Kumpi tukimuoto näistä on suurempi kansallinentuki suomalaisten veronmaksajan tuki vai EU-kautta tuleva tuki.tähän kyllä luulis olevan kyllä tietoa . Yleisellä tasolla puhutaan vain EU-tuesta,mutta kyllä suomalaisten maksama tuki varmaan rupeaa olemaanjo suurempi.Kun EU-tuki on pienentynyt niin kansallinen tuki vastaavasti noussut.Tai keksitty uusi pykälä .
EU-TUKI VAI KANSALLINEN TUKI SUUREMPI
MIETISKELIJÄ.
15122
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Osa EU-tuesta (CAP-perusteisesta) maksetaan kansallisesta budjetista, eli onko se nyt sitten kansallista vai EU-tukea? Ja veronmaksajilta kaikki tuki lopulta tulee, osa rahoista vaan käy Brysselin kautta.
Niin siis nythän meillä on sellainen tilanne että EU RAHOITTAA meillä tuista vain 40%, loppu 60% tulee ihan suoraan veronmaksajien kukkaroista. Tuo EUn rahoittamahan on edullista rahaa, saadaan jäsenmaksurahalle palautusta ja vastinetta. Sen sijaan tuo omarahoitus on poissa veronmaksajilta suoraan.
Mites muilla? Tyypillisesti EU rahoittaa 90-99% tuista... Vaikkapa Tanska ja Viro niin tuista EU rahoittaa yli 99%...
Ja tuet jakaantuvat siis kahteen lajiin, kansallisiin tukiin ja EU-tukiin. Noissa ns EU-tuissa on vielä pieni "jekku", ne jakaantuvat EUn kokonaan rahoittamiin ja EUn osittain rahoittamiin. Nuo osittain rahoittamat ovat tuossa
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/merkitys/ymparistotuki_luonnonhaittakorvaus.html
ja EU rahoittaa siis vain 28% ja loppu 72% ryöstetään omilta veronmaksajilta tulonsiirtona. Mutta kokonaisuudessaan summat yhteensä niin EU RAHOITTAA vain 0,8 miljardia vuotuisista 1,9 miljardin tuista.
Niin mistä löytyy tieto, että muissa maissa EU rahoittaa 90 - 99 %? EU-tuista kun osa tulee EU:n budjetista ja osa kansallisesta budjetista, onko jossain luettelo miten nämä jakautuu kussakin jäsenmaassa?
Sitten erikseen on vielä kansalliset tuet, nehän tulee täysimääräisesti kansallisesta budjetista.
Noita pitää vähän etsiskellä mutta vaikkapa tuolta
http://www.jordbruksverket.se/download/18.32b12c7f12940112a7c800011160/Rapport 2010_18_Kostnader och intäkter.pdf
löytyvät Tanskan ja Ruotsin kansalliset tuet.
Pääsääntöisesti uudet jäsenmaat eli Suomen aikana tai jälkeen liittyneet eivät maksa kansallisia tukia, vanhoista esimerkiksi Britannia ei maksa.
Kyllä se kansallisesta budjetista maksettava tukiosuus vaihtelee maittain, on kymmeniä prosentteja monissa maissa, ja sitten on maakohtaisia virityksiä kuten verovapauksia sun muita jotka myös voi laskea tueksi. Kaiken kaikkiaan hyvin sekava vyyhti on koko EU:n tukisysteemi. Näistä löytyy tietoa kun tutkii EU:n CAP-järjestelmästä tehtyjä selvityksiä.
Tuossa
http://ec.europa.eu/agriculture/analysis/fadn/reports/hc0304_distribution_eu25.pdf
on hyvä tietolähde. EUn komission virallisia tilastoja. Taulukoista sivut 19 ja 20 kun etsi luvut ja tekee vertailun. Seuraavassa esimerkkejä EU-tuet / total tuet / prosentti jonka EU maksaa.
Ranska 17.580 / 18.650 / 94%
Saksa 14.690 / 15.960 / 92%
Tanska 16.320 / 16.880 / 97%
Ruotsi 15.840 / 16.530 / 96%
Suomi 9.630 / 22.670 / 42%
Etsihän ne muut, jotka ovat "kymmeniä prosentteja monissa maissa"...
kansallinen tuki päälle
Esimerkiksi Tsekki, Kypros, Unkari, Slovenia, Slovakia, Latvia, Liettua, Eesti. Näissä EU:n maksuosuus 25 ... 58 %, loput kansallisesta budjetista.
Johtuisikohan se muuten tästä että muualla omaa maataloutta puolustetaan aika hanakasti kun meillä taas ei niin kovasti? Kun muualla EU rahoittaa yli 90% tuista niin on tietysti edullista saada mahdollisimman paljon tukia palautuksena joka tapauksessa maksettavasta EU-jäsenmaksusta. Meillä taas tuon EU-jäsenmaksun päälle joudutaan vielä omat veronmaksajat pistämään rahaa 60% lisää eli homma veronmaksajan kannalta on ihan toinen. Jos meilläkin tyydyttäisiin vain EU-tukiin niin myös maatalouden puolustaminen voisi olla toisenlaista? Kun se muuttuisi ylimääräisestä verorasituksesta mitä se nyt on niin joksikin muuksi?
Mutta kun oli kova kiire liittyä EU:hin 1994. Se oli kuin autokauppaa, "joa et nyt osta menee tarjous ohi". Kansa päätti että vaikka joudumme maksamaan enemmän maataloustukea kansallisita varoista, nyt on kova kiire liittyä, ettei "tarjous mene ohi".
Nyt olemme tässä. Sen kanssa pitää van elää, niinkuin jos joku on tehnyt vaikkapa huonot kaupat, ei niinä enää voi noin vain purkaa. Kansallisen tuen lopettamin lopettaisi maatalouden suomesta, vai mitä sanotte siitä että kansallinen tuki on 1,1 miljardia ja maataloustulo o,8 miljardia.
EI KANNATA KOMMENTOIDA
MINISTERIT KORKEA-OJA JA ANTTILA tulivat aina neuvotteluista yrittivät kehua kuinka taas tuli hyvä torjuntavoitto.Yö kun oli nukuttutaas valtiovarainministerin puheillekuinka taas tarvittaisiin muutama satamiljoonaa lisää rahaa .Siinä kyllä nähtiin meidän neuvottelijat mitä he olivat.
vaikka hevonvitun kautta niin kaikki veronmaksajat sen maksaa,kepulaiset saavat se varmaan verotuksessa vähennyksenä
Torstai 12.1.2012
Väliaikainen kansallinen tuki
Suomi käyttää EU-tasolla säädetyn mahdollisuuden maksaa kertaluonteista lisätukea vuonna 2010 helpottamaan taloustilanteesta kärsiviä viljelijöitä.
Tuen hakuaika päättyi 30.9.2010. Tuki maksetaan joulukuun puolivälistä alkaen. Kesken oleva valvonta voi viivästyttää yksittäisen tilan maksua. Katso Mavin tiedote 19.11.2010.
Valtioneuvosto korotti 25.11.2010 tukitasoja (eli prosentteja). Lopulliset tukitasot ovat tuessa 0,46 % ja tuen korotuksessa 3,03 %. MMM:n tiedote 25.11.2010.
Laki maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (457/2010)
Valtioneuvoston asetus maa- ja puutarhatalouden väliaikaisesta kansallisesta tuesta (574/2010)
Muutos: Valtioneuvoston asetus 1011/2010 maa- ja puutarhatalouden väliaikaisesta kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 4 ja 5 §:n muuttamisesta
Mavin tiedote 2.9.2010: Väliaikainen kansallinen tuki haettavissa [PDF, 73 KB]
Mavin tiedote 19.11.2010: Viljelijätukia maksuun joulukuussa
Ainakin 4 miljardia euroa vuodessa + ympäristöhaitat
Maataloustuet ovat Suomessa 4 miljardia euroa vuodessa eli tuhansia euroja perhettä kohden[1]. Toisen laskelman mukaan ne ovat noin 5 miljardia euroa vuodessa. Kummassakin luvussa olivat mukana vain EU:n tullimuurein sääntelemä ylihinta sekä veronmaksajien valtion ja EU:n kautta maksamat suorat ja epäsuorat maataloustuet Suomeen. Päälle on siis laskettava tueksi mm. vesistöjen saastuttamisen maksuttomuus.
Maataloustuet olivat 4 miljardia euroa vuonna 2006[1] + ympäristöhaitat. Vuonna 2011 tuet ovat yhä 3,01 miljardia euroa + ehkä miljardi euroa epäsuoraa hintatukea[2]:
Suomen maksamat maataloustuet 1100 miljoonaa euroa (suora maataloustuki 555, ympäristötuki 265, luonnonhaittakorvaus 304 miljoonaa).
EU:n maksamat tuet 766 miljoonaa (541 + 107 + 118 miljoonaa vast.).
Luopumis- ym. tuet 260 miljoonaa, maatalouden kehittäminen 116 miljoonaa euroa.
STM:n osuudet maatalouseläkkeistä 531 ja lomituksista 219 miljoonaa. [2]
Maataloustuotteiden hintatuki (eli tuontisuojalla korotetut hinnat) maksaa kuluttajille ehkä miljardi euroa, tästä ei ole edes olemassa kunnon selvitystä [2].
Näiden 4 miljardin euron päälle tulevat ympäristöhaitat eli puuttuvat ympäristöhaittaverot kuten 1990-luvulla lakkautetut lannoitehaittaverot.
Virossa ruoka oli paljon halvempaa kuin Suomessa 1990- ja 2000-luvuilla, kun tulleja ja tukiaisia ei ollut, kunnes EU-jäsenyys pakotti sääntelyynlähde?. Ruotsissa kansallista maataloustukea ei makseta lainkaan[3].
Maatalousperheet ovat muita rikkaampia
"Tilastokeskuksen mukaan maanviljelijöiden käytettävissä olevat tulot olivat vuonna 2008 jopa 49 prosenttia korkeammat kuin keskivertokotitalouden. Henkeä kohti laskettuna tulot olivat 17 prosenttia korkeammat. Erot ovat kasvaneet 1990-luvulta." [2]
Vuonna 2008 maatalousyrittäjäkotitalouden käytettävissä oleva mediaanitulo oli 51 753 euroa, palkansaajaperheen 41 127 euroa, ero 26 % (työntekijäperheeseen 38 %). Tulot henkeä kohden ovat samansuuntaisia. [4] Koska maatiloja on 63 000[5], 4 miljardin tuki tekee tilaa kohden on 64 000 euroa, siis enemmän kuin tuo tilan mediaaninettotulo. Maataloustyön arvo on siis negatiivista kuten eräiden Neuvostoliiton teollisuuskombinaattien.