Onko termi teille tuttu, tai oletteko lukeneet aiheesta esim. uusimmasta kirkko ja kaupunki -lehdestä?
http://www.kirkkojakaupunki.fi/kirkko/taakkana-tunneorpous
Tunnistin niin hyvin itseni kirjoituksesta ja esimerkkinaisesta, tosin olen sellainen että käännän kaikki negatiiviset tunteet itseeni ja pyörittelen niitä mielessäni vuosikaupalla.
Olen kolmekymppinen nainen, ja elämäni on aina ollut hankalaa. Tuntuu että joka paikassa olen se joka ei kuulu joukkoon. Kiusaamista on ollut tarhasta työpaikoille asti. Toisaalta osa pitää minusta, koska olen minua kohtaan ystävällisesti suhtautuvia ihmisiä kohtaan kiltti ja sydämellinen ja huomioonottava. Pidän itseäni neutraalina, mutta tunnun jakavan vahvasti mielipiteitä.
Olen ainoa lapsi, ja selvästi vanhemmilleni se "pakollinen" lapsi, että ihmiset eivät ihmettele miksi ei lapsia tehdä. Vanhempani kasvattivat minut kovalla kädellä ja kurilla. Kaikki oli kiellettyä, mitään en olisi saanut itse valita esim. harrastuksia, ylipäätään minulla ei saanut olla mitään omia haluja ja toiveita. Koskaan en saanut kehuja, kannustusta tai positiivista huomiota vanhemmiltani, pelkkää haukkua ja arvostelua. Elin jatkuvassa pelon ilmapiirissä. Isäni oli todella väkivaltainen. Sain selkääni pienimmästäkin asiasta, ja joskus vanhempani jopa keksivät tapahtumia jotka eivät olleet edes totta, ja hakkasivat päätäni seinään. Heille kävi inhimillisiä erehdyksiä, esim. hukkasivat jonkun tavaran ja minä sain syyt niskoille. Minulle naurettiin koulussa, koska heti jos joku alkoi vähänkään huutaa, lapsilla oli kärhämää, mitä tahansa pienintäkään uhkaavaksi koettavaa tilannetta, aloin vapista hillittömästi.
Kärsin sosiaalisten tilanteiden pelosta ja pelkään kuollakseni esiintymistä ja yllättäviä tilanteita. Vieraita kieliä en uskalla edes puhua. Olen nyt opiskellut lähes 10 vuotta, ja opiskeluni roikkuu pitkälti sen takia etten uskalla mennä niille pakollisille kursseille joissa joudun esiintymään (seminaarit ym). Ystävätapaamiset ja juhlat ovat minulle suorittamista. Jos minulla on esim. joku tapaaminen lauantaina, saatan murehtia koko viikon tätä tapaamista enkä saa mitään aikaan. Kaverisuhteita minulla ei montaa olekaan.
Pääseeköhän näistä ongelmista koskaan eroon niin että voisi elää normaalia elämää? Elämä tuntuu vaan valuvan sormien läpi. Vuosien ajan olen kärsinyt kroonisesta migreenistä, joka invalidisoi ajoittain täysin. Psykologilla kävin, mutta siitä ei ollut apua. Itse asiassa, joskus psykologi vain nukkui tuolissaan, juttuni taisivat siis olla tylsiä.
Minkälaisia kokemuksia muilla on tunneorpoudesta?
tunneorpo?
3
241
Vastaukset
- Yks orpo lisää
Tunnistan itseni tuosta lehden tekstistä. Olen jo 50 ja terapioissakin käynyt. Niistä on ollut paljon apua, mutta nyt taas kaikki tuntuu kaatuvan päälle ja voimat vähissä.
Olen oppinut peittelemään negatiivisuuttani, koska se ärsyttää muita, vaikka itse teen mielestäni oikeita havaintoja.
Työssä en jaksaisi, mutta yksin kotona vielä vähemmän...
En tiedä pääsetkö eroon noista ongelmista, mutta onneksi olet alkanut tiedostaa niitä jo nyt, niin ehkä jossain vaiheessa kirkastuu.
Vanhemmillasi ei kyllä kaikki ole ollut kohdallaan. Pahoittelen. - Mona70
Luin saman artikkelin ja tunnistin itseni välittömästi.
Taustalla on samanlaista kokemusta kuin Ongelmavyyhdillä. Ainoa lapsi, ankara koti, tosin väkivalta oli henkistä. Kannustusta tai lohdutusta en muista koskaan saaneeni.
Seurauksena jännitin kaikkea ja kaikkia, lopulta niin paljon, etten uskaltanut enää kotoa lähteä. Kouluajoista en muista juurikaan mitään. Ahdistus- ja paniikkihäiriöt olivat läsnä koko ajan.
Terapiassa olen käynyt monen luona ja monenlaisissa noin puolet elämästäni.
Varmaan apuakin on ollut. Ainakin ymmärrän, mistä pahaoloni johtuu.
Hyvin usein käyttäydyn niinkuin K&K-jutussa mainittu Maija. Tosin iän myötä olen hieman hillitympi, joten pärjään työelämässä kohtuullisesti.
Ahdistusta esiintyy edelleen, mutta enää se ei rajoita kuin hiukan elämää.
Vahva tunne on siitä, etten kuulu joukkoon. Usein jopa kavereideni kanssa.
Niitä ei minullakaan montaa ole ja vaihtuvat usein. Mitään lapsuuden kavereita ei todellakaan ole jäljellä. Parisuhteita olen kokeillut, mutta aika huonoin tuloksin. Tuntuu ettei tämmöistä kestä kukaan paria vuotta kauempaa.
Mutta kuitenkin, on nyt helpompaa, kuin silloin nuorempana. Olen oppinut pakolla ja ajan kanssa olemaan yksin. Tosin epäilen, että osaan sen vähän liian hyvin.
Itsellä siis aika on auttanut siihen, että pystyy elämään edes jotenkin siedettävää elämää. Olis tietty kiva olla onnellinenkin, mutta..
Jos jollain on vinkkejä siihen, miten tunneorpudesta pääsee eroon, otan mielelläni vastaan. Olisi kiva olla läsnä positiivisena, ei kateellisenä tai ei katkerana ulkopuolisena. - outolintuko?
Tunnistin itseni myös kyseisestä tunneorpoudesta. Osui hyvin kohdalleni. Kun oppisi olemaan tyytävinen ja onnellinen elämästä, jossa on kaikki hyvin? On vaan niin tyhjä olo välillä ja kaikkia noita tuntemuksia olen läpi käynyt......
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 16912833
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h1545458Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p454780Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv1493689Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska392788Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1201955Oletko tyytyväinen
Tämän hetkiseen tilanteeseenne? Odotatko, että lähennytte vai yritätkö päästä yli ja eteenpäin?1111706Mikseivät suomalaiset kuluta? istutaan vaan säästötilirahojen päällä..
...Ihan haluamalla halutaan että maa menee konkurssiin? Ihan käsittämätöntä, ennätymäärät säästöjä sekä konkursseja sam3661638Onko Sanna menossa Ukrainaan viettämään vuosipäivää?
Kun on bongattu Varsovan lentokentältä?1081538Jos oikeasti haluat vielä
Tee mitä miehen täytyy tehdä ja lähesty rohkeasti 📞 laita vaikka viestiä vielä kerran 😚1361471