Kala ja isoäiti

temppuilija

Olen lapsuudenmaisemissa, pienen järven rannalla onkimassa, mökin saunarannassa. Iloitsen kalasta, jonka nappaan. Se on erikoisennäköinen. Keskikokoinen, jännittävän näköinen. Nostan sen ylös. Pelkään, että se pääsee koukusta. Laitan sen saunan vieressä olevan pöydän/puisen laatikon päälle. Katselen kuinka se pyristelee. Isoäitini sanoo minulle vasemmalta ylhäältä "päästä se vapaaksi". Katselen, kuinka kala vipeltää puulaatikon päälle kaatuneessa vedessä kohti järveä. Se liikkuu pöydällä vain vähän, koska siinä on vettä vain sentin verran. Otan kalan ja kannan sen takaisin järveen.

Tulkintaideoita?

39

290

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Amon

      Kalansaaliisi on joku erikoinen henkinen oivallus tai löytö alitajunnasta. Sauna kuvaa uudistumista, puhdistautumista vanhasta. Isoäiti voi olla symboli sukusi toimintatavoista tai perinteistä, vanhoista tavoista toimia. Tuntuiko unessa siltä, että isoäiti pilasi ilosi kun käski päästää kalan vapaaksi? Mikset laittanu hanttiin ja pitänyt kalaa?

      Kiva muuten kun tällä palstalla joku toinenkin tulkkailee näitä unia, sinulla on mielenkiintoisia ja hyviä tulkintoja toisten uniin.

      • temppuilija

        Kiitos.

        Unien tulkinta ei ole yksisuuntaista. Minusta palstalaisten pitäisi jakaa enemmänkin uniaan ja ideoitaan toisilleen niistä.

        Tuo henkinen oivallus on mielenkiintoinen juttu. Kun itse ajattelin sen kalan liittyvän vain intuitioon. Kasvukokemus ehkä taustalla ..

        Isoäitini ei koskaan ollut pahantahtoinen. Enemmän ohjaava. Ehkäpä se on juurikin se juttu unessa.


    • Amon

      Ehkä isoäitisi oli määräilevä vaikka ei kuitenkaan pahantahtoinen? Ehkä sinun ei pitäisi enää kuunnella häntä, vaan kapinoida irti sukusi määräysvallasta, kapinoida kuin murrosikäinen? Jos ajattelee kalaa henkisen kasvun symbolina, niin sen pitäminen ja ehkäpä syöminen olisi voinut kuvata oivalluksen sisäistämistä.

      Toisaalta kalasta tulee mieleen kristinusko ja Jeesus autiomaassa kalaa ja leipää jakamassa. Isovanhempiemme sukupolvi on ollut aika kirjaoppinutta ja jäykkää uskossaan, nuorempi sukupolvi omaksuu kristinuskon ja ylipäätään uskonnon opit erilaisella tavalla, ehkä yhdistellen eri uskontoja ja enemmän sisäistä kuin kirjoista opittua uskoa etsien. Voisiko unessasi olla kyse tuosta ristiriidasta, asenteesta uskontoon, ja ilmeisesti isoäitisi opit painavat ajatuksissasi tällä hetkellä vielä enemmän kuin omat löytösi siinä asiassa.

      Taidanpa joku päivä laittaa jonkun oman uneni tänne sinun tulkittavaksi.

      • temppuilija

        Unien tulkinta on aina subjektiivista ja niitä tulkitessa pitää aina palata itse uneen. Unesta etäännyttäessä sen piilotajuinen merkitys katoaa.

        Näen tuon vanhan viisaan naisen kommentin -"päästä se vapaaksi"- yhdistelmänä kaikista viisauksista, joita minun kasvuuni vaikuttaneet ihmiset ovat minulle välittäneet. Isoäitini symboloi universaalia rakkautta - vahvuutta, jonka se sisältää - mukaanlukien usko. Siihen sisältyy sodassa toisia ihmisiä tappaneen isoisäni sisäinen nainen, isäni sisäinen nainen sekä minua tukeneiden sisarukseni ajatukset, jotka kaikki ovat heijastuksia edellisestä.

        Omanarvontunteeni kiteytymä.

        Olen taipuvainen luottamaan tuohon vanhan viisaan naisen ääneen sisälläni.

        Kiitos kommenteistasi ja ideoistasi. Ne ovat auttaneet minua työstämään untani ja sen merkitys alkaa hiljalleen selkenemään.

        Mielelläni heitän ideoita sinun uniisi, jos päätät niitä tänne laittaa.


      • temppuilija
        temppuilija kirjoitti:

        Unien tulkinta on aina subjektiivista ja niitä tulkitessa pitää aina palata itse uneen. Unesta etäännyttäessä sen piilotajuinen merkitys katoaa.

        Näen tuon vanhan viisaan naisen kommentin -"päästä se vapaaksi"- yhdistelmänä kaikista viisauksista, joita minun kasvuuni vaikuttaneet ihmiset ovat minulle välittäneet. Isoäitini symboloi universaalia rakkautta - vahvuutta, jonka se sisältää - mukaanlukien usko. Siihen sisältyy sodassa toisia ihmisiä tappaneen isoisäni sisäinen nainen, isäni sisäinen nainen sekä minua tukeneiden sisarukseni ajatukset, jotka kaikki ovat heijastuksia edellisestä.

        Omanarvontunteeni kiteytymä.

        Olen taipuvainen luottamaan tuohon vanhan viisaan naisen ääneen sisälläni.

        Kiitos kommenteistasi ja ideoistasi. Ne ovat auttaneet minua työstämään untani ja sen merkitys alkaa hiljalleen selkenemään.

        Mielelläni heitän ideoita sinun uniisi, jos päätät niitä tänne laittaa.

        Unen merkitys on selvinnyt itselleni. Kala edustaa minulle intuitiotani, jonka olin tukahduttamassa itse itselleni luomani illuusion vuoksi. Intuitioni edellyttää syviä vesiä ja vapautta elääkseen. Se ei elä rannalla ämpärissä. Ristiriitaista itseni kannalta, mutta nyt tiedän mikä on minulle itselleni oikein.


      • Amon
        temppuilija kirjoitti:

        Unen merkitys on selvinnyt itselleni. Kala edustaa minulle intuitiotani, jonka olin tukahduttamassa itse itselleni luomani illuusion vuoksi. Intuitioni edellyttää syviä vesiä ja vapautta elääkseen. Se ei elä rannalla ämpärissä. Ristiriitaista itseni kannalta, mutta nyt tiedän mikä on minulle itselleni oikein.

        Hiukan haastaisin tuota sinun omaa tulkintaasi. Voiko intuitiota edes mitenkään kahlita tai valjastaa, uskoisin että ei? Tai jos ajatellaan että tuo kala edustaisi jotain intuitiivista henkistä oivallusta, niin sen päästäminen takaisin alitajunnan syviin vesiin on kuin heittäisi sen hukkaan, sen sijaan se olisi hyvä nielaista ja sulattaa ja siten saada osaksi omaa itseä. Eli ehkä siinä rannalla ämpärissä se ei olisi kauaa edes elänyt, mutta jos unessa olisit jatkojalostanut sen ja syönyt sen, niin ehkä se olisi taannut sen, että tuo intuitiivinen oivallus olisi jatkanut elämää osana sinua, eikä syvällä alitajunnassa tavoittamattomissasi.

        Ongi vaan se kala sieltä uudestaan ja tee sille jotain :).


      • temppuilija
        Amon kirjoitti:

        Hiukan haastaisin tuota sinun omaa tulkintaasi. Voiko intuitiota edes mitenkään kahlita tai valjastaa, uskoisin että ei? Tai jos ajatellaan että tuo kala edustaisi jotain intuitiivista henkistä oivallusta, niin sen päästäminen takaisin alitajunnan syviin vesiin on kuin heittäisi sen hukkaan, sen sijaan se olisi hyvä nielaista ja sulattaa ja siten saada osaksi omaa itseä. Eli ehkä siinä rannalla ämpärissä se ei olisi kauaa edes elänyt, mutta jos unessa olisit jatkojalostanut sen ja syönyt sen, niin ehkä se olisi taannut sen, että tuo intuitiivinen oivallus olisi jatkanut elämää osana sinua, eikä syvällä alitajunnassa tavoittamattomissasi.

        Ongi vaan se kala sieltä uudestaan ja tee sille jotain :).

        Mielenkiintoinen näkökulma.

        Uneni avaintekijät ovat minä, mummo ja kala - sekä se järvenranta, jolla on erityistä symbolista merkitystä minulle. Opin uimaan vasta sen jälkeen, kun menetin kosketuksen tuohon minulle tärkeään paikkaan.

        Mummoni edustaa minulle äitiä sen kaikissa mahdollisissa merkityksissä. Ja samaan aikaan häneen yhdistyy vanha viisas nainen, jota en aikaisemmin unissani ole nähnyt. Klassinen naisen arkkityyppi oikeastaan.

        Palatakseni itse kalaan - minne se luonnostaan kuuluu?

        Kun tämä viesti tulee Itseltä selkokielisenä äänenä unessa, itse ainakin tulkitsen sen suoraan. Minun kalani kuuluu järveen.


      • temppuilija
        Amon kirjoitti:

        Hiukan haastaisin tuota sinun omaa tulkintaasi. Voiko intuitiota edes mitenkään kahlita tai valjastaa, uskoisin että ei? Tai jos ajatellaan että tuo kala edustaisi jotain intuitiivista henkistä oivallusta, niin sen päästäminen takaisin alitajunnan syviin vesiin on kuin heittäisi sen hukkaan, sen sijaan se olisi hyvä nielaista ja sulattaa ja siten saada osaksi omaa itseä. Eli ehkä siinä rannalla ämpärissä se ei olisi kauaa edes elänyt, mutta jos unessa olisit jatkojalostanut sen ja syönyt sen, niin ehkä se olisi taannut sen, että tuo intuitiivinen oivallus olisi jatkanut elämää osana sinua, eikä syvällä alitajunnassa tavoittamattomissasi.

        Ongi vaan se kala sieltä uudestaan ja tee sille jotain :).

        kalan syöminen olisi introjisoinnin symboli ... ehkä kuitenkin sublimaatio, jota kalan tarkkailu ja vapauttaminen edustaa on kuitenkin parempi vaihtoehto ... mistä sen tietää


      • Amon
        temppuilija kirjoitti:

        kalan syöminen olisi introjisoinnin symboli ... ehkä kuitenkin sublimaatio, jota kalan tarkkailu ja vapauttaminen edustaa on kuitenkin parempi vaihtoehto ... mistä sen tietää

        No jos leikitellään tuolla ajatustasolla vähän eteenpäin, niin kala saa useita merkityksiä. Jos on nälkä ja haluaa syödä ja kasvaa, pitää kala syödä. Jos taas on kylläinen ja haluaa vaan kauniita elämyksiä, niin sitten on kiva katsella kalaa vaikka ämpärissä tai akvaariossa. Jos haluaa olla jalo ja epäitsekäs, niin sitten päästää kalan takaisin omiin vesiinsä uimaan, jolloin siitä ei sinänsä ole enää muuta iloa kuin muisto vain. Toisaalta, miksi silloin edes "koukuttaa" tai tavoitella sitä.

        Miksiköhän kala oli erikoisen tai jännittävän näköinen? Voihan unella olla myös sillä tavalla symbolinen merkitys, että olet saanut jonkun "saaliin" koukkuun, esim. olet ollut ihastunut johonkin henkilöön ja saanut tämän "saaliiksesi" tai tavoitellut jotain haastetta elämässäsi ja onnistunut siinä.


      • Amon
        temppuilija kirjoitti:

        kalan syöminen olisi introjisoinnin symboli ... ehkä kuitenkin sublimaatio, jota kalan tarkkailu ja vapauttaminen edustaa on kuitenkin parempi vaihtoehto ... mistä sen tietää

        Tuli vielä mieleen että voisiko kyse olla myös luopumistyöstä, siitähän unessa oli myös kyse, luopumisesta. Kun psykologiset termit näyttävät olevan sinulle tuttuja niin tässä mielenkiintoinen artikkeli surutyöhön liittyen http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-1&p_p_col_count=1&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku__spage=/portlet_action/dlehtihakuartikkeli/viewarticle/action&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_tunnus=duo40090&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_auth=


      • temppuilija
        Amon kirjoitti:

        No jos leikitellään tuolla ajatustasolla vähän eteenpäin, niin kala saa useita merkityksiä. Jos on nälkä ja haluaa syödä ja kasvaa, pitää kala syödä. Jos taas on kylläinen ja haluaa vaan kauniita elämyksiä, niin sitten on kiva katsella kalaa vaikka ämpärissä tai akvaariossa. Jos haluaa olla jalo ja epäitsekäs, niin sitten päästää kalan takaisin omiin vesiinsä uimaan, jolloin siitä ei sinänsä ole enää muuta iloa kuin muisto vain. Toisaalta, miksi silloin edes "koukuttaa" tai tavoitella sitä.

        Miksiköhän kala oli erikoisen tai jännittävän näköinen? Voihan unella olla myös sillä tavalla symbolinen merkitys, että olet saanut jonkun "saaliin" koukkuun, esim. olet ollut ihastunut johonkin henkilöön ja saanut tämän "saaliiksesi" tai tavoitellut jotain haastetta elämässäsi ja onnistunut siinä.

        Ongenkoukku on narsistinen koukku, jolla voi koukuttaa toisen. Niin voi tehdä, jos haluaa, mutta se on kaksisuuntainen vuoroaikutuksellisessa suhteessa toiseen ihmiseen. Tavallaan kalan saamiseen sisältyy narsistinen vallantunne, joka ei välttämättä tosielämässä ole realistinen. Mutta olisi itsen kannalta väärin jättää tuo huomiotta.

        Toisaalta kalalla oli violetit jännännäköiset raidat, jotka lähtivät sen päästä. Tuli mieleen ahdistuksentunteen ylivuototilanne. Se selittänee psyykeeni vahvimman elementin puuttumisen tietoiseen ajatusprosessiini. Itsen feminiininen ilmentymä. Jos tuota elementtiä, isoäitiä, ei olisi olemassa, omanarvontunteeni ydin, ensisijainen kiintymyssuhde, olisin psykologisen kuoleman vaarassa. Se mitä häneltä sain, kantaa edelleen. Ja olisi suorastaan hullua sivuuttaa tuo ääni sisälläni.

        Voin onkia alitajunnasta sellaisia voimia, joilla voin hajottaa itseni, mutta siellä maan pinnalla vasemmalla puolellani on isoäitini ja oikealla puolella siitä paikasta missä olin unessa, on saunan terassi, missä on isoisäni ja isäni. Tunne ja järki.

        Unessani kysymys on vain minusta. Omista tuntemuksistani. Ahdistus on kuin kala -- se on reaktio johonkin. Ja tänään lukemani kirjan perusteella psykoosin merkitys on käsitellä ylitsevuotava ahdistuksentunne. Kuka vastaa tunteistani ellen minä itse?


      • temppuilija
        Amon kirjoitti:

        Tuli vielä mieleen että voisiko kyse olla myös luopumistyöstä, siitähän unessa oli myös kyse, luopumisesta. Kun psykologiset termit näyttävät olevan sinulle tuttuja niin tässä mielenkiintoinen artikkeli surutyöhön liittyen http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-1&p_p_col_count=1&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku__spage=/portlet_action/dlehtihakuartikkeli/viewarticle/action&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_tunnus=duo40090&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_auth=

        Mielenkiintoinen linkki.


      • temppuilija
        temppuilija kirjoitti:

        Mielenkiintoinen linkki.

        Mielenkiintoinen artikkeli todellakin.

        Omaa varhaislapsuuttani ajatellen isäni päätös, impulsiivinen oinas, luopua rakastamastaan vaimosta ja viedä lapset asiantunteviin käsiin omien vanhempiensa luokse -- kantaa epäonnistumisen häpeä -- oli ainakin omalta kannaltani katsottuna oikea. Tuossa kehitysvaiheessa, missä itse silloin olin, sillä, kuka tarpeisiin vastaa, ei ole merkitystä. Merkitystä on vain sillä, että on joku, joka tarpeisiin vastaa. Ja minulla niitä tarpeisiin vastaajia onneksi oli useita. Muuten olisin skitsofreenikko. Herkkyys siihen löytyy geneettisesti.


      • Amon
        temppuilija kirjoitti:

        Mielenkiintoinen artikkeli todellakin.

        Omaa varhaislapsuuttani ajatellen isäni päätös, impulsiivinen oinas, luopua rakastamastaan vaimosta ja viedä lapset asiantunteviin käsiin omien vanhempiensa luokse -- kantaa epäonnistumisen häpeä -- oli ainakin omalta kannaltani katsottuna oikea. Tuossa kehitysvaiheessa, missä itse silloin olin, sillä, kuka tarpeisiin vastaa, ei ole merkitystä. Merkitystä on vain sillä, että on joku, joka tarpeisiin vastaa. Ja minulla niitä tarpeisiin vastaajia onneksi oli useita. Muuten olisin skitsofreenikko. Herkkyys siihen löytyy geneettisesti.

        Tuon artikkelin luettuani jäin pohtimaan sitä, että jokaisella varmasti on vammoja ja puutteita lapsuudessaan saamassaan hoivassa. Ja jo elämä sinänsä tuo vastoinkäymisiä ja traumoja, niiltä ei säästy kukaan. Mutta olennaista lienee se, mitä on tapahtunut ihan ensimmäisten elinkuukausien aikana, kun aivojen kehitys on herkimmillään ja silloin luodaan perusta kognitiivisille taidoille.

        Eri asia on sitten se, mitä asialle voi tehdä aikuisena? Edellyttääkö se aina terapiaan menemistä vai pystyykö tiedostamisen kautta itse vaikuttamaan omiin vammoihinsa. Toisaalta itsekseen tiedostaminen on usein asioiden älyllistämistä, mikä sekin on vain yksi defenssin muoto.

        Yksi tuon artikkelin anti minulle oli myös se, että toisten mustamaalaamisessa tai pahaksi tuomitsemisessa on lopulta kyse vain omista tunneprosesseista ja psyykeen puolustuskeinoista. Pahan siirtämisestä toisiin, jotta oma psyykkinen olemassaolo ja tasapaino säilyy. Jo tämän tiedostaminen saa ehkä seuraavalla kerralla pysähtymään, kun ajattelen pahaa toisista.


      • temppuilija
        Amon kirjoitti:

        Tuon artikkelin luettuani jäin pohtimaan sitä, että jokaisella varmasti on vammoja ja puutteita lapsuudessaan saamassaan hoivassa. Ja jo elämä sinänsä tuo vastoinkäymisiä ja traumoja, niiltä ei säästy kukaan. Mutta olennaista lienee se, mitä on tapahtunut ihan ensimmäisten elinkuukausien aikana, kun aivojen kehitys on herkimmillään ja silloin luodaan perusta kognitiivisille taidoille.

        Eri asia on sitten se, mitä asialle voi tehdä aikuisena? Edellyttääkö se aina terapiaan menemistä vai pystyykö tiedostamisen kautta itse vaikuttamaan omiin vammoihinsa. Toisaalta itsekseen tiedostaminen on usein asioiden älyllistämistä, mikä sekin on vain yksi defenssin muoto.

        Yksi tuon artikkelin anti minulle oli myös se, että toisten mustamaalaamisessa tai pahaksi tuomitsemisessa on lopulta kyse vain omista tunneprosesseista ja psyykeen puolustuskeinoista. Pahan siirtämisestä toisiin, jotta oma psyykkinen olemassaolo ja tasapaino säilyy. Jo tämän tiedostaminen saa ehkä seuraavalla kerralla pysähtymään, kun ajattelen pahaa toisista.

        Tuotapa itsekin olen mietiskellyt. Onko terapeuttisen kiintymyssuhteen luominen tarpeen? Ja kuinka pitkälle pitää taantua, että pääsee käsiksi traumoihin? Vaaranahan on ahdistuksentunteen ylivuoto. Itse olen enemmän sen logoterapian kannalla -- tarkoituksen ja merkityksen löytämisen kannalla. Tosin traumatyöskentelyssä ei pitäisi unohtaa kehoa. PTS ja osa dissosiatiivisista oireista voivat olla kehollisia. Esimerkiksi joitain tunnottomia tai yliherkkiä alueita kehossa, erilaisia tiedostamattomia jännitystiloja lihaksistossa jne. Esikielelliset traumat voivat ilmetä somaattisia, jos niihin liittyvä stressi ei pääse purkautumaan.

        Tuolla lisää, jos kiinnostaa lukea.
        http://www.introspekt.fi/artikkelit/traumojen-vaikutus-kehoon-ja-kehon-hoito-osana-terapiaa-1/


      • Amon
        temppuilija kirjoitti:

        Tuotapa itsekin olen mietiskellyt. Onko terapeuttisen kiintymyssuhteen luominen tarpeen? Ja kuinka pitkälle pitää taantua, että pääsee käsiksi traumoihin? Vaaranahan on ahdistuksentunteen ylivuoto. Itse olen enemmän sen logoterapian kannalla -- tarkoituksen ja merkityksen löytämisen kannalla. Tosin traumatyöskentelyssä ei pitäisi unohtaa kehoa. PTS ja osa dissosiatiivisista oireista voivat olla kehollisia. Esimerkiksi joitain tunnottomia tai yliherkkiä alueita kehossa, erilaisia tiedostamattomia jännitystiloja lihaksistossa jne. Esikielelliset traumat voivat ilmetä somaattisia, jos niihin liittyvä stressi ei pääse purkautumaan.

        Tuolla lisää, jos kiinnostaa lukea.
        http://www.introspekt.fi/artikkelit/traumojen-vaikutus-kehoon-ja-kehon-hoito-osana-terapiaa-1/

        Erittäin mielenkiintoinen artikkeli, kiitoksia! Täytyy perehtyä ihan ajatuksella.


      • temppuilija
        Amon kirjoitti:

        Erittäin mielenkiintoinen artikkeli, kiitoksia! Täytyy perehtyä ihan ajatuksella.

        Kaikista traumoista ja umpikujilta näyttävistä tilanteista huolimatta, pitäisi muistaa katsoa eteenpäin - sillä pääsee pitkälle. Mutta sitähän sinä kysyitkin, vai mitä :D

        Toivotan sinulle hyviä unia ja vähemmän umpikujia elämään.


      • Amon
        temppuilija kirjoitti:

        Kaikista traumoista ja umpikujilta näyttävistä tilanteista huolimatta, pitäisi muistaa katsoa eteenpäin - sillä pääsee pitkälle. Mutta sitähän sinä kysyitkin, vai mitä :D

        Toivotan sinulle hyviä unia ja vähemmän umpikujia elämään.

        No en tiedä kysyinkö juuri tuota mutta haittaakse :).

        Tuli sellainen ajatus vielä mieleen tuosta aiemmin laittamastani linkistä, että jos kuolee unessa, voisiko se symboloida minäkokemuksen tuhoutumisen tunnetta arkielämässä? Kun tuossa unessani olin jäämässä vesitankkiauton yliajamaksi ja tiesin kuolevani, niin ehkäpä minäkokemuksen tuhoutumisen tunne tai pelko siitä saa minut sitten aina päättämään vanhoja asioita elämässä ja etsimään uusia tilalle. Kun on jotain uutta elämässä, niin "tuntee olevansa elossa". Täytyypä pohtia tätä tarkemmin ja odotella taas jotain hyviä unia. Sinulle myös hyviä ja mielenkiintoisia kasvattavia unia.


      • Amon
        Amon kirjoitti:

        Tuon artikkelin luettuani jäin pohtimaan sitä, että jokaisella varmasti on vammoja ja puutteita lapsuudessaan saamassaan hoivassa. Ja jo elämä sinänsä tuo vastoinkäymisiä ja traumoja, niiltä ei säästy kukaan. Mutta olennaista lienee se, mitä on tapahtunut ihan ensimmäisten elinkuukausien aikana, kun aivojen kehitys on herkimmillään ja silloin luodaan perusta kognitiivisille taidoille.

        Eri asia on sitten se, mitä asialle voi tehdä aikuisena? Edellyttääkö se aina terapiaan menemistä vai pystyykö tiedostamisen kautta itse vaikuttamaan omiin vammoihinsa. Toisaalta itsekseen tiedostaminen on usein asioiden älyllistämistä, mikä sekin on vain yksi defenssin muoto.

        Yksi tuon artikkelin anti minulle oli myös se, että toisten mustamaalaamisessa tai pahaksi tuomitsemisessa on lopulta kyse vain omista tunneprosesseista ja psyykeen puolustuskeinoista. Pahan siirtämisestä toisiin, jotta oma psyykkinen olemassaolo ja tasapaino säilyy. Jo tämän tiedostaminen saa ehkä seuraavalla kerralla pysähtymään, kun ajattelen pahaa toisista.

        Vielä tuli sellainen ajatus mieleen tuosta artikkelista, että tavallaan muiden mustamaalaaminen ja pahaksi "tekeminen" on eräänlainen varaventtiili psyykeelle, koska muuten ahdistuksen tunteet muuttuvat ylitsevuotaviksi ja minäkuva tuhoutuu. Tai sitten ahdistuksen tunteet kääntyvät masennukseksi, joka ei ehkä ole niin radikaalia minäkuvan tuhoutumista, vaan eräänlainen suojakeino pitää minäkuva hengissä vaikka sitten pahana. Eli masennuksessa pahuus nähdään omassa itsessä, mutta se mahdollistaa kuitenkin objektisuhteen säilymisen kun itse objekti säilyy hyvänä.

        Joten onko muiden mustamaalaaminen lopulta niin paha asia, jos sen avulla oma psyyke pysyy tasapainossa? Ehkä ongelma tulee siitä, että toisia syyttelemällä ei ole tarvetta haastaa itseään kasvuun.


    • temppuilija

      Babysitters Circus - Everything's Gonna Be Alright (Official Video)

      Hyviä unia kaikille uniennäkijöille.

    • Amon

      Mitä tulkintaideoita sinulla olisi tällaiseen viimeöiseen aika hurjaan uneeni:

      Unessani oli aluksi hyvä tunnelma, oli loppukesän aurinkoinen ja lämmin päivä, olimme ex-puolisoni kanssa kaupungilla kävelemässä, mutta päätimme kuitenkin lähteä eri suuntiin kävelemään. Kun lähdin kävelemään Lasipalatsilta kohti Foorumia, niin yhtäkkiä näin kuin ehkä noin 7-vuotias touhukas ja vilkas tyttö lähti juoksemaan kohti todella syvää hiekkaista tietyömaakuoppaa, ja hyppäsi sinne ihan vapaaehtoisesti. Minä ja paikallaolevat 2 tietyömiestä seurasimme tätä tapahtumaa kauhuissamme. Mietin että eikö kukaan aio tehdä asialle mitään.

      Onneksi toinen työmiehistä reagoi suht nopeasti ja heitti pitkän köyden kuoppaan tytölle. Minä menin auttamaan köyden vetämisessä jotta tyttö saataisiin nopeammin pelastettua. Tunsin välillä jotain nykäyksiä ja eloa köydessä, joten ajattelin että tyttö on tarttunut siihen. Kun köyden pää kuitenkin tuli näkyviin, oli se tyhjä. Työmies totesi tytön todennäköisesti kuolleen.

      Olin suruissani tytön puolesta ja mietin, miksi kukaan ei tee mitään sen eteen, että ruumis saataisiin nostetuksi. Ilmeisesti ruumis oli kadonnut. Yhtäkkiä mieleen tuli ajatus, että ehkä tyttö on vaan vajonnut jonkinlaiseen hiekkaonkaloon, eli on hiekan peitossa ja happi riittää vielä joksikin aikaa, ja odottaa pelastajia. Ahdistuin ajatuksesta, että tyttö kuolisi tukehtumalla sinne hiekkaan ilman että kukaan edes yrittäisi etsiä ja pelastaa häntä.

      Ajatuksia tähän? Itselläni on jo tietynlainen tulkinta tähän, mutta kiva olisi saada ulkopuolisenkin näkemys.

    • uni-on-

      Mun mielestä uni kuvaa sitä että olet vieläkin hieman eksyksissä eron jälkeen, tunnet tukehtuvasi (en tiedä miksi)voisiko olla yksinäisyyteesi, toivot pelastajaa mutta ei näy ei näy...

    • temppuilija

      Lapsi kuopassa .... voisi edustaa luovuutta ja elämäniloa.

      • temppuilija

        Tytön tukehtuminen voi symboloida edellisten tukahduttamisesta ... luovia projekteja käyntiin vaan ja jatkat sinne Foorumille, missä niitä ihmisiä vilisee - hyvä hiljaa tulee

        Mitähän kaikkea tuo ex miehesi itsellesi on edustanut? Avarakatseisuutta? Inspiraation lähdettä? Animus on parhaimmillaan tuottava, luovaan tekemiseen johdattava - rakentava tiennäyttäjä. Yleensä animus edustaa ajattelua, mutta toisinaan myös intuitio-aistielämys linjaa.

        Mihin suuntaan animuksesi lähti? Ehkäpä senkin polun voisit vilkaista.

        Jonkinlainen valintatilanne ja hetkellinen umpikuja.


    • Amon

      Kiitos hyvistä ajatuksista! Mukava saada muidenkin näkemyksiä uneen, voi aueta ihan uusia näkökulmia.

      En koe itseäni yksinäiseksi, ystäviä ja rakkautta riittää elämässä, luovia projektejakin mukavasti. Siksipä unta jäinkin ihmettelemään, kun asioiden pitäisi periaatteessa olla elämässäni hyvin, ainakin tietoisella tasolla.

      Unen saattoi laukaista Yle-Areenalta edellisenä päivänä katsomani elokuva Lumihiutalemuodostelma (saattaa olla vieläkin katsottavana), joka herätti voimakkaita tunteita. Saattaa olla, että se laukaisi jonkun oman keskeneräisen prosessini liikkeelle.

      Itselleni tuli nyt ajatus, että ehkä ex-puolisooni liittyvä eroprosessi on vielä kesken ja kapseloitu jonnekin mielen syövereihin, vaikka erosta onkin jo reilusti aikaa. Ehkä se on kuitenkin vielä eräänlainen "tietyömaa" elämässäni ja hidastaa kulkuani ja lukitsee sisäänsä jonkin osan itsestäni.

      Ex lähti unessa muuten kohti Arkadiankadun Alkoa :).

      • temppuilija

        spiritus contra spiritum


    • temppuilija

      Olen pienellä saarella olevan huvilan pihalla jonkun toisen kanssa, järvi on jäässä, siinä on jään päällä sohjoista lunta, jossa näkyy jalanjälkiä, on pimeää, menemme jään yli kohti rantaa, joissain kohdin on sulaa vettä, päätän palata takaisin saarelle.

      Olen talvisella maantiellä, ajan jonkun toisen perässä, ohitan auton risteyksessä, käännyn oikealle ja ajan jälleen jonossa, ihmettelen minkä vuoksi kaikki hiljentävät, vastaan tulee punainen iso joulu-kokakolarekka, joka liukuu tiellä.

      Olen vuoristossa solassa, jonne tulvii vettä, en kastu, mutta katselen kuinka vesimassat valuvat polkumaisia teitä pitkin, painaudun vuorenseinämää vasten ja lähden takaisinpäin, on jonkinlainen sotatila, sotilaat ampuvat ihmisiä, liikun nopeasti kolmen sotilaan ohi, joista yksi ampuu sarjan vatsaani, tunnen, kuinka luodit osuvat, ihmettelen vain, kun verta ei tule, katson vyötäni ja siinä on luodinreikiä, ajattelen, että se on vaimentanut niitä sen verran, etten kuole, juoksen kallioon hakatulle sisäpihalle, se on neliön muotoinen ja siellä on jokaisella neljällä seinustalla louhittu huone, joitain ihmisiä pihalla, taivas on kirkkaan sininen.

      Tulkintaideoita?

    • Amon

      Talviset maisemat, jäässä oleva järvi: kylmiä tunteita, tunne-elämä kohmeessa?

      Saari: sisäänpäinkääntyneisyys, eristyneisyys, yksinäisyys? Tunne-elämä ehkä vähän lämpenee kun yrität päästä rannalle ja jää on jo hiukan sulanutta.

      Punainen cokisrekka: joku iso tunne tai ehkä henkilökin jyrää tunteiden kanssa päällesi?

      Vuoristo: haasteita tai voitettavia vaikeuksia elämässä? Ei kuitenkaan ylivoimaisia koska olet löytänyt solan jossa pääset eteenpäin. Ja sula vesi on hyvä merkki tunne-elämän lämpenemisestä, vaikka tunteet ehkä vyöryvätkin päällesi ja pelkäät joitakin tunteitasi.

      Sotatila: ristiriitoja jonkun toisen ihmisen kanssa? Tai omia agressioitasi ehkäpä. Ampuminen voi olla sanallista väittelyä. Kallioon hakattu sisäpiha: sisäinen suojapaikka mielessäsi henkilöt siellä ehkä jotain omaa turvallista fantasiamaailmaa, jonka avulla selvität ulkoisista ristiriidoista.

      Osuiko yhtään (ei luodit vaan tulkinnat :) ?

      • temppuilija

        Kiitos tulkinnasta. Hyviä ajatuksia, jotka toivat uusia ideoita uneeni.


    • Amon

      Viikonlopulta yksi oma uneni, joka ei ihan ole auennut, joten ideat on tervetulleita:

      Kävelen puiston läpi kohti lapsuudenkotia, puisto liittyy myös lapsuuteeni, samassa puistossa kävin eskarin. Puiston läpi vievä polku on ihan mutainen ja liejuinen, mutta jäässä myös. Mietin että pääsenkö siitä kuivin jaloin. Heti kun astun polulle, vajoan kuitenkin reisiä myöten mutaan ja liejuun. Yritän vaivalloisesti päästä eteenpäin. Samalla huomaan, että vähän matkan päässä edessä on iso tumma vesitankkiauto, joka suihkuttaa vettä sulattaakseen polkua. Ei siinä mitään muuten, mutta tankkiauto peruuttaa taaksepäin kohti minua, eikä kuljettaja huomaa että olen jumissa mudassa. Mietin, mitkä ovat vaihtoehtoni, joko jäädä paikoilleen ja painautua ihan maata vasten, että tankki pääsee ylitseni, tai sitten että yritän kierähtää polun reunalla olevalle kapealle kaistaleelle ja toivoa, että tankin pyörät eivät runno minua. Uni päättyy siihen, tai tiedostan unessa, että tulen kuolemaan joka tapauksessa sen tankin alle, tein niin tai näin.

    • Amon

      Tulkinta-ajatuksia kenelläkään tähän ketjuun?

    • temppuilija

      polku - valintoja
      upottava polku - väärä tie?
      vesitankkiauto (tunnesäiliö)
      elämän vesi, tunteet
      vesitankkiauto peruuttaa, muttei näe -- sinä näet
      painauta maata vasten - äitimaa
      kuolema - jonkin uuden alku

      Jonkinlainen yhtymä siihen edelliseen laittamaasi uneen tuo upottava tunne on.
      Kuolema sen sijaan on minusta hieno juttu. Se merkitsee jonkin vanhan kuolemaa, joka antaa tilaa uudelle. Irtipäästämistä.

      Jokin lapsuudenpuistossasi, mikä sen merkitys itsellesi on ja tuossa unen kuolemantunteessa yhdistyy. Ehkä puistossa kokemasi tuntemukset ovat samanlaisia, kuin mitä tällä hetkellä tiedostamattasi tunnet.

    • Amon

      "Jokin lapsuudenpuistossasi, mikä sen merkitys itsellesi on ja tuossa unen kuolemantunteessa yhdistyy. Ehkä puistossa kokemasi tuntemukset ovat samanlaisia, kuin mitä tällä hetkellä tiedostamattasi tunnet. "

      Kiitos tulkinnasta, tuo ylläoleva lauseesi sai oivallusketjun liikkeelle omassa mielessäni ja unen sanoma avautui ihan uudella tavalla.

      Eskari-ikään tosiaan liittyy ikäviä muistoja, olin siihen saakka ollut erään lapsuuden ystäväni kanssa kuin paita ja peppu, ja meidät erotettiin eskari-iässä eli 6-vuotiaina. Onneksi koulussa sitten pääsimme samalle luokalle ja syvä ystävyytemme sai jatkua. Muistan eskari-ajan ankeana ja yksinäisenä ajanjaksona. Ihan kuin minut olisi heitetty vieraalle planeetalle tuntemattomien joukkoon, koska paras ystäväni ei ollut siellä. Aika vahva traumaattinen kokemus suorastaan.

      Ja se kytkeytyy nykyelämääni siten, että elämässäni tuntuu asiat tapahtuvan aina 6-7 vuoden jaksoissa. Vanha päättyy ja uusi alkaa. Aivan kuin edesmennyt liittonikin kesti juuri tuon ajan. En tunnu elämässäni pääsevän tuosta eteenpäin, siis että merkittävät asiat jatkuisivat elämässäni yli tuon 6-7 vuoden. Aina lopetan vanhan ja aloitan alusta. Sitä varmaan tuo mutainen polku eskaripuistossa kuvaa. Jään siihen aina jumiin ja "kuolen", jotta voin aloittaa taas uuden jakson elämässäni.

      Tämä oli iso oivallus omassa elämässäni, kiitos paljon! Nyt kun asian tiedostan, täytyy seuraavaksi pohtia, mitä voin sille tehdä. Hyväksynkö vain oman itseni tällaisena kuin olen, että elän elämääni sykleissä. Vai pystynkö tekemään jotain sille, että asiat voisivat jatkossa mennä kohdallani toisellakin tapaa, pidemmissä ajanjaksoissa. Mielenkiintoista!

      • temppuilija

        Tulkkailen yleensä unia siten, että kaikki mitä niissä on, on minun omia puoliani, minusta itsestäni lähtöisin. Mutta joissain tapauksissa uniin tulee ulkoapäin vaikutteita. Oikeastaan väkisinkin tulee. On jotenkin helpompi nähdä uni siten, että se kertoo nimenomaan omasta reaktiosta ulkoiseen, mutta unessasi se vesitankkiautonkuljettaja, sen lisäksi, että edustaa animuksesi yhtä puolta, on todennäköisesti joku ulkoinen tapahtuma tai henkilö, joka on tullut uneesi.

        Seitsemän vuoden sykli on mielestäni arkkityyppinen uusiutumisen sykli.
        Kokeile heittään googleen sana seitsemän. Tuskin yllätyt tuloksen luonnollisuudesta, jos katsot tuloksia.

        Että pohdintasi seitsemän vuoden syklin epänormaaliudesta, tai että se olisi jonkinlainen vika itsessäsi, ei mielestäni ole perustelu. Pikemminkin päin vastoin, mielestäni se on normaalia.


    • Amon

      Tuon vesitankkiauton merkitystä pohdin vielä itsekin. Se ei ole vielä minulle auennut.

      Muuten kyllä olen samaa mieltä tuosta luvusta 7 ja uusiutumisen tarpeesta, mutta kun tämä kaikki pitäisi pystyä tekemään sisäisesti, jotta se tuottaisi tulosta oman henkisen kasvun kannalta. Kun sen kerta toisensa jälkeen ulkoistaa ympärilleen eli tekee muutoksia ulkoisessa elämässä, niin sama kaava vaan toistuu ja toistuu. Itse olisin kyllä jo täysin valmis luopumaan tuosta omasta kaavastani ja opettelemaan uutta tapaa toimia. Täytyy odotella alitajunnan vastauksia tähän kysymykseen. Saattaa olla että jotain uutta on nousemassa tietoisuuteen kun olen tiedostanut perustalla olevan ongelmankin. Kiitos Sinun :).

      • temppuilija

        Jos vesi edustaa tunteita, vesitankkiauto, jossa on lämpöisiä tunteita sisältävää vettä voisi olla jokin osa itsessäsi, jonne olet lämpöiset tunteet säilönyt ja joka syystä tai toisesta aiheuttaa ahdistusta - on ajaa ylitsesi. Annihilaatioahdistus.


      • Amon
        temppuilija kirjoitti:

        Jos vesi edustaa tunteita, vesitankkiauto, jossa on lämpöisiä tunteita sisältävää vettä voisi olla jokin osa itsessäsi, jonne olet lämpöiset tunteet säilönyt ja joka syystä tai toisesta aiheuttaa ahdistusta - on ajaa ylitsesi. Annihilaatioahdistus.

        Luulen että tuo vesitankkiauto kuvaa ajatusta siitä, että vaikka joku tulisi auttamaan minua tuossa 6 vuoden jälkeisessä rämpimisprosessissani, niin siitä ei olisi minulle apua, vaan yhtä lailla tuhoutuisin tunnetasolla. Siis jos ajatellaan vaikka avioliittoa josta erosin, niin vaikka puolisoni olisi antanut kaikkensa tai tehnyt mitä vaan, niin se ei olisi auttanut asiaa, vaan tämä 6-vuoden sykli olisi toteutunut.

        Mietinpä vaan, että mikä ihmeen taika tässä voisi auttaa, että ei enää tarvitsisi toistaa tätä kaavaa elämässä. Sen vastauksen on löydyttävä sisältäni koska kuten unikin näyttää, ei auta vaikka joku silottelisi polkua eteenpäin minulle. Pahemmaksi liejuksi se siitä vaan muuttuu.


      • temppuilija
        Amon kirjoitti:

        Luulen että tuo vesitankkiauto kuvaa ajatusta siitä, että vaikka joku tulisi auttamaan minua tuossa 6 vuoden jälkeisessä rämpimisprosessissani, niin siitä ei olisi minulle apua, vaan yhtä lailla tuhoutuisin tunnetasolla. Siis jos ajatellaan vaikka avioliittoa josta erosin, niin vaikka puolisoni olisi antanut kaikkensa tai tehnyt mitä vaan, niin se ei olisi auttanut asiaa, vaan tämä 6-vuoden sykli olisi toteutunut.

        Mietinpä vaan, että mikä ihmeen taika tässä voisi auttaa, että ei enää tarvitsisi toistaa tätä kaavaa elämässä. Sen vastauksen on löydyttävä sisältäni koska kuten unikin näyttää, ei auta vaikka joku silottelisi polkua eteenpäin minulle. Pahemmaksi liejuksi se siitä vaan muuttuu.

        Ratkaisu löytynee sisältäpäin.

        http://www.youtube.com/watch?v=7mHms9PpZ30


      • temppuilija

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Sofia miksi soitit torstaina Stefanil ja pyysit käymään kun muka olet ahdistunut.?

      Oliko asia suunniteltu, kun pyysi käymään ja varmasti tiesi et miten Stefan asiaan suhtautuu.Oliko myös Seiskan toimittaja pyydetty tarkoituksella pai
      Kotimaiset julkkisjuorut
      124
      2022
    2. Stepuli itkee facessa

      Haluaisin pyytää julkisesti karseaa käytöstäni anteeksi lähimmiltä, naapureilta ja etenkin Sofialta! Ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää käyttä
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      1933
    3. Martina oli sarjassaan tänään 32.

      Mutta eikö pyöräily ja uinti ole vahvempia hänellä kuin juoksu? Aikaa on vielä harjoitella ennen Frankfurtin kisoja.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      210
      1807
    4. Sofia oli ainoastaan rahan takia suhteessa Stefanin ja Nikon kanssa.

      Järkyttävää miten Sofia on käyttänyt hyväksi näitä molempia miehiä ja rahat loppu niin vain haukkumiset tullut kiitokseksi heille.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      256
      1474
    5. Voi kun menisi nyt Stefan katsoo tyttären uutta ponia, viettäisi aikaa hänen kanssa.

      Aika parantaa kaiken ja meillä kaikilla on elämässä vastoinkäymisiä ja yli kyllä pääsee ainakin ajan kanssa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      1394
    6. Suomi teki typeryyttään Venäjästä nyt konkreettisesti vihollisen, jota se ei aiemmin ollut.

      Venäjä ei ole uhannut Suomen turvallisuutta, eikä Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti ole signaloinut minkäänlaista uhkaa Suomelle. Se "uhka" luotii
      Maailman menoa
      531
      1103
    7. Minä menetän sinut kokonaan

      Siksi olen paniikissa, sekaisin ja surullinen. Taitaa olla jonkinasteinen stressitila päällä. Toivottavasti sinulla on kaikki hyvin.
      Ikävä
      50
      980
    8. Onpas Martina valinnut sopivan laulun

      Storyssa kun Isben poni tulee, " älä vie lapsuuttani pois." Äiti se lähtee mieluummin panopuuksi hotelliin, kuin viettäisi senkin ajan lastensa kanssa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      115
      921
    9. Uskomatonta miten "kassatyttö Sannasta" tuli hetkessä kuoleman kauppias.

      Demarit on kautta historian olleet "takinkääntäjien"mestariluokkaa kokoomuksen hihassa kiinni. Sannan arviointikyky petti täysin Naton suhteen, Brysse
      Maailman menoa
      348
      894
    Aihe