Miksi kaksosiin suhtaudutaan aina kaksosina, eikä yksilöinä? Mistä ihmeestä on keksitty nimittää kaksosia yleisesti "kaksosena" sen sijaan että käytettäisiin lapsen nimeä?
Miksi kaksi samaan aikaan syntynyttä ei ole esimerkiksi "tyttö ja tyttö" tai "kaksi lasta", miksi pitää käyttää sanaa kaksoset? Ei siinä mitään siis, jos se termi "kaksoset" nyt jotenkin liittyy johonkin, että siinä on joku pointtikin miksi mainita se seikka, mutta kun sitä korostetaan ja yksinkertaisesti sivuutetaan kaikki yksilölliset piirteet, kuten sukupuoli, ikä, jne.
Miettikää nyt, minkä kuuloista on kun puhutte "meidän kaksosista" sen sijaan että puhuttaisiin niinkuin normaalisti, tytöistä, pojista tai lapsista.
Ei henkilö, joka on syntynyt samaan aikaan kuin hänen sisaruksensa, ole sen enempää "kaksonen" kuin yksin syntynyt "yksönen". Eihän kukaan käytä sanaa "yksönen" lapsestaan.
Miksi kaksi samaan aikaan syntynyttä ei ole esimerkiksi "tyttö ja tyttö" tai "kaksi lasta", miksi pitää käyttää sanaa kaksoset? Ei siinä mitään siis, jos se termi "kaksoset" nyt jotenkin liittyy johonkin, että siinä on joku pointtikin miksi mainita se seikka, mutta kun sitä korostetaan ja yksinkertaisesti sivuutetaan kaikki yksilölliset piirteet, kuten sukupuoli, ikä, jne.
Miettikää nyt, minkä kuuloista on kun puhutte "meidän kaksosista" sen sijaan että puhuttaisiin niinkuin normaalisti, tytöistä, pojista tai lapsista.
Ei henkilö, joka on syntynyt samaan aikaan kuin hänen sisaruksensa, ole sen enempää "kaksonen" kuin yksin syntynyt "yksönen". Eihän kukaan käytä sanaa "yksönen" lapsestaan.
Vastaukset 23
Vanhimmat
jos sinulla on kolme "yksos" poikaa ja kaytat heista nimitysta "meidan pojat".....?
Niinpä, miksi se pitää erikseen sanoa kaksosista että ne on kaksoset. Miksi ei sitten sanota kaikenlaisista lapsista että meidän lapset. Mikä siinä on niin ihmeellistä, että pitää korostaa...
Onhan se mainitsemisen arvoista jos on saanut kaksoset ja puhuu sitten kaksosista, mutta olen täysin samaa mieltä siinä, että yksilöllisyyttä tulisi enemmän korostaa!!!
Voi kertoa että "Minun lapset ovat Mikko, Sanna, ja Taina. Sanna ja Taina ovat 2-vuotiaat kaksoset ja Mikko vuoden vanhempi isoveli." Tai jotenkin vastaavasti...
Pointtina kuitenkin se että kertoo lapsistaan kaikenlaista eikä vain puhu "kaksoset ovat oppineet kävelemään, kaksoset nukkuu"
Tää nyt oli aika epäselvästi selitetty mut toivottavasti tajusitte mitä tarkotin...
Niin, tajusin, tarkoitin juuri tuota. Hirvittävän usein kuulen puhuttavan näin: "Minulla on kolme lasta. Kaksoset ovat 4-vuotiaita ja Timo on 8-vuotias."
Ja useita variaatioita tästä tyylistä on olemassa, en tiedä oliko tuo nyt paras mahdollinen. On aika yleistä käyttää kaksosista nimitystä "kaksoset" ja sivuuttaa nimi tai sukupuoli tai muu piirre, kun sen voisi mainitakin. Tuostakin esimerkistä ei nyt selviä, mitä sukupuolta nämä "kaksoset" ovat. Siis varsinkin, kun samaan hengenvetoon kerrotaan jostain "yksösestä" nämä asiat, mitkä kaksosista jätetään mainitsematta piilottamalla koko persoonat tämän kaksos-nimikkeen alle. Tätä minä tässä ihmettelin, ja tätä voisi ihmiset miettiä, miks puhuvat näin.
tossahan just edellisessä viestissä sanottiin ihan hyvin et "Minun lapset ovat Mikko, Sanna, ja Taina. Sanna ja Taina ovat 2-vuotiaat kaksoset ja Mikko vuoden vanhempi isoveli."
Tulihan siinä koko perheen lasten nimet, iät ja sukupuolet esiin toisin kuin väitit...?
Kaksoset on aina kaksosia ja tuskin se heitä haittaa, kunhan tosiaan kunnioitetaan yksilöllisyyttä. Minusta kaksosuus on yksi ihan hyvä voimavara lapselle lisää, josta voi olla ylpeä. Kyllä kaksosuus on ja saakin olla ihan erilainen asia kuin sisaruus.
Aivan niin, nimenomaan. Niin sanottiinkin ihan hyvin. Ihan kuin olisin väittänyt että ei olisi sanottu? Minä olin täysin samaa mieltä ja sanoinkin, "juuri tuota tarkotin". Tarkoitan sitä mitä sanon, en päinvastaista.
Ja: en väittänyt toisin. Millä hiton perusteella väitin? Edelleen olin edellisen kirjoittajan kanssa samaa mieltä. Lue viesti uudestaan.
Kaksoset ovat kaksosia, eikä se liity yhtään mitenkään mihinkään. Se on juuri sitä mitä on, ei se ole yhtään se ihmeellisempi asia kuin pelkkä sisaruus. Ihan kuin olisi jotenkin erikseen sisarukset ja kaksoset. Kaksoset ovat myös sisaruksia.
kaksoset ovat enenmmän kuin sisaruksia ja kyllä se on ihmeellisempää!
Niin, voisi kysyä että mitähän ne sitten on enemmän? Tuskin mitään järkevää osaat siihen vastata.
Ainakin sana "enemmän" on aivan väärä. Miksi kaikesta tällasesta pitää tehdä ihmeellisempää kuin se onkaan?
Kaksoset ovat keskimäärin laheisempiä toisilleen kuin kaksi eri ikäistä sisarusta.
Minulla on monta sisarusta, ja siihen mahtuu yhdet kaksosetkin. Vaikka kaksosveljeni ovat luonteeltaan hyvin erilaiset, mutta silti he ovat keskenään läheisemmät kuin ketkään muut kaksi sisarustani.
Löytyy varmaan sellaisiakin kaksosia, jotka eivät voi sietää toisiaan, mutta taitavat olla erittäin harvinaisia poikkeuksia.
itselläni on kuusi sisarusta, mukana yksi kaksospari. Pojista käytettiin kyllä nimitystä "kaksoset tekivät", vilkkaina lapsina kun kahdestaan kerkesivät paljon tehdä. Perheessämme on myös käytetty usein termejä pojat, tytöt, esikoinen/vanhin ja kuopus/nuorin osoittamaan jotain lasta tai lapsiryhmää. Eikä kumpikaan pojista "kotikielessä" ole kokenut kärsineensä kaksosnimityksestä. Yksilöinä heitä on lähipiirissä aina kohdeltu.
Ulkopuolisten ihmisen suhtautumisessa sensijaan on ärsyttänyt se ettei heitä todellakaan olla aina nähty yksilöinä, vaan ovat olleet "toinen niistä kaksosista".
"toinen niistä kaksosista" tarkoittikin vain sitä, ettei se (perheen) ulkopuolinen erottanut heitä toisistaan! Hän ei voinut sanoa: Mäkisen Ville teki.. tällä
kertaa Mäkisen Kalle.. koska ei ole erottanut heitä toisistaan!!
ei ole oikein hyvä selitys. voisi edes yrittää, mutta tärkeintä kuitenkin on se asenne. sitähän pitäis parantaa jne..
Minulla on 3 lasta, joista vanhin 5 vuotta. Hän alkoi kerran puhumaan, että jos meille syntyisi kaksoset, meillä olisi sitten 4 lasta. Sanoin että ei kun 5. Juuri oltiin tultu papan luota ja siellä oli samaan aikaan käymässä myös kaksosenot (poikkeuksellisesti molemmat yhtäaikaa). Kysyin tytöltäni, ovatko he yksi. Hän sanoi, että ei. Itseasiassa ei meinannut ensin uskoa, että veljeni ovat kaksoset. Tytön päiväkotiryhmässä oli viime talvena kahdet kaksoset. Kysyin molemmista erikseen, ovatko he yksi. Ei ole. Selitin, että meillä on nyt 3 lasta, ja jos tulee 2 lisää, on 5. Ei meinannyt tajuta millään.
Minulla on myös 5 vuotias tytär ja 1,5 vuotiaat "samanaikaisesti syntyneet" tyttäret :). Asia on kyllä niin meillä että isosisko ei vieläkään tiedä kumpi siskoista on kumpi eli hän käyttää nimiä "toinen kaksosista", "se jolla on keltaset housut" tai "onko tämä se kevyempi" jne ja jos molemmat tekevät jotain niin hän puhuu yksinkertaisesti kaksosista, vaikka heidän nimiään käytetään ihan samalla tavalla kotona kun muidenkin perheenjäsenien.
Eli vaikka isosisko asuu pienempien kanssa saman katon alla 24/7 niin ei osaa niitä erottaa. Eipä niitä erota monet aikuisetkaan, täten on helpompi käyttää yhteisnimitystä. Tuskinpa he siitä nyt kovin suuria traumoja saavat.
Ihanko varmasti?
"Eipä niitä erota monet aikuisetkaan, täten on helpompi käyttää yhteisnimitystä. Tuskinpa he siitä nyt kovin suuria traumoja saavat. "
Ja nimenomaa saa.
Ihmisillä on tapana lyhennellä, kärjistää ja yksinkertaistaa puhuessaan, olipa puheenaihe mikä tahansa. Tämä pätee myös kaksosiin; tuskinpa kaikilla niillä, jotka viittaavat kaksosiin kaksosina eivätkä etunimillä, on mitään muuta motiivia siinä takana. Tietysti jos asiaa rupeaa miettimään, voi ehkä kyseenalaistaa tuollaisen yksinkertaistuksen.
Aasinsiltana tästä tuli mieleeni, kuinka nykyään kritisoidaan sitä, että kaksoset puetaan samanlaisiin vaatteisiin. Eräs aivan mainiot kaksoset jo aikuisiksi kasvattanut äiti kertoi minulle, että hänen olí pakko! Jos hän puki pojat vähänkin eri tavalla, tuloksena oli hirveä tappelu kun toisella oli aina mukamas hienommat vaatteet.
Nimimerkille äiti: ei tuolla ole mitään tekemistä sen kaksosuuden kanssa, tuo tyttö ei osannut laskea tai sekoitti luvut.
Vaisnava: Nimenomaan se on tapa yksinkertaistaa, ja sitä en kysynyt. Kysymyksellä tarkoitin lähinnä että miksi loppujen lopuksi _täytyisi yksinkertaistaa_, kun se ei ole millään tavalla luontevaa tai aiheellista. Tällaisen yksinkertaistuksen voi todellakin kyseenalaistaa. Sehän on loukkaavaa!
Ja niille jotka väittävät ettei ole: kyllä se on, jos kysytään sellaisilta ihmisiltä, jotka ovat kaksosia, pitävätkö he siitä että käytetään kaksosnímitystä. Tuskin kukaan kokee sitä kovin mukavana. Miksi sitä ei sitten voi kunnioittaa?
Tuo pukeutumisasia voidaan ehkä ajatella jopa poikkeustapauksena, jos ne lapset itse haluavat niin, mutta ei pitäisi tehdä vain sen käsityksen takia, että kaksosten kuuluu olla samanlaisia vaikka väkisin. Ei tuollanen kasvatus ole normaalia, että opetetaan että lapsen tulisi kopioida jotain toista ihmistä.
Ihmiselle on tyypillistä tiedostaa itsensä ja muodostaa identiteetti, kasvaa yksilölliseksi, eikä tuo vanhempien "samanlaisuus"-asenne tue sitä.
Minusta tuossa kaksos-ilmaisussa on niin tuota yksilöllisyyden häivyttämistä kuin toisaalta tietyn erityisyyden esiintuomista. Kaipa itse kukin tottuu puhumaan tietyllä tavalla, monissa perheissä ne sitten vain on aina juuri ne "kaksoset", kun taas toisissa sitten "tytöt". Tytöt- tai pojat-ilmaisuista poiketen "kaksoset" taas tuo esiin sen, että kyseessä olevat perheen kaksi lapsukaista ovat samanikäisiä. Eli ei se ilmaisu sentään aivan kaikkea tietoa häivytä alleen. Sitä en lähtisi tietenkään pyörittelemään, onko kaksosissa jotain erityistä, jota pitää puhuttaessa korostaa verrattuna yhteen lapseen... riippuu varmaan tapauksesta ;) , onhan näitä juttuja kuultu juuri tähän tapaan: "No kun meidän Kaksoset meni niin..!"
Mii kirjoitti: "Sitä en lähtisi tietenkään pyörittelemään, onko kaksosissa jotain erityistä, jota pitää puhuttaessa korostaa verrattuna yhteen lapseen... riippuu varmaan tapauksesta"
En tarkoita että kaksosten pitäisi mitenkään sanoa että he olisivat erityisempiä tai parempia kuin perheen muut lapset, ei. Vaan jos itse on kaksonen niin sen ymmärtää, että kyllä silloin se kaksosten välinen suhde on paljon enemmän kuin sisarusten!
Näin se vaan on, minun mielestä. Haluaisin kuulla muiden kaksosten mielipiteitä!
(onko alkuperäinen kirjoittaja muuten itse kaksonen?)
1. En pidä siitä, että puhutellaan kaksosena, sitä ei enää onneksi tapahdu, koska olemme aikuisia ja asumme eri puolilla Suomea. Pienenä minun oli helppo ikään kuin piiloutua siskoni taakse kaksosuuden tuoman turvin. Meitä pidettiin kaksosina, siskoni hoiti puhumisen ja ihailin häntä suuresti. Oli tekemistä löytää itsensä murrosiässä. Olisi ollut helpompaa, jos meidän yksilöllisyyttä olisi enemmän tuettu heti pienestä pitäen.
2. Sisarussuhde on useissa tapauksissa erilainen. Se on mielestäni luontevaa, koska samanikäiset lapset, nuoret, aikuiset kokevat samaan aikaan samoja uusia asioita, esim. koulun aloitus opiskelut, kotoa muutto, seurustelu jne. En halua korostaa kaksosuutta elämässäni. Tosiasia kuitenkin on, että kaksossiskoni on minulle rakkain ja tärkein sisaruksistani. Hänen kanssaan on helppo olla. (Toisaalta minulla on muihin sisaruksiin iso ikäero, joka tekee luonnollisesti henkistä välimatkaa toisiimme)
3. Koen olevani aivan tavallinen ihminen, vaikka olen identtinen kaksonen. Usein ihmettelen, olemmeko todellakin identtisiä kaksosia
Tässä muutamia ajatuksia hyvin tiivistetysti,asiat eivät ole yksioikoisia ja nämä ovat vain minun tuntemuksiani.
Minulla on kolme sisarusta. Siis meitä lapsia, nyt jo aikuisia, on neljä. Ja tästä nelkiosta meitä tyttöjä on kolme, hyvin pienellä ikäerolla peräkkäin synyneenä.
Perheen ulkopuoliset eivät meitäkään muuten koskaan yksilöinä kohdelleet! olimme aina "Heikkisen tytöt", etenkin teini-iässä :D
Itse en ainakaan puhu tytöistäni että "meidän kasoset" kyllä ihan nimillä puhun.
Älä yleistä.
Minulla ei ole pienintäkään halua viedä tyttärieni persoonallisuutta sillä, että puhuisin aina kaksosita, ja muuta vastaavaa.
Että näin.
En tietenkään tarkoittanut yleistää, ja on todella hienoa vaan, jos sinä et tee noin! Tuo oli vain kannanotto sille (liian) suurelle ihmisryhmälle, joka tuota tekee.