Lammi vai Lakka

Keijokalkkuna

Kaksi vaihtoehtoa, Lammin valuharkko u-0.17 tai Lakka valu/muurattava EKO 400 u-0.14

Kellään kokemuksia tuosta lakan harkkomallista?

16

3192

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 0lklkmmm

      Lakassa on 2 eri rakennustapaa, muuraus ja valu. ei hyvä. Keep it simple ja vala vain, eli ota lammi. Myöskin lakan harkon molemmat pinnat eivät ole raskaita kiinnityksiä kestävät.

    • 8+12

      Niin ja älä nyt ainakaan tuon ilmoitetun u-arvon perusteella valintaa tee. Ei mitään merkitystä käytännössä plus toisekseen rakentamistapa sen tiiveyden lopulta määrää. Kannatta mielummin ajatella kokonaisvaltaisesti koko harkkoprojektia.

    • Lampunvaihtaja

      Jos jommalla kummalla on hyvä vakiomalli joka miellyttää niin ota se. Jos ovat muuten tasaväkiset niin ottaisin sen kummalla on parempi ja asiakaslähtöisempi palvelu.

      Lammin saa varmaan halvemmalla, mutta aina ei kannata ottaa halvinta.

      • Lakkabensiiniä

        Noista kahdesta mielummin Lakka.


      • dfyjeyej
        Lakkabensiiniä kirjoitti:

        Noista kahdesta mielummin Lakka.

        Lakalla on myös valuharkko jolla voi tehda samalla tavalla kuin Lammilla. Lammin harkot on vaan kehitetty pidemmälle. Lakan harkko kestää paremmin valu tilanteen, mutta Lammilla menee paremmin betoni harkon sisään. U arvoissa ei ole merkityksellisiä eroja.


    • Eps-Forms

      Googleta Eps-Forms ja unohda selänmurskaaja harkot.

    • Factat valitessa

      Kannattaisi päivittää jo perustiedot

      Lammin harkot
      - molemmin puolin valettava jonka U 017

      - Lakan harkoista löytyy vastaava harkko kuin lammillakin EMH-400 eli molemmin puolin valettava jonka U 014 sillä erolla että siinä on 10% pienempi betonimenekki ja harkkoon saa myös osaharkot.
      Tämän lisäksi heillä on uuden sukupolven EKO harkko:
      - EKO ladotaan (ei muurata) liimalaastin kanssa jolloin se on jäykkä rakenne jo valettaessa
      - Harkossa 40% pienempi betonimenekki kuin molemmin puolin valettavassa
      - U 014 joka on selkeästi markkinoitten paras valettavissa harkoissa
      Kun tarkastelee molempia harkkoja (molemmista kuorista valettavaa ja vain sisäkuorestaan valettavaa) niin EKO on tuotekehityksessä harppauksen edellä jos selvästi vanhahtavaa molemmin puolin valettavaa harkkoa joka sopii hyvin kellarin maapaineseiniin ja kantamaan harkituille paikoille jotain parvekerakennetta. Se ei pärjää kuitenkaan energiatehokkuudessa vain sisäkuorestaan valettavalle EKO :lle jossa betoniakin kuluu liki puolet vähemmän.

      EKO harkossa seinän massat on jaettu oikein, siellä missä tarvitaan kantavuutta eli sisäkuoressa välipohjien alla ja yleensäkin runkorakenteessa seinä on jämäkämpi ja ulkokuori joka on ulkoverhous kuori on kevyempi.

      Yliraskas ulkokuori muodosta talvipakkasilla jo säiden lauhduttua päiväkausiksi kylmäkäärettä talon ympärille ja taloa lämmitetään vaikka ulkoilma olisi jo lauhtunut .
      Sama pätee myös kesällä, liian raskas ulkovaippa sitoo helteillä itseensä lämpöä jonka jäähtyminen voi kestää päiviä ja tiloja joudutaan viilentämään kalliilla energialla.

      Onneksi kehitys kulkee oikeaan suuntaan ja rakenteissa aletaan vihdoinkin laskemaan mihin kuormakaupalla kannattaa tunkea kallista betonia ja miten rakenteista saadaan seinien paksuutta kasvattamatta energiatehokkaampia. Puhumattakaan rakentamiskuluista ja tulevista lämmityskuluista. Ainakaan minulle asioihin syvemmin tutustuttuani ei ollut vaike valita seinärakenteeksi EKO harkkoa.

      • Zldldfkfk

        Jos valuharkosta pitäisi tehdä (mikä nyt ei ole yhtään pöllömpi vaihtoehto vaikka oma talo onkin yksiaineista kevytbetonia) niin mielummin Lakka. Syyt oli aika pitkälle lueteltu tuossa edellisessä viestissä.


      • on siitä etuakin

        Onpas taas melkoista puppua. Ulkokuoren massiivisuus on vain muutoksia hidastava tekijä. Pakkasten tullessa se myös kylmenee hitaammin ja silloin säästetään läämmityskuluissa. Ja helteellä se myös lämpenee hitaammin, jolloin säästetään jäähdytyskuluissa. Massa vai tasaa eroja, keskimäärin sama tulos.

        Tietysti on ihan fiksua tehdä valu vain ulkokuoreen, jos ulkokuoren lujuudella ei ole merkitystä. Mutta jos on kellari, niin molemmin puolin valu on hyvä juttu. Yleensä taloissa on myös kiinnitettynä katoksia, parvikkeita yms, jolloin paikoitellen ulkokuoressakin on hyötyä lujuudesta.

        Olen tässä lämpiämässä seuraavan talon rakentamiseen ja kyllä tälläkin kerralla Lammi on aika vahvoilla, tosin hanke on ihan alkumetreillä.


      • Viisas ihminen
        on siitä etuakin kirjoitti:

        Onpas taas melkoista puppua. Ulkokuoren massiivisuus on vain muutoksia hidastava tekijä. Pakkasten tullessa se myös kylmenee hitaammin ja silloin säästetään läämmityskuluissa. Ja helteellä se myös lämpenee hitaammin, jolloin säästetään jäähdytyskuluissa. Massa vai tasaa eroja, keskimäärin sama tulos.

        Tietysti on ihan fiksua tehdä valu vain ulkokuoreen, jos ulkokuoren lujuudella ei ole merkitystä. Mutta jos on kellari, niin molemmin puolin valu on hyvä juttu. Yleensä taloissa on myös kiinnitettynä katoksia, parvikkeita yms, jolloin paikoitellen ulkokuoressakin on hyötyä lujuudesta.

        Olen tässä lämpiämässä seuraavan talon rakentamiseen ja kyllä tälläkin kerralla Lammi on aika vahvoilla, tosin hanke on ihan alkumetreillä.

        Tee styroxista laatikko, päällystä se ohuella pellillä ja asu siinä vuosi. Rakenna lämmitysjärjestelmä auton sisätilalämmittimestä. Seuraavana vuonna irroita päällyspelti, kiinnitä sen alle 5cm lyijylevy ja päällystä taas samalla pellillä. Sulkeudu taas vuodeksi laatikkoon.

        Jos massa (ja nimenomaan massa) jotenkin merkittävästi vähentää sekä jäähdytys- että lämmitystarvetta, niin toisen asumisvuoden pitäisi olla merkittävästi miellyttävämpi ja energiaakin pitäisi kulua selvästi vähemmän. Lyijyvuorauksen massa on kuitenkin moninkertainen verrattuna styroxkoppiin jossa vietit ensimmäisen vuoden.

        Jos joku kokeilee tätä käytännössä niin laittakaa sitten tänne kokemuksia... Teoriapohjalta veikkaan, että eroa ei juuri löydy vaikka tällä järjestelyllä seinän massassa on huomattavasti isompi suhteellinen ero kuin vertailtaessa valuharkkoa kevytsoraharkkoon.

        Vakavammin ottaen, kiviseinän lämpötilaeroja tasaavasta vaikutuksesta on hyötyä lähinnä silloin kun lämpötilan lyhytkestoinen vaihtelu on suurta. Tälläisiä eroja löytyy lähinnä joistain etelä-euroopan maista joissa oikeasti voi olla lämmitystarve yöllä ja vastaavasti kuuma keskipäivällä. Meikäläisissä oloissa lämpötilahuiput tulevat 6kk välein jolloin mikään seinä ei varaa lämpöä niin pitkään..


    • 987987678

      Lakan mainospojat taas asialla. Meille tuli Lammi omasta pussista maksettuna ja vaikka maksoi niin jälleenmyynnissäkin hinta tulee korkoineen takaisin. Talo on tietenkin erittäin hyvin tehty ja esim. talvella ei pakkaset vaivaa. Miksi kikkailla jollain epävarmalla Lakalla?

      • aikuinen m

        Kysy sitä ,lammin poikasilta.


    • lammi +

      Taitaa olla Lakan myyjä asialla.
      Lammin kivi vaan on valitettavasti vielä paras mittatarkin kivi markinoilla.
      Kaikkeen ekoiluun ei kannata lähteä mukaan sillä kyse asikaan harhautuksesta.

      • u-14

        Eikös lammitalo ole kylmä u-017 kun lakkatalo on lämmin u-14.
        menikö lammipojilla myyntivaltti sivu suun.


      • U 0,40 on raja!
        u-14 kirjoitti:

        Eikös lammitalo ole kylmä u-017 kun lakkatalo on lämmin u-14.
        menikö lammipojilla myyntivaltti sivu suun.

        Se raja on 0,40, joten kaikki alle sen on lämmintä. Tuollainen 0,3 ero ei merkkaa mitään käytännössä.


      • 0,60 W/m2K on raja
        U 0,40 on raja! kirjoitti:

        Se raja on 0,40, joten kaikki alle sen on lämmintä. Tuollainen 0,3 ero ei merkkaa mitään käytännössä.

        Mitä sekoilet? Seinärakenteen U-arvon minimiraja on 0,6... ei 0,4 niinkuin väität. Lue rakentamismääräys kokoelman kohta 3.1.3:
        "Rakennuksen vaippaan kuuluvan seinän, yläpohjan tai alapohjan lämmönläpäisykerroin saa olla enintään
        0,60 W/m2K. Lämpimän tilan ikkunan lämmönläpäisykerroin saa olla enintään 1,8 W/m2K ja puolilämpimän
        enintään 2,8 W/m2K."

        Sitä paitsi ero noilla kahdella on 0,03, ei 0,3.... Ja tiedoksesi tuo 0,17 on vertailuarvo, mutta ei mikään raja!


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Räppäri kuoli vankilassa

      Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "
      Maailman menoa
      90
      4219
    2. Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä

      Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella
      Ikävä
      29
      3203
    3. No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen

      Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol
      Ikävä
      45
      2340
    4. Missä näitte viimeksi?

      Missä näit kaivattua viimeksi ja oliko sähköä ilmassa?
      Ikävä
      35
      1358
    5. Puukotus yöllä

      Oli kaveri hermostunut ja antanut puukosta.
      Sotkamo
      10
      939
    6. 134
      931
    7. rakas J siellä jossain

      Niin ikävä sua. -P. Nainen
      Ikävä
      6
      894
    8. Masan touhut etenee

      Punatiilitalon tietotoimiston mukaan Masa on saanut viimein myytyä kämppänsä ja kaavoittaa uudelle lukaalille tonttia pa
      Äänekoski
      12
      832
    9. Naisten ja miesten tasoeroista

      Oletteko huomanneet, että naisissa ylemmän tason naiset ovat sinkkuja, ja miehissä alemman tason incelit? Toimivat paris
      Ikävä
      124
      776
    10. You've been running and

      so has your mind, I'm thinking of you all the time... 💘
      Ikävä
      11
      770
    Aihe