Miten rasittavina te pidätte ylimääräisiä ääniä, kuten kahvin ryystämistä, kuorsaamista ja raskasta jalkojen töminää.
Hyväksyttekö ne nurkumatta omilta perheenjäseniltänne?
Yleensähän nuo äänet lisääntyvät iän myötä.
Hyväksyttekö ne nurkumatta omilta perheenjäseniltänne?
Yleensähän nuo äänet lisääntyvät iän myötä.
Vastaukset 14
Vanhimmat
kenen iän
huokailetko ? ähisetkö ?mutisetko yksikseksi
puhutko ääneen ?
Röyhtäiletkö
haukotteletko äänekkäästi ?
miksi viestit katkovat.
Olen yrittänyt laittaa jo monta kertaa.Että ovatko äänesi omiasi, luuletko, kuuletko, omia ääniäsi niinkun vanhemmilla on tapana, äännellä
Tuleekohan tämäkään perille
Näin yksin asuvana voin todeta että muut talossa kuuluvat äänet ei ärsytä kuin tuo naapurin nuorten ajoittain harrastama kapakkatunnelma, jumalaton basson jytke tunkee seinän läpi ja keskustelevat sitten huutaen kun ei muuten kuule toisiaan. En yhtään ihmettele jos nuorilla jo kuulovaurioita.
Kyllä häiritsee. Itselläni oli mieskaveri joka ryysti, röyhtäili äänekkäästi, myös haukotteli äänekkäästi. piereskeli.
Toista ihmistä pitää sen verran kunnioittaa, ettei käyttäydy kuin olisi sikalasta kotoisin.
Mutta et kai siitä tinnitusta saanut?
Heh, no en, sehän on elimellinen vika jonka voi saada myös melulle altistuminen, siksi vähän ylilöin. Stressin siitä kyllä saa:))
Olen herkkä äänille. Nukumme puolisoni kanssa eri huoneessa, koska hän kuorsaa. On ääniä jotka saavat kiehahtamaan. Maiskuttaminen on yksi ärsyttävimpiä. On myös tapoja, jotka ottavat päähän. Esimerkiksi kynsien pureskelu tai suu täynnä ruokaa puhuminen. Kauhean näköistä.
Nukun todella hyvin silloin kun tuulee ja sataa. Se on sellaista tuutulaulua.
Korvatulpat on keksitty.
Kyllä hyväksyn, jos en kuulisi ja tuntisi, en olisi olemassa.
Eikö äänet vähene vanhenemisen ja kuulon huononemisen mukana?
On keksitty mutteivat auta. Jos jotain ääntä odottaa sen kuulee vaikka olisi minkälainen avaruuskypärä päässä korvatulppien lisäksi.
Äänetkin vanhenevat yksilöllisesti kuten meikki elintoimintomme.
Jeps, ei auta. Mutten ilman oman mussukkani korviasärkevää kuorsausta osaisi varmaan nukkuakaan.
Kuulo huononee, näkökin, aistimme vanhenevat ja heikentyvät.
Mulla on korvatulpat siltä varalta. Oikeesti. En jaksa keskellä yötä nousta huutamaan nuorille, että olisivat hiljaa, jos minulla itselläni on aikainen herätys ja heillä ei.
Mulla on kuulosuojaimetkin.
Kunnon jylisevä kuorsaus on ihanan rentouttavaa ja siihen viereen on helppo nukahtaa itsekin, mutta uniapneakuorsaus taukoineen, korahteluineen, piipityksineen vinkunoitineen ja maiskutuksineen on hermoille käyvää. Ryystäminen ja maiskuttaminen ei haittaa, mutta lusikalla lautaseen hakkaaminen ja kahvilusikalla kupin kilisyttely saa kyllä suorastaan raivon partaalle ja silloin ei tarvita kuin se höyhenen sipaisu ja lempeys on kaukana. Astianpesukoneen ja jääkaapin nytkähtelevät pimpaukset ovat kuin liitutauluun ilkeästi raapivan kynnen ääntä, tuntuu selkytimessä, hyih. Niihin verrattuna pyykinpesukone on kuin diiselillä hyrräävä moottori.
Mietin, että mikä minua kiusaa ja mitkä äänet. Aivastelu ja rykiminen ruokapöydässä, niin että tuntuu kuin pisarat lentelisivär ruokiin, se ärsyttää. Vaikka eihän kaikki voi sille mitään, että yskittää pöydässäkin.
Piereskely ei ole kivaa, ainakaan vähänkin tuntemattomampien ihmisten seurassa. Parielämässä se nyt menettelee, jos on pakko. Vessaankin voi mennä toki.
Olen ollut jo yksin niin kauan, että en varmasti jaksaisi edes ainaista puheenkälkätystäkään. Pidän hiljaisuudesta.
Huonot käytöstavat ärsyttävät aina: ryystäys, maiskutus, rouskutus, suu auki syöminen - menee omakin ruokahalu. Kuorsausta en kestä, ääni tulee korvatulppienkin läpi. Ja totta, jatkuva puhenkälätys on ärsyttävää tai jatkuva kommentoiminen asiaan kuin asiaan...