Mistä terve rotukissa turvallisesti?

Ylipäätään kun hankitaan rotukissa, niin lähdetään siitä, että se hankitaan turvallisesta ja luotettavasta paikasta. Ensin siis tarkistetaan, että kasvattaja on virallisen kasvattajanimen omaava henkilö. Kissojen kohdalla rekisteriin ei pääse jos kasvattaja ei ole kasvattajanimellinen (FIFen piirissä). Suomen Kissaliitto on FIFen alainen järjestö eli noudattaa kyseisen kattojärjestön sääntöjä. SRK:n alaiset kasvattajat sitä kautta noudattaa ensin SRK:n ja samalla myös FIFen sääntöjä. Kansalliset säännöt voivat olla tiukempia kuin FIFen säännöt, eivät kuitenkaan voi alittaa niitä.

Sen lisäksi on mm. CFA ja TICA joiden alaisia kasvattajia toimii Suomessa myös, näiden säännöt löytyy kummankin järjestön alaisten yhdistysten kotisivuilta.

Riippumatta siitä minkä järjestön alainen kasvattaja on, on syytä katsoa pennun rekisteröinti. Sen pitää olla kunnossa, koska se takaa muutamia asioita. SRK:n alainen kasvattaja ei saa PER/EXO pentuja rekisteriin ilman PKD DNA-testiä vanhemmilta. Jos vanhemmat polveutuu jo DNA-testatuista ja terveiksi todetuista vanhemmista, ei uutta testiä enää tarvitse ottaa (näkyy pennun rekisterikirjassa). Sen lisäksi on nämä perustestit eli FIV, FeLV, sieni, veriryhmä jne.

Kaikilla kattojärjestöillä ei välttämättä ole pakollista testausta mainitusta PKD:sta, mutta asiallinen kasvattaja otattaa sen ilman pakkoa. Pelkkä ultraus ei riitä, sillä se ei ole riittävän varma menetelmä PKD:n tutkimiselle.

Sen millainen kasvattaja on, on sitten kyllä katsottava ihan itse. Eli pentutehtaan merkit on; liian tiheä pennutus (SRK:n sääntöjen mukaan ei onnistu) emolla, vanhempien testaamattomuus (pakolliset), kodin epäsiisteys (ei riitä resurssit), pentujen rokottamattomuus (ei onnistu sääntöjen mukaan), ruokinnan huonolaatu, rekisteröimättömyys, liian läheisten sukulaisten käyttö jne.

Aika pitkälle kasvattajan virallisuus eli sen kasvattajanimen omaaminen takaa, mutta ei tokikaan aina ole varmaa. On muutama tapaus omien kasvatusvuosien aikana tullut ilmi myös epärehellisiä virallisia kasvattajia. Joten tuntosarvien pitää olla koholla aina kun kissaa hankit.

Olen törmännyt moniin rekisterikirjoihin (Virosta ja Venäjältä tulleisiin), jotka ei pidä paikkaansa. Joten joku joka osaa katsoa senkin, olisi hyvä olla mukana kun hankintaa tekee.

Suomessa ei ole mitään kasvattajarekisteriä, vaan jokaisella kattojärjestöllä on listat siitä millä nimellä löytyy kasvattajia ja keitä he on. Sillä ajatuksella kuitenkin lähdetään, että ne rekisterikirjat on pennulla valmiina kun pentu ostetaan eli maksetaan. Jos papereita ei ole sillä hetkellä, on syytä olla varuillaan. Vaikka joskus papereiden tulo kestää, niin se on yksi yleisimistä syistä joilla huijataan myös tietämättömiä ostajia. Eli luvataan paperit myöhemmin, eikä niitä koskaan tule. Kun kasvattajanimi on tiedossa ja toimivan henkilön, niin sitä kautta pääsee kyllä selvittelyssäkin pitkälle.