkkien sekaan meet... Mä en ainakaa tollasten peppu petterien sekaa menis mistää hinnast.

pakko mennä. Niin paitsi omat hautajaiset... ja niihinkin joku muu roudaa sinut.

Kummalla vaikeampi tilanne - sinulla puolitutun ihmisen hautajaisissa vai tyttöystävällä oman äitinsä haudalla?!

Haluatko olla hänelle lähimmäinen vai pohtia omaa epämukavuuttasi?

voit.

Kun kerta ootte tavavannut noin kymmenen kertaa, niin siinä jo oppii tutustuu. Se ois eri asia, jos et ois nähny niitä kertaakaa.

Nämä näreet taittuu näin; voitettu pelko, tässä tapauksessa osallistuminen antaa voimaa. Kasvojen menettämisen pelossa poisjääminen on huono ratkaisu.
Kuten täällä on jo sanottukin, nämä tilaisuudet menevät raitellaan kuin 3 ratikka. Eli sekaan vaan.
Itse kieltäydyin vuosi sitten iäkkään sukulaiseni hautajaisista, mutta emme olleet kovin läheisiä ja matka olisi ollut monen tunnin ajo suuntaansa.

No ei mikään pakko en ole ollut kenenkään sukulaiseni haudalla en edes veljeni
enkä mene.

Menisit nyt vaan, tyttöystäväsi tarvitsee olkapäätä ja arvostaisi varmaan kovin, joskus on korkea kynnys lähteä, mutta etpähän katuisi jälkeenpäin.. Se on sitä välittämistä..
Kuten näet kirjoituksista, on täällä noitakin, jotka ei välitä vähääkään ja eipä
sitten heistäkään tarpeen tullen...

Svenskatalande-sakkia on turha jännittää, kyllä he sen verran suomea osaavat halutessaan. Näetpä samalla tulevaisuuteen, sovitko joukkoon vai kattelevatko pitkin nenävarttaan. Tyttis tarvitsee sinua!

Noh, muistotilaisuudessa kovin paljoo luoda uusia tuttavuuksia joten älä pelkää ruotsinkielen takia. Yleensä ne jotka tuntevat toisensa lähemmin istuvat samassa pöydässä, ja monesti perheittäin. Mutta se on varma että tyttöystäväsi arvostaa sun paikalla oloa todella paljon,se on sitä rakkautta että tuetaan toinen toisiamme tällaisissa tilanteissa. Lycka till.

Minulle läheinen henkilö kuoli yllättäen. Olin tapahtuneesta lähes shokkitilassa ja olisin kaivannut kipeästi läheisten ihmisten myötätuntoa ja tukea jaksaakseni selvitä hautajaisruljanssista. Sukuni on pieni, ja niillakin vähillä sukulaisilla oli esteitä , kellä mitäkin, joten saattojoukkoa oli vain muutama. Kaikki kutsutut kuitenkin olivat ainakin tavanneet edesmenneen, joka oli elämänsä aikana hyvin pidetty ja kunnollinen ihminen, mutta sairauden vuoksi joutunut elämään hiljaista elämää. Minut tunsivat kuitenkin kaikki, mutta eivät ymmärtäneet katsoa tilannetta minun kannaltani eli sitä, että olisivat tulleet tukemaan minua surussani. Ikinä en ole tuntenut itseäni niin hylätyksi kuin yksinäni rakkaan ihmisen haudalla.