En tiedä miten tämän surun kanssa jaksaisi elää ja olla, paha olo kalvaa mieltä ja itku tulee pienestäkin asiasta....
Meillä piti olla tiedossa ihana juhannus kerrotaan isovanhemmille ja sisaruksille ihana iloinen uutinen raskaudesta....mutta niskaturvotusultra torstainan romahdutti maailmamme...lääkärin toteamus; keskenmeno viikolla 9,maanantaina tultava toimenipiteeseen...ei voi olla totta jo toinen keskenmeno puolen vuoden sisällä....
Tästä itkusta ei tule loppua, miksi sen piti taas käydä näin, olen ollut varovainen, syönyt terveellisesti, liikkunut..jne...
Meidän pieni enkelimme olisi ollut niin toivottu ja rakastettu tähän perheeseen!!!
Miten sitä enää uskaltaa edes yrittää, jos vielä tulen raskaaksi niin luultavasti mut saa viedä pyöreään huoneeseen jo valmiiksi..miten sen kaiken odotuksen ja toivon ja epätietoisuuden jaksaa....
Huomenna siis polille toimenpiteeseen ja enkelimme on lopullisesti mennyttä, en halua uskoa tätä todeksi, mitä pahaa olen tehnyt etten voi saada niin kovasti toivomaani lasta, minkä takia Jumala tekee tälläistä, mikä tarkoitus on tällä...opettaa mua nöyräksi?! no sitä jo taatusti olen!!!!
Itkun kun saisi loppumaan...voimia kaikille saman kokeneille!! Valitettavasti meitä on niin paljon....
Meillä piti olla tiedossa ihana juhannus kerrotaan isovanhemmille ja sisaruksille ihana iloinen uutinen raskaudesta....mutta niskaturvotusultra torstainan romahdutti maailmamme...lääkärin toteamus; keskenmeno viikolla 9,maanantaina tultava toimenipiteeseen...ei voi olla totta jo toinen keskenmeno puolen vuoden sisällä....
Tästä itkusta ei tule loppua, miksi sen piti taas käydä näin, olen ollut varovainen, syönyt terveellisesti, liikkunut..jne...
Meidän pieni enkelimme olisi ollut niin toivottu ja rakastettu tähän perheeseen!!!
Miten sitä enää uskaltaa edes yrittää, jos vielä tulen raskaaksi niin luultavasti mut saa viedä pyöreään huoneeseen jo valmiiksi..miten sen kaiken odotuksen ja toivon ja epätietoisuuden jaksaa....
Huomenna siis polille toimenpiteeseen ja enkelimme on lopullisesti mennyttä, en halua uskoa tätä todeksi, mitä pahaa olen tehnyt etten voi saada niin kovasti toivomaani lasta, minkä takia Jumala tekee tälläistä, mikä tarkoitus on tällä...opettaa mua nöyräksi?! no sitä jo taatusti olen!!!!
Itkun kun saisi loppumaan...voimia kaikille saman kokeneille!! Valitettavasti meitä on niin paljon....
Vastaukset 11
Vanhimmat
Olen todella pahoillani menetyksestänne.Voimia teille.
Itselleni tuli samantapainen menetys marraskuussa 2001 kun viikolla 8 1 todettiin raskauteni kohdun ulkopuoliseksi,joka kehittyi oikeassa munanjohtimessa.
Tuntui kanssa et en selviä siitä millään tavoin,munanjohdin poistettiin isolla leikkauksella josta toipuminen vei oman aikansa.
Mutta jo seuraavan vuoden marraskuun 7päivä meille syntyi suloinen Anni tyttö,vaikka ennusteet olivatkin aika huonot raskauden suhteen kun toinen munanjohdin jouduttiin poistamaan.
Toivon koko sydämmestäni että teille käy vielä yhtä onnellisesti.
Voimia sinulle huomisen suhteen.
Kiitos osanotosta ja ajatuksista!
Eilinen on nyt takanapäin ja enkeli poissa....olo on erittäin kurja en voi itkulle mitään, mutta onhan se kai katsottava vaan eteenpäin ja toivottava...
Olen tässä mietiskellytkin että mitäköhän sinulle kuuluu.
No pahin on nyt kuitenkin takana,ja nyt ei auta muu kuin ajatella vain positiivisesti eteenpäin.
Vaikka omakohtaisesti voin sanoa että helppoa se ei tokikaan ole.
Mutta koitahan nyt kuitenkin jaksella ja pidä itsestäsi huolta.
Ja toivotaan että pian saat kirjoitella iloisemmissa merkeissä.
Jaksamista.
Tässsä on nyt paranneltu haavoja, enemmän kyllä henkisiä kun fyysisiä...olo ei vielä mitenkään kehuttava, itkettää ja mahaan koskee jonkun verran.
Eniten mua kauhistuttaa/nolottaa kun tänään kaupungilla olessani näin naisen joka odotti, omat tunteeni saivat mut hätkahtämään, tunsin vihaa, inhoa, katkeruutta...miten voi ihminen muuttua näin katkeraksi, eihän tilani ole kenenkään muun odottavan syy, mutta inhoan kaikkia joista näkee niiden odottavan...en tiedä olenko tulossa hulluksi vai liekö normaalia...kauhistuttaa joka tapauksessa reaktioni..
No mut halaa sinä omaa enkeliäsi ja kerro hänelle miten häntä rakastat!!!!ehkä mullakin on joskus joku muukin kuin mieheni jolle sen kertoa....
kyllä se vihakin kuuluu siihen suruun. Sekin on ihan luonnollinen reaktio.
Nyt kannattaisi tarkastaa, ettei sinulla ole kilpirauhasen vajaatoimintaa tai keliakiaa, molemmat ihan yksinkertaisia verikokeita.
Joskus se lapsensaanti on vaikeata, ja kuinka helppoa se onkaan toisilla, melkein miehen katsomisesta tulee raskaaksi. Ja kuinka epäoikeudenmukaisesti. Toiset pitäisi lasta kuin kukkaa kämmenellä ja toisten kersat jää koko viikonlopuksi ilman ruokaa ja hoitoa vanhempien ryyppäämisen takia.
Voi sentään
En ole päässyt nettiin nyt hetkeen,jotain häikkää on koneessa ollut.
Joo kyllä enkelini saa isot halit joka päivä.
Noista sun tuntemuksista,luulen että ne on ihan normaaleja.
Muistan kun oman menetykseni jälkeen kun palasin töihin,niin en osannut muuta kun vihata niitä jotka kahvilla istuivat ison vatsansa kanssa ja kertoivat ihanasta odotuksestansa.
Aina mietti et miksi meille piti käydä näin.
Mutta toivon tosissani että saat pian kanssa pikku enkelin.Ja koitahan jaksella taasen.Voimia.
Tässähän tää aika kuluu...ja alkaa jokseenkin tuo mielikin jo olla valmis uuteen yritykseen...no eilen tuli aika iso takapakki, kaveri ilmoitti olevansa raskaana (tiesi keskenmenostani) no eilinen siinä meni sitten itkeskelleen, ei siinä ettenkö olisi onnellinen hänen puolestaan, mutta oliko pakko kertoa vielä meikäläiselle, kun tapahtumasta on vasta reilu viikko...
Hei mun tuli mieleeni, et haluaisitko vaihdella kuulumisia sähköpostin välityksellä?
Kaikesta huolimatta otetaan aurinko talteen ja ladataan sillä akkuja talvea varten!
No kiva kuulla että olet jo hiljalleen asettumassa raiteilleen ja valmis uuteen yritykseen.
No ystäväsi on kyllä ollut aika ajattelematon tai niin onnessa omasta odotuksestaan (mikä tietty ymmärrettävää) ettei ole tajunnut että et jaksa nyt varmasti kuunneella kenenkään odotus onnea,kun itse olet vasta tokenemassa omasta menetyksestäsi.
Toivon teidän uudelle yrityksellenne pikaista tulosta.
Joo kyllähän sitä olisi ihan kiva vaihtaa kuulumisia sähköpostin välityksellä.
Täällä kun olen kotona kaiket päivät niin eipä noita yhteyksiä paljon kehenkään synny.
Joten laita osoitteesi niin minä laitan sulle sit postia tuleen,ja vaihdellaan kuulumisia aina silloin tällöin.
Ja tänään on ainakin tulossa hieno päivä,joten ladataan niitä akkuja talvea varten =o)
tässähän tää olis [email protected] ajatusten vaihto on aina paikallaan.
Hei !
Todella ikävää kuultavaa. Toivotan Jumalan siunausta Teille, että saisitte kaipaanne lapsen.
..tuli myös keskenmeno ensinmäisen lapsen kohdalla. Ei paljon naurattanut, vielä kun sen jälkeen jouduimme turvautumaan lapsettomuushoitoihin.
Onneksi olemme saaneet kaksi ihanaa lasta sittemmin. Toisinaan tulee yhä kyllä ajatelleeksi millaista olisi elo jos keskenmenoa ei olisi tullut ja perheessämme olisi kolme ihanaa lasta..
Tsemppiä sulle!