EU-TUKI VAI KANSALLINEN TUKI SUUREMPI

Osa EU-tuesta (CAP-perusteisesta) maksetaan kansallisesta budjetista, eli onko se nyt sitten kansallista vai EU-tukea? Ja veronmaksajilta kaikki tuki lopulta tulee, osa rahoista vaan käy Brysselin kautta.

Niin siis nythän meillä on sellainen tilanne että EU RAHOITTAA meillä tuista vain 40%, loppu 60% tulee ihan suoraan veronmaksajien kukkaroista. Tuo EUn rahoittamahan on edullista rahaa, saadaan jäsenmaksurahalle palautusta ja vastinetta. Sen sijaan tuo omarahoitus on poissa veronmaksajilta suoraan.

Mites muilla? Tyypillisesti EU rahoittaa 90-99% tuista... Vaikkapa Tanska ja Viro niin tuista EU rahoittaa yli 99%...

Ja tuet jakaantuvat siis kahteen lajiin, kansallisiin tukiin ja EU-tukiin. Noissa ns EU-tuissa on vielä pieni "jekku", ne jakaantuvat EUn kokonaan rahoittamiin ja EUn osittain rahoittamiin. Nuo osittain rahoittamat ovat tuossa
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/merkitys/ymparistotuki_luonnonhaittakorvaus.html
ja EU rahoittaa siis vain 28% ja loppu 72% ryöstetään omilta veronmaksajilta tulonsiirtona. Mutta kokonaisuudessaan summat yhteensä niin EU RAHOITTAA vain 0,8 miljardia vuotuisista 1,9 miljardin tuista.

Johtuisikohan se muuten tästä että muualla omaa maataloutta puolustetaan aika hanakasti kun meillä taas ei niin kovasti? Kun muualla EU rahoittaa yli 90% tuista niin on tietysti edullista saada mahdollisimman paljon tukia palautuksena joka tapauksessa maksettavasta EU-jäsenmaksusta. Meillä taas tuon EU-jäsenmaksun päälle joudutaan vielä omat veronmaksajat pistämään rahaa 60% lisää eli homma veronmaksajan kannalta on ihan toinen. Jos meilläkin tyydyttäisiin vain EU-tukiin niin myös maatalouden puolustaminen voisi olla toisenlaista? Kun se muuttuisi ylimääräisestä verorasituksesta mitä se nyt on niin joksikin muuksi?

vaikka hevonvitun kautta niin kaikki veronmaksajat sen maksaa,kepulaiset saavat se varmaan verotuksessa vähennyksenä

Torstai 12.1.2012
Väliaikainen kansallinen tuki
Suomi käyttää EU-tasolla säädetyn mahdollisuuden maksaa kertaluonteista lisätukea vuonna 2010 helpottamaan taloustilanteesta kärsiviä viljelijöitä.

Tuen hakuaika päättyi 30.9.2010. Tuki maksetaan joulukuun puolivälistä alkaen. Kesken oleva valvonta voi viivästyttää yksittäisen tilan maksua. Katso Mavin tiedote 19.11.2010.

Valtioneuvosto korotti 25.11.2010 tukitasoja (eli prosentteja). Lopulliset tukitasot ovat tuessa 0,46 % ja tuen korotuksessa 3,03 %. MMM:n tiedote 25.11.2010.

Laki maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (457/2010)
Valtioneuvoston asetus maa- ja puutarhatalouden väliaikaisesta kansallisesta tuesta (574/2010)
Muutos: Valtioneuvoston asetus 1011/2010 maa- ja puutarhatalouden väliaikaisesta kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 4 ja 5 §:n muuttamisesta
Mavin tiedote 2.9.2010: Väliaikainen kansallinen tuki haettavissa [PDF, 73 KB]

Mavin tiedote 19.11.2010: Viljelijätukia maksuun joulukuussa

Ainakin 4 miljardia euroa vuodessa ympäristöhaitat

Maataloustuet ovat Suomessa 4 miljardia euroa vuodessa eli tuhansia euroja perhettä kohden[1]. Toisen laskelman mukaan ne ovat noin 5 miljardia euroa vuodessa. Kummassakin luvussa olivat mukana vain EU:n tullimuurein sääntelemä ylihinta sekä veronmaksajien valtion ja EU:n kautta maksamat suorat ja epäsuorat maataloustuet Suomeen. Päälle on siis laskettava tueksi mm. vesistöjen saastuttamisen maksuttomuus.
Maataloustuet olivat 4 miljardia euroa vuonna 2006[1] ympäristöhaitat. Vuonna 2011 tuet ovat yhä 3,01 miljardia euroa ehkä miljardi euroa epäsuoraa hintatukea[2]:
Suomen maksamat maataloustuet 1100 miljoonaa euroa (suora maataloustuki 555, ympäristötuki 265, luonnonhaittakorvaus 304 miljoonaa).
EU:n maksamat tuet 766 miljoonaa (541 107 118 miljoonaa vast.).
Luopumis- ym. tuet 260 miljoonaa, maatalouden kehittäminen 116 miljoonaa euroa.
STM:n osuudet maatalouseläkkeistä 531 ja lomituksista 219 miljoonaa. [2]
Maataloustuotteiden hintatuki (eli tuontisuojalla korotetut hinnat) maksaa kuluttajille ehkä miljardi euroa, tästä ei ole edes olemassa kunnon selvitystä [2].
Näiden 4 miljardin euron päälle tulevat ympäristöhaitat eli puuttuvat ympäristöhaittaverot kuten 1990-luvulla lakkautetut lannoitehaittaverot.
Virossa ruoka oli paljon halvempaa kuin Suomessa 1990- ja 2000-luvuilla, kun tulleja ja tukiaisia ei ollut, kunnes EU-jäsenyys pakotti sääntelyynlähde?. Ruotsissa kansallista maataloustukea ei makseta lainkaan[3].
Maatalousperheet ovat muita rikkaampia
"Tilastokeskuksen mukaan maanviljelijöiden käytettävissä olevat tulot olivat vuonna 2008 jopa 49 prosenttia korkeammat kuin keskivertokotitalouden. Henkeä kohti laskettuna tulot olivat 17 prosenttia korkeammat. Erot ovat kasvaneet 1990-luvulta." [2]
Vuonna 2008 maatalousyrittäjäkotitalouden käytettävissä oleva mediaanitulo oli 51 753 euroa, palkansaajaperheen 41 127 euroa, ero 26 % (työntekijäperheeseen 38 %). Tulot henkeä kohden ovat samansuuntaisia. [4] Koska maatiloja on 63 000[5], 4 miljardin tuki tekee tilaa kohden on 64 000 euroa, siis enemmän kuin tuo tilan mediaaninettotulo. Maataloustyön arvo on siis negatiivista kuten eräiden Neuvostoliiton teollisuuskombinaattien.