Väestönlaskenta

Näin voi todella olla esimerkiksi Viron inkeriläisellä, joka on saanut Suomen kansalaisuuden, menettänyt samalla Viron kansalaisuuden (tai sitä ei ole koskaan ollutkaan) ja asuu kuitenkin Virossa ja tuntee yhteenkuuluvuutta lähinnä tänne Viroon.

Eesti keeles on:

KODAKONDSUS ja RAHVUS siiski eri sõnad.


Eestis on segaabielusid, kunagi pandi rahvuseks isa rahvus. Nii võis olla, et mõni Peeter Kask, kelle ema oli venelane, kes õppis vene koolis, ei rääkinud sõnagi eesti keelt. Sama moodi võis olla, et ukrainlane ei osnud ukraina keelt.
Variante on palju. Ka soomlane kusagil CCCP-is võis ainult venekeelne olla, kuigi passis rahvus oli soomlane.

Hiljem sai laps passi saades ise otsustada, kas võtab isa või ema rahvuse.

*

Kui sa oled soomlane, elad Eestis ja sul on Eesti kodakondsus, siis pole sa ju eesti rahvusest.

Seda enam, et inimene EI PEA vaid ühe riigi kodanik olema.

(Kaksoiskansalaisuudella tarkoitetaan sitä, että yhdellä henkilöllä on kahden tai useamman maan kansalaisuus. Suomen lainsäädäntö on hyväksynyt kaksoiskansalaisuuden 1. kesäkuuta 2003 alkaen. Näin ollen suomalainen ei menetä Suomen kansalaisuutta, kun hän saa toisen valtion kansalaisuuden. Myöskään ulkomaalaisen ei tarvitse luopua nykyisestä kansalaisuudestaan saadessaan Suomen kansalaisuuden mikäli alkuperäinen kotimaa sallii kaksoiskansalaisuuden.)

Mul on vanemad soomlased, mu emakeel on soome keel jas mul on Soome kodakondsus. Eestis aga elades on mul siiski tunne, et kuulun eestlaste juurde.
Kas ma saan märkida ennast eestlaseks?

Asia on mielestäni selvä kuin pläkki. Suomi on historialtaan hyvin erilainen maa kuin Viro. Jos väestönlaskennassa halutaan saavuttaa demografisesti mahdollisimman tarkasti todellisuutta kuvaava tulos, Virossa täytyy esittää mainitsemasi kysymykset. Suomessa ei ymmärtääkseni ole suoritettu vastaavanlaista väestönlaskentaa vuosikymmeniin. Väestökirjanpito on ajantasaista koko ajan, ja tilastot julkistetaan yleensä kerran vuodessa.

Viron tilastokeskuksen internet-sivuilla on edellisen valtakunnallisen väestönlaskennan tulokset taulukkomuodossa. Väestönlaskenta suoritettiin muistaakseni vuonna 2001. Kyseinen tilasto on mielenkiintoinen ja valaisee osaltaan myös Virossa edelleen ongelmaksi katsottua "ulkomaalaisongelmaa". On hyvä, että tilasto päivittyy, kun uuden väestönlaskennan tulokset saadaan valmiiksi.

Väestötietotilaston tarkasti tutkimalla saattaa saada vastauksen kysymykseen Viron venäläisväestön statuksesta. Moniko etninen venäläinen on:
a) Viron kansalainen,
b) Venäjän federaation kansalainen,
c) vailla kansalaisuutta (nk. harmaa passi).

Olen itse käyttänyt edellisen väestönlaskennan ja muiden lähteiden perusteella seuraavaa arviota (luvut ovat karkeita pyöristyksiä):
a) n. 150.000
b) vajaa 100.000
c) runsaat 100.000

Vaarallisin "viides kolonna" tuntuu joka tapauksessa löytyvän poliitikkojen, esimerkkinä Juhan Parts, joukosta, eikä suinkaan Viron venäjänkielisen väestön suurista massoista.

"suomalainen oli siellä tai teki sitä" niin ikinä ei voi tietää oliko hän aito suomalainen vaiko ruotsalainen tai joku muuta kieltä suomessa puhuva. Yksi asia on kansalaisuus ja toinen asia kansallisuus, ei suomessa asuvasta ruotsalaisesta sa kirveelläkään suomalaista vaikka ovat jo vuosisatoja täällä asuneet, kulkevat aina "omassa" porukassa. Näin on myös virossa, venäläiset katsovat myös tuhannen vuoden kuluttua itään päin vaikka virossa asuvatkin.