Ystävä, terminä, merkityksenä, variaationa (?)

kawe

Voiko ystävyyden käsittää väärin ja onko pelkkä ystävyys mahdollista naisen ja miehen välillä?(heterot)
Väitän että jännite on ................
Ystävä = sielunkumppani(?), samojen arvojen kannattaja, sitäkö se on.

Voiko ystävä pettää, luotatko kuin vuoreen.................
Merkitys muuttuu, ei vaan elämänkokemus muuttaa ystävyyden merkityksen. Nuoren ystävyys on ehdotonta, vanhemman mukautuu..........

61

247

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Mielenkiintoinen kysymys,mullakin on niin vilkas toi mielikuvitus.
      Jos olis mahdollista puhua ns vapaana miehenä niin eppäillä soppii.
      Ystävä voi pettää vain kerran se on sitten siinä.
      Oikees oot siin et vanhempi on itekkin tehny virheitä ja tajuaa toista heikkoa.

    • meeriamanda

      Kokemusta on ettei se toimi ilman jossainvaiheessa tulevaa jännitettä, kuten vikkuuttelitkin. Aikoinaan minulla oli hyviä ystäviä miehissä, he vain eivät olleet naisista kiinnostuneita. Vieläkin parin kanssa soittelemme, tapailemmekin vallankin kesäisin.

      Ennemmin minä heihin luotin kun naisystäviini. Nyt iäkkäämpänä ei ole edes tarvetta olla ns. luottoystistä. Sisareni on aina ollut sitä, muita en tarvitse.

      • tii-na-...

        mulla on monia hyviä miesystäviä tullu tässä vuosikymmenien varrella eikä kyllä oo vielä koskaan tullu minkäälaista jännitettä siinä mielessä ja mää oon vielä siinä mielessä onnellisessa asemassa että oon saanu avioliittonikin aikana ystävystyä myös miehiin ja sitä kautta näistä miehistä on tullut myös mun mieheni ystäviä.


      • meeriamanda
        tii-na-... kirjoitti:

        mulla on monia hyviä miesystäviä tullu tässä vuosikymmenien varrella eikä kyllä oo vielä koskaan tullu minkäälaista jännitettä siinä mielessä ja mää oon vielä siinä mielessä onnellisessa asemassa että oon saanu avioliittonikin aikana ystävystyä myös miehiin ja sitä kautta näistä miehistä on tullut myös mun mieheni ystäviä.

        Kirjoitin tästähetkestä, en niinkään jo eletystä. Ne kaveruus/ystävyyssuhteet ovat jääneet kelkasta ajanmyöten... kukin kokee tavallaan, minusta niitä jännitteitä tuli , silloin kun perheittäin vietettiin pippaloita. Kuten Anceli tuolla jo mainitsi kaikille ei mene ystävänä oleminen perille?

        Kontaktisi on vielä vireää, minä olen jäähdytellyt jo pidemmän aikaa. Työni yli 20v oli iäkkäiden parissa olemista, joten eipä jännitteitä minun puoleltani tullut :))


    • tii-na-...

      voi nainen ja mies olla ystäviä sielunkumppaneita ei kai sitä kaikkiin miehiin sentään voi tuntea jännitettä herranjumala onhan se nyt ihan mahdotontakin ei ystävä voi pettää luottamusta eikä se ystävyyden merkitys mikskään muutu samalta se aina tuntuu toisten kanssa natsaa toisten kanssa ei.

    • Voi kai ystävyydenkin käsittää väärin tai osapuolet käsittävät sen eri tavoin.
      Minulla on muutama hyvä miesystävä, eikä siihen väliin mahdu minkäänlaista jännitettä. Osa on naisystävieni aviomiehiä.
      Mutta sitten on näitä heppuja, jotka vääntävät sitä jännitettä joka väliin, eivätkä suostu pelkkään ystävyyteen.
      Heistä on parempi pysytellä kaukana.

      Ihminen voi aina pettää, myös ystävä, mutta silloin on ystävyyssuhteessa jotain vialla.
      Oikealla ystävällä voi olla aivan eri arvoja kuin minulla, kunhan muuten löytyy niin paljon yhdistäviä juttuja, että ystävyys säilyy. Ystävää pitää ymmärtää.

    • Käsitys, mikä on ystävä, on kuin veteen piirretty viiva. Jokaisella on kuitenkin oma käsitys, mikä on ystävä, ja jokainen on siinä mielessä oikeassa.
      Sinkkuin voi ystävyys miehen ja naisen välillä toimia, mutta sen jälkeen , kun toinen alkaa seurustella, näyttää ystävyys sammuvan.
      Enemmän minusta ystävyydessä on toisen ymmärtämistä, tuskin siinä tarvii samoja arvoja kannattaa.
      Pitäähän sitä joku tolkku olla, mitä ystävältä voi vaatia. Jos koko elämäntaakkansa ystävän niskoille työntää, niin varmaan joskus tulee pettynyt olo.

    • Kyllä ystävä on ystävä, oli hän sitten nainen tai mies.

      Ystävä voi pettää luottamuksen vain kerran, sen jälkeen se ystävyys on loppu,
      totaalisesti.

    • Korppis*

      Luin ja mietin mmm aloittaja ja osanottajat taijatte olla viidenkympin pikkusen paremmalla puolen jännitteinenne ; )

    • 1943

      Ystävyyteen kuuluu melko säännöllinen yhteydenpito. Minulla ei ole yhtään miespuolista "vainystävää", on tuo yksi, joka merkitsee enemmän. Oikeastaan ei ole aikaa, ei tarvetta. Naisia on. Riittää. kun heidän kanssaan silloin tällöin tuulettelee. Miespuoliset tuttavat riittävät. Vaihdetaan kuulumiset, kun satunnaisesti tavataan.

      • Korppis*

        Minäkin pyörittelin tuota miesystäväajatusta/jännitteitä pitkin ja poikin. En vain äkännyt on kai jo unohtuneet jännitteet muihin kuin omaani.

        Kapakissa kun istutaan niin jo vain vieraitten ja tuttujen miesten silmät vilkkuvat ja katseet seuraavat. Ei minulla mitään sitä vastaan ole jos hyö jännitteitä sisälläin kantavat.

        Aattelen tässäin suhteessa, mitä se hyövejjää.


      • ;D
        Korppis* kirjoitti:

        Minäkin pyörittelin tuota miesystäväajatusta/jännitteitä pitkin ja poikin. En vain äkännyt on kai jo unohtuneet jännitteet muihin kuin omaani.

        Kapakissa kun istutaan niin jo vain vieraitten ja tuttujen miesten silmät vilkkuvat ja katseet seuraavat. Ei minulla mitään sitä vastaan ole jos hyö jännitteitä sisälläin kantavat.

        Aattelen tässäin suhteessa, mitä se hyövejjää.

        Mitäpä se hyvejää...


      • jännitteitä
        Korppis* kirjoitti:

        Minäkin pyörittelin tuota miesystäväajatusta/jännitteitä pitkin ja poikin. En vain äkännyt on kai jo unohtuneet jännitteet muihin kuin omaani.

        Kapakissa kun istutaan niin jo vain vieraitten ja tuttujen miesten silmät vilkkuvat ja katseet seuraavat. Ei minulla mitään sitä vastaan ole jos hyö jännitteitä sisälläin kantavat.

        Aattelen tässäin suhteessa, mitä se hyövejjää.

        korppis on liian vanha tunteakseen jännitteitä :D ja on outoa kun et hyväksy muiden mielipiteitä jos ne poikkeavat omistasi, rajoittunutta ajattelua.


      • myös liian vanha
        jännitteitä kirjoitti:

        korppis on liian vanha tunteakseen jännitteitä :D ja on outoa kun et hyväksy muiden mielipiteitä jos ne poikkeavat omistasi, rajoittunutta ajattelua.

        Missä kohtaa korppis ei hyväksy muiden mielipiteitä? Käsittääkseni korppis kirjoittaa vain omasta itsestään. Ainahan asian voi väärinkin käsittää, kun oikein ponnistelee.


      • Korppis*
        myös liian vanha kirjoitti:

        Missä kohtaa korppis ei hyväksy muiden mielipiteitä? Käsittääkseni korppis kirjoittaa vain omasta itsestään. Ainahan asian voi väärinkin käsittää, kun oikein ponnistelee.

        No, jos olinkin viidenkympin villityksessä jännitteiden hömpän vallassa niin nyt menee tasaisemmin ja totta sekin, jotta vanhahan minä olen vaan eivät taho uskoa vanhaksi. ; )

        Kovin ne tunnekuohut olivat erilaisia vapaana liikkuessani, ei silti vastakaikua oli riittämiin, jotta pelitti väliin kovastikin ihan värisytti.

        Nyt vain nuo jännitteet ovat jääneet sivummalle kun seksielämä on tasapainoista ja vakiintunutta.

        Onhan minulla toki miesystäviä, jotka olisivat mielellään kanssani ystäviä, mutta he tietävät, että itse olen heille....vain ystävä.

        Kiitos sinulle myös liian vanha....olet ymmärtänyt tekstiäni oikein, eli kirjoitan aina omasta päästäni omia ajatuksiani ja omia kokemuksiani.

        Rajoittunut ajatusmaailma ei kuulu luovan ihmisen ominaisuuksiin.

        En vai voi olla kommentoimatta mielenkiintoisiin aloituksiin ja sehän on palstakirjoittelun siis keskustelun ydin, osallistua omilla ajatuksillaan mielipiteiden vaihtoon.

        Nimimerkillä "jännitteitä" ei liene omia ajatuksia jännitteistä silleesti itse kokemana.

        Vaikka mitäpä se hyövejjää selitellä ; )


    • Nojoo, tätä puidaan aika-ajoin aina uudelleen - tiedän toki ketä muistutan tällä kommentillani...

      Mutta omakohtaisesti: minulla on pari-kolme miespuolista ystävää, sellaisia jotka ovat omiani jostain matkani varrelta, eivät perhetuttuja. Siis: mielestäni ystävyys miehen ja naisen välillä on mahdollista. Olen iloinen ja onnellinen näistä kivoista tyypeistä, tosin yhteyttä pidetään aika harvakseltaan mutta kuitenkin silloin tällöin soitellaan tai kirjoitellaan ja joskus tavataankin.

      Jos olisin sinkku niin voisipa jonkun kanssa olla vipinääkin ;-D

      • Minäkin voin puhua vain omasta puolestani, eivätkä mielipiteeni ole kiveen hakattuja.

        Minun korvaani on aina karahtanut sanonta "hän on vain ystäväni". Ystävä ei ole koskaan mikään vain, vaan erittäin merkityksellinen ihminen, jonka kanssa voi jakaa syvimmät ajatuksensa.

        Suuri rakkauteni, Kahlil Gibran kirjoittaa:

        "Anna paras itsestäsi ystävällesi. Jos hänen täytyy tuntea sielusi vuoroveden luode, anna hänen tuntea myös sen vuoksi. Sillä sinun ei pidä etsiä ystävääsi tappaaksesi aikaa. Hae häntä hetkinä, jotka ovat täynnä elämää. Sillä hänen tehtävänsä on täyttää kaipuusi, eikä tyhjyyttäsi."

        Vaikka olen nyt sinkku, olen ystävieni kanssa edelleen kuin sisko ja sen veli.


      • tämä miel.pide
        suvenkorento123 kirjoitti:

        Minäkin voin puhua vain omasta puolestani, eivätkä mielipiteeni ole kiveen hakattuja.

        Minun korvaani on aina karahtanut sanonta "hän on vain ystäväni". Ystävä ei ole koskaan mikään vain, vaan erittäin merkityksellinen ihminen, jonka kanssa voi jakaa syvimmät ajatuksensa.

        Suuri rakkauteni, Kahlil Gibran kirjoittaa:

        "Anna paras itsestäsi ystävällesi. Jos hänen täytyy tuntea sielusi vuoroveden luode, anna hänen tuntea myös sen vuoksi. Sillä sinun ei pidä etsiä ystävääsi tappaaksesi aikaa. Hae häntä hetkinä, jotka ovat täynnä elämää. Sillä hänen tehtävänsä on täyttää kaipuusi, eikä tyhjyyttäsi."

        Vaikka olen nyt sinkku, olen ystävieni kanssa edelleen kuin sisko ja sen veli.

        Usein kuulee sanottavan, että hän on ystäväni tai vain ystävä ja loppujen lopuksi kyse on tuttavasta.


    • Ei se sukupuolesta ole kiinni kenen kanssa ystävystyy. On niit ystäviä ja kavereita ollut vosien mittaan kumpaakin sukupuolta.

    • virva-tuulia***

      Onhan meitä moneen junaan ja jää vielä asemillekin.

      Itselleni on sattunut sekä että molempia. Mielelläni pitäisin ystävinä miehiäkin, naisia on aika paljonkin. Aika monet miehet vaan tahtovat käsittää väärin ystävyyden, mutta heitä kivoja, oikeita ystäviäkin joukossa on.

      Onneksi nykyisin on enemmän heitä tavallisia ystäviä olemassa ja yhteisissä harrastuksissa on niin naisia kuin miehiäkin tasapuolisesti. Sielunkumppaneitakin löytyy.

      Ihan kaikkea en kerro edes parhaille ystävillenikään. Henkilökohtaiset asiat eivät kuulu maailman tietoon. Jos joku ystävistäni pettää, ystävyys on ohi.

      Ainakaan omalta osaltani en mitään erikoista vipinää tunne. Olen luonnollinen omana itsenäni.

    • ...

      Sattuikin.

      Just satuin tänään mietiskelemään ihmisiä, asioita, sen sellaista.

      "Ystävyys" on jotenkin mun mielestä ihan sanana kai kaikista eniten väärinkäytetty. Hah, jokainen pankinjohtaja on sun "ystäväsi" kun menet lainaa kyselemään. Ja niitä ihme "ystäviä" nyt kertyy aina jostain kainaloon kehräämään.

      Mä nyt en oikein tiedä. Mulla itseasiassa varsin laaja tuttavaverkosto. Ystäviksi en niitä kutsu. Mutta ihan joitakin, erityisen hyviä kavereita on, ollut jo pitkään. Kaitpa ne sitten on niitä "ystäviä".

      Tohon sukupuoliasiaan sen verran. Mun mielestä mulla ainakin itellä mennyt muutamakin hyvä kaveruus pilalle seksiasioiden takia. Toisaalta, useampikin "ystävyys" saanut lopullisen sinetin tms, koska se seksijuttu on käyty läpi. Höh, useitakin hyviä ja pitkäikäisiä tyttökavereita, joitten kanssa ei ole ollut mitään seksuaalista kanssakäymistä. Ja oikein hyviä kavereita myös miehissä, jotka on homoseksuaaleja. Ja yks mun parhaista kavereista on lespo. Mutta suurin osa kamuista siis on kuitenkin ihan tavallista, porukkaa.

      Se seksuaalisuus tavallaan lakkaa vaikuttamasta tietyssä vaiheessa, kun tuntee ihmistä enenpi. Tässä "ystävyys" -asiassa kun mun mielestä just sielunvelkjeys/sisaruus. Platonista hommaa, mikä nyt ei tietenkään sulje pois myös fyysistä hommaa. Mutta kunnon kaveri on nimenomaan henkinen kaveri.

      Onnekseni mulla on niitäkin. Vaikka ei "ystävystellä" jatkuvasti, tiedetään, kun joku numero soi mulla puhelimessa, vastaan justiinsa, vaikka en puhelinta käytä edes viikottain. Samaten tiedän, jos itellä jokin asia, aina on joku, jonka kanssa voi tiukan paikan tullen keskustella. Siitä olen onnellinen. Vaikka nyt yksinäinen susi tavallaan olenkin. On mullakin jokin lauma, minkä koen omakseni ja joka on minut hyväksynyt myös.

    • Ystävyyden voi käsittää eri tavalla, en sano 'väärin'. Miehillä ystävä tarkoittaa muuta kuin naisilla. Siksi miehen ja naisen välinen ystävyys jonka molemmat osapuolet kokevat ystävyytenä on harvinaista. Miehistä ei ole naisen 'bestiksiksi' eikä naisista miehen kavereiksi...

      • tii-na-...

        sää koet asian tollei mutta et voi kirjoittaa kaikkien puolesta ettei miehistä ole naisten bestiksiksi eikä naisista miehen kaveriksi sanon edelleen että kyllä voi eikä kaikkia miehiä ja naisia kohtaan voi tuntee jännitettä mutta ihmisten kanssa voi ystävystyä jos tuntee sielunkumppanuutta.


      • tii-na-... kirjoitti:

        sää koet asian tollei mutta et voi kirjoittaa kaikkien puolesta ettei miehistä ole naisten bestiksiksi eikä naisista miehen kaveriksi sanon edelleen että kyllä voi eikä kaikkia miehiä ja naisia kohtaan voi tuntee jännitettä mutta ihmisten kanssa voi ystävystyä jos tuntee sielunkumppanuutta.

        Kirjoitinkin omasta puolestani ja sen minkä olen itse huomannut. Aina olen suostunut kun joku nainen sanoo että 'ollaan sitten vain ystäviä' ja lopputulos on ollut että hän on ajatellut 'ystävyydellä' jotakin vallan muuta kuin minä, pelkkää seksikieltoa kun minusta ystävyys on pakotteetonta mielipiteiden vaihtoa ja välittämistä...


      • Lorena*
        tii-na-... kirjoitti:

        sää koet asian tollei mutta et voi kirjoittaa kaikkien puolesta ettei miehistä ole naisten bestiksiksi eikä naisista miehen kaveriksi sanon edelleen että kyllä voi eikä kaikkia miehiä ja naisia kohtaan voi tuntee jännitettä mutta ihmisten kanssa voi ystävystyä jos tuntee sielunkumppanuutta.

        "Ystävä, terminä, variaationa, merkityksenä", aloitusta miettiessä totesin sen olevan monisuuntaisen. Jo ystävä-sana sen merkitys, on varsin laaja. Ehkä aloittaja tarkoittaa "sielunystävää" jonka kanssa on samoilla aaltopituuksilla elämässä ja elämänhallinnassa. Sielunystävää ei jätetä vaikka elämä kolhisi häntä tavalla tai toisella.

        Jännitteitä on ja niitä kuuluu olla, muutenhan ystävyys ei olisi kovin syvällistä laatua.

        Voi kokea olevansa tosi läheinen ystävä liki 10v ajan 9v vanhemmalle miehelle, tätä lajia ystävyyttä ei vaan ole mahdollisuus tavata monta kertaa elämässä. Entiset elämät oli käyty läpi lapsuudesta saakka ja ne myös pysyivät ja pysyy omina tietoina, vaikka toinen osapuoli muuttaakin hiippakuntaa.
        Tosi ystävä ei petä, vaikka yhteys loppuu. Viime metreillä voi koota eletyn elämän- ystävyyden 1500 palaa sisältävällä palapelillä ja todeta, palat ovat kohdallaan ja ne pysyvät.

        Tietty, tässä ikävaiheessa ystävyys on myös hyvin läheistä, jokaisella on omat unelmansa jota kiintymys tuo omine jännitteineen mukaan, läheisyyden kaipuuseen saakka. Oman elämän hallinta on hyvä pysyä omalla reviirillä vaikka siihen ystävän loisikin omat visionsa. Elämä on rikasta kaikilla mausteilla, on vain pidettävä omat silmät auki, annettava ystävälle tilaa hänen omaan elämään, tuettava tarpeen tullen.

        Jokaisella on oma arvomaailma, vaikka se ystävyydessä toisella osapuolella olisikin toisenoloinen, sitä ei tarvitse hyväksyä, jokaisella oikeus pitää omat arvonsa ja ihanteensa.
        Tämä nyt on kokemuksien kautta tullut oma näkökulmani otsikkoon, mikään yleisohje tai neuvo tämä ei ole.


      • tii-na-...
        yohuuhkaja kirjoitti:

        Kirjoitinkin omasta puolestani ja sen minkä olen itse huomannut. Aina olen suostunut kun joku nainen sanoo että 'ollaan sitten vain ystäviä' ja lopputulos on ollut että hän on ajatellut 'ystävyydellä' jotakin vallan muuta kuin minä, pelkkää seksikieltoa kun minusta ystävyys on pakotteetonta mielipiteiden vaihtoa ja välittämistä...

        no joo ystävyys alkaakin vaan ja ainoastaan ystävyytenä niinkun mun mielestä taidettiin puhua kahdesta eri asiasta.


      • tii-na-... kirjoitti:

        no joo ystävyys alkaakin vaan ja ainoastaan ystävyytenä niinkun mun mielestä taidettiin puhua kahdesta eri asiasta.

        Sitähän minäkin, että mielestäni asia on jo lähtökohtaisesti ymmärretty väärin kun nainen alkaa ehdottaa miehelle että oltaisiin 'vain ystäviä'...


      • tii-na-...
        yohuuhkaja kirjoitti:

        Sitähän minäkin, että mielestäni asia on jo lähtökohtaisesti ymmärretty väärin kun nainen alkaa ehdottaa miehelle että oltaisiin 'vain ystäviä'...

        joo ja mää tarkoitin sitä kun tapaa toista sukupuolta olevan tyypin eikä siinä ole alunperinkään mitään seksuaalista jännitettä vaan että jutut käy yksiin ja viihtyy toisen seurassa kaverina näin on käyny ainakin mulle.


      • 1943

        Useimmiten on niin, että esim. mies elää vakisuhteessa. Partneri ei välttämättä pidä siitä, että mies käyttää paljon aikaansa jonkun muun naisen kanssa. Esim. kaikenlaiset viestimet ja tapaamiset voivat viedä paljon aikaa. Turvallisempaa on pysyä tuttavuudessa. Minusta on ihan kiva vaihtaa mielipiteitä esim. hallituksen kokouksissa, kursseilla jne. Syvempää ystävyyttä en toisen sukupuolen sukupuolen edustajaan kaipaa. Tämä on minun mielipiteeni, muut tehköön oman vakaumuksensa mukaan.


      • tii-na-... kirjoitti:

        joo ja mää tarkoitin sitä kun tapaa toista sukupuolta olevan tyypin eikä siinä ole alunperinkään mitään seksuaalista jännitettä vaan että jutut käy yksiin ja viihtyy toisen seurassa kaverina näin on käyny ainakin mulle.

        Juu, kyllähän näitä on, ja toimivat niin kauan kunnes toinen osapuoli syystä tai toisesta alkaa ajatella mielessään pidemmälle. Siihen sitten sammuvat kun puolin ja toisin nolostutaan siitä mihin taas ollaan joutumassa...


    • ystävät for ever?

      Exäni on paras ystäväni, ensin puolisona 22 v ja nyt exänä melkein 10 v. Meillä on paljon yhteisiä ystäviä jotka ovat osaltaan pitäneet meidät edelleen hyvinä ystävinä vaikka polkumme muuten kulkevat täysin eri teitä. Liitostamme katosi halu, seksi, hellyys, toisen läheisyydestä ja kosketuksesta nauttiminen ja jäljelle jäi ainoastaan ystävyys.

      • 11

        Exän kanssa ystävyydesä ei varmaankaan ole enää sitä "jännitettä".


      • Korppis*
        11 kirjoitti:

        Exän kanssa ystävyydesä ei varmaankaan ole enää sitä "jännitettä".

        Kiinnostava ero, lapset ja ystävyys. En tiedä miten se pelaa muilla, mutta tajusin vasta ystävyytemme eksäni kanssa loputtua, että toinen pojista kantoi sisällään toivoa, että palaisimme yhteen. Trauma on nyt onneksi ohi, mutta sitä kesti vuosia ja laukesi vasta kun ystävyytemme eksän kanssa loppui kuin seinään.


      • 12
        11 kirjoitti:

        Exän kanssa ystävyydesä ei varmaankaan ole enää sitä "jännitettä".

        75v mies ei vielä kuulu ruunasarjaan, ameriikan pillerit saavat odottaa käyttöä.
        "SE jännite" on siis olemassa!


      • ystävät for ever?
        Korppis* kirjoitti:

        Kiinnostava ero, lapset ja ystävyys. En tiedä miten se pelaa muilla, mutta tajusin vasta ystävyytemme eksäni kanssa loputtua, että toinen pojista kantoi sisällään toivoa, että palaisimme yhteen. Trauma on nyt onneksi ohi, mutta sitä kesti vuosia ja laukesi vasta kun ystävyytemme eksän kanssa loppui kuin seinään.

        Erossamme ei ollut muita osapuolia kuin me kaksi. Jos lapsia olisi ollut, niin varmaankin olisimme ystävinä heidät kasvattaneet pesästä ulos ja vasta sen jälkeen eronneet.


      • Korppis*
        ystävät for ever? kirjoitti:

        Erossamme ei ollut muita osapuolia kuin me kaksi. Jos lapsia olisi ollut, niin varmaankin olisimme ystävinä heidät kasvattaneet pesästä ulos ja vasta sen jälkeen eronneet.

        Noinkohan olisi onnistunut ; )


      • meeriamanda
        ystävät for ever? kirjoitti:

        Erossamme ei ollut muita osapuolia kuin me kaksi. Jos lapsia olisi ollut, niin varmaankin olisimme ystävinä heidät kasvattaneet pesästä ulos ja vasta sen jälkeen eronneet.

        Noin voi olettaa, mutta et voi tietää! Minäkin oletin teininä tehneeni lapsen isin kamssa pysyväni ystiksenä... vuosien saatossa hän petti lupauksillaan liian usein lastamme.
        Minä näin lapseni ilon... näin surun... pettymyksen, joten et todellakaan tiedä kuinka käyttäytyisitte jos teillä olisi jälkikasvua.

        Luulo ei ole tiedon väärtti!


    • en kirjaudu

      Pelkkää ystävyyttä aivan puhtasti miehen ja naisen välillä ei juuri ole, siis heteroilla.
      Joskus voi olla jos toinen osapuoli on hyvin paljon vanhempi, sielunkumpanuutta voi olla ilman seksuaalista jännitettäkin.
      Minä tykkään miehessä siitä kun hänen kanssaan voi olla vain, ihan oma itsensä.
      Ei me paljon keskustella, tiedetään jo mitä toinen haluaa.
      En luota edes itseeni kuin vuoreen:) Aina voi mieli ja olosuhteet muuttua.
      Elämänkokemusksesta on hyötyä, ei odota toiselta liikaa.

    • Kyllä näen mahdolliseksi ystävyyden miehen ja naisen välillä, siis ihan heterojen kesken ja aikuisiälläkin, mutta ei se ole kaikille mahdollista. Pitkään jatkuneessa vakiintuneessa suhteessakin korostuu aina ja aina enemmän tää ystävyyden osuus ja on mahdolista vaikka ei mielestäni niin kauhean tavallista miehen ja naisen välinenystävyys ilman jännitteitä tai seksuaalista latausta. Joskus käy niinkin että toinen osapuoli mieltää ystyvyyden täysin platoniseksi, mutta...toisella on muutakin mielessä.
      Vastakohta on yleensä sekä miehet että naiset jotka eivät voi muodostaa ystävyyssidettä vastakkaiseen sukupuoleen koska he näkevät kumppanissa vain sen sukupuoliolennon ja oikeesti eivät arvosta miestä tai naista edes ihmisenä.

      • suvenkorento*

        Olenpa törmännyt tuohonkin, eli ihmiseen, joka suoraan ilmoitti, ettei ikinä voi olla naisen kanssa niinkuin sisko ja sen veli. Meitä on niin monenlaisia, ja tuomariksi en ryhdy.


    • kawe

      Ihan kuin vaalikonetta lukisi. Huomaa ainakin sen, että jokainen on kokenut tähän mennessä ystävyyden monet kasvot ja tulkitsee sen variaatioita näkemyksensä mukaisesti.
      Hyvä ystävä on kuin viini, se paranee vanhetessaan.
      Ystävyyttä pitää hoitaa puolin ja toisin, siinä saa ja antaa, lohduttaa menetyksien kohdatessa ja iloitsee onnen hetkissä, kuten tiedämme.
      Minulla on muutama miesystävä ollut vuosikymmeniä(yhteisiä x.n kanssa) heillä puolisoitakin vaihtunut osalla ja silti tapaamme joitakin kertoja vuodessa.
      Taitaa olla tosiaan niin että ystävyys on mennyttä kun yhden kerran luottamus menee. Se on kuin särkynyt lasi, vaikka kuinka hyvä liima löytyisi, säröt näkyvät.
      Eli ystävät voi valita, mutta sukuun kuulutaan, hyvä sekin, eri tavalla tosin.

      • bessie*

        Kaikki viinit eivät parane vanhetessaan, eikä paraskaan viini sovi joka tilanteeseen.

        Elinikäinen ystävyys ei ole sen arvokkaampi kuin lyhyt, molemmille/kaikille osapuolille lyhyenkin kestonsa aikana paljon antanut ja merkinnyt ystävyys. Joka sekin oikeastaan on elinikäinen, ellei se koskaan rikkoutunut ja hyvänä muistona on säilynyt.

        Mielestäni hyvä ystävyyssuhde ei vaadi jatkuvaa "hoitamista", mutta esim. parisuhde ja lapset vaativat. Hyvät ystävät ymmärtävät ja hyväksyvät tämän.

        Luottamuksen pettämisen voi mielestäni antaa anteeksi ystävyyssuhteessa siinä kuin missä tahansa muussakin ihmissuhteessa? Tai olla antamatta, tietenkin.

        Ystävät voi valita, mutta ei se aivan niin yksinkertaista ole. Kaikkien osapuolten täydellinen vapaaehtoisuus ja tietty tasavertaisuus ovat mielestäni perusedellytykset ystävyydelle. Sukulaisiaan ei voi valita, mutta sukulaisistakin se paras ystävä tai parhaat ystävät voi löytyä, usein kai näin onkin.

        Omalla kohdallani en voi kuvitella miestä "vain ystävänä". Tietysti sellaisiakin tuttava- ja ystäväpiirissä on, mutta jos jonkinlaisesta "sydänystävästä" puhutaan, niin siihen käy vain nainen tai mies jonka kanssa minulla on rakkaussuhde.


    • Harvoin se onnistuu. Itse vapaana kulkijana olen sen nähnyt jo reilun 10 vuoden aikana, ja luulen tietäväni mistä puhun.
      Usein hyvin alkanut ystävyyssuhde kaatuu siihen, että toinen osapuoli, mies tai nainen, alkaa haluta myös fyysistä kosketusta. Toinen pulma on se, että nainen (ehkä mieskin) tulee omistushaluiseksi, ja vain hän saa olla se todellinen ystävä.

      Tänä aamuna sanoin yhdelle ystävättärelleni, että olet ystävä parhain. Läheinen mutta varattuna turvallisen kaukana.

      • meeriamanda

        Voi miten useinkin nuorempana näin tapahtui. Myös uhkailuja, että katsotaan ketä miehesi uskoo jne... Nykyinen 22v elämässäni oleva avokkini sanoo et ennen maa repee ennenkuin minä söisin luottamuksensa. Upeeta, eikö totta?

        Kun on pentuna aloittanut aikuista leikkimään, se tie oli " tuskainen ja väärä " kuten jossain suomi-iskelmässä itketään... oppirahat jokainen maksaa kun aika on, niin tein minäkin. Jos on hiiruhissukka ja kotosalla on ihan eriasia kun olla isoissa kaupungeissa menopaikoissa työskentelijänä. Houkutukset ovat toisenlaiset.

        Minä kypsyin siihen jo alle 40v ja jatkoin monenmonta vuotta sosiaaliopintojani.


    • Mistä tunnet...

      Mitä ei voisi tässä maailmassa käsittää väärin, miksi siis ei myös ystävyyttä? On vähintään kohteliasta selvittää myös vastapuolelta, onko kysymyksessä molemminpuolinen ystävyys ennenkuin yksipuolisesti alkaa kailottaa "ystävyyttä". Johtuu ehkä tästä facebook-aikakaudesta, että yksikin tapaaminen ventovieraasn kanssa on jo "ystävyyttä", huh. En usko miehen ja naisen väliseen pelkkään ystävyyteen muuten kuin silloin, että ensin on oltu jotakin muuta ja suhde on hiipunut ystävyydeksi. Miehillä ei ole kärsivällisyyttä vetvoa naisen elämän tapahtumia, sen sijaan kropan penkomiseen on aina aikaa.

      Miksi ystävän pitäisi olla minun kopioni? Ei suinkaan. Kun mietin ystäviäni, heistä monet ovat täysin vastakohtiani, toki yhtäläisyyksiäkin on ja samanlaisia mieltymyksiä. Ei mitään sielunkumppania ole olemassa ollenkaan, on vain suurta suvaitsevaisuutta ja pientä tai olematonta. Ystävyydet sijoittuvat tähän maastoon. Joka paljon suvaitsee, saa paljon rakkautta ja ystävyyttä,mutta toisen sieluun ei tarvitse kurkkailla. Eikä voi tai pidäkään, se on aina yksityisomaisuutta.

      En tietenkään luota ystäviini kuin vuoreen. Hekin ovat vain ihmisiä. Mutta he eivät tahdo harkiten minulle mitään pahaa. Sen tiedän ja se riittää. Onko sekään ihan totta kaikissa tilanteissa, en tiedä enkä haluakaan tietää.

      Enpä tiedä, oliko ystävyys nuorena niin muka ehdotonta, tunnut pelaavan kovin klisheillä ja mukautuuko ystävyys muka vanhempana. Ei ole niinkään, kaikki eivät kehity iän mukana tai sanotaanko niin,että he jäävät paikoilleen johonkin vaiheeseen. Nuorena ystävyydet vaihtuvat usein. Ne jäävät, jotka ovat jäädäkseen. Usein se on vain käytännön kysymys, ei niinkään muita suuremman lojaliteetin tai muun syyn vuoksi. Kun välimatkaa tulee riittävästi, ystävyyskin ajan mittaan muuttuu tuttavuudeksi. Sen sijaan lähellä olevat ystävyydet tuppaavat syvenevän.

      Mielestäni on tärkeää,että edes tässä iässä on rehellineneikä havittele ystävyydenkään nimissä kuuta taivalta eli sitä,että ystävän pitää olla sitä ja tätä ja että aina voin roikkua ystävän harteilla tai kertoa kaiken tai vaivata aina. Pikemminkin sitä pitäisi miettiä, olenko itse ollut hyvä ystävä vai enempi taakka.

      • suvenkorento*

        "Mistä tunnet" ..jatkunee "sa ystävän, onko oikea sulle hän"

        Hienosti kirjoitit, olit pohtinut ja ajatellut asiaa perinpohjaisesti.


      • Mistä tunnet...

        Tosi hienosti ajateltu, hieno kirjoitus, jossa on jokainen sana paikallaan. Pistin plussan oikeen, ilkeääköhän joku (taas) miinustaa senkin?


      • saimaantaka kirjoitti:

        Mistä tunnet...

        Tosi hienosti ajateltu, hieno kirjoitus, jossa on jokainen sana paikallaan. Pistin plussan oikeen, ilkeääköhän joku (taas) miinustaa senkin?

        "saimaantaka"

        Miten menee neitosen ajatusmaailma?
        MIlloin on hänellä plussatunnelma?
        Onkos se vain silloin kun se osuu omaan hermoon, vai voiko se osua myös kommentteihin jotka ovat yleisesti fiksuja?
        H.


      • hunksz kirjoitti:

        "saimaantaka"

        Miten menee neitosen ajatusmaailma?
        MIlloin on hänellä plussatunnelma?
        Onkos se vain silloin kun se osuu omaan hermoon, vai voiko se osua myös kommentteihin jotka ovat yleisesti fiksuja?
        H.

        hunksz

        Tämä osui siksi että kirjoitus oli fiksu ja sopi omaan ajatusmaailmaani hyvin.
        Usko tai älä, olen joskus antanut plussan sinullekin ;-D.
        Täällä vain joku/jotkut niitä avuliaasti miinustaa - ja pistää omiinsa plussia tilalle ;-).

        Kiitos tuosta neitosesta, tuli heti paljon nuorehtavampi olo, tiedä vaikka tästä lähtisin tanssiharkkoihinkin vaikka vielä äsken tuntui etten viitsi... niin se mielialatunnelma vaikuttaa.


    • Korppis*

      Hienoja kannanottoja sinulla ..mistä tunnet.. ja bessiellä, mitäpä noihin enää lisäämään.

      Kliseet eivät toimi yleistyksissä. Viini ei välttämättä parane vanhetessaan sen todisti liittämäni linkin shampanpullon sisus, jota eräs ystäväni pääsi maistelemaan. Kiljua mikä kiljua oli makuelämyskommentti!

      http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011042313598919_uu.shtml

    • Mummimuori

      Ystävä-sanan merkitys on kärsinyt inflaation.
      Moni kutsuu toista ystäväksi jo muutaman tuttavallisen tapaamisen jälkeen, kutsuisin heitä mieluummin kavereiksi.
      Itselleni ystävä on hän johon voin luottaa kuin itseeni, ystävälleni en ikinä voisi sanoa edes valkoista valhetta.

      Ystävyys perustuu 100% molemminpuoliseen luottamukseen.

    • Kuten viimevuonnakin, vastaan:
      Ystäviä voi olla vain yksi ja hän ei voi olla toista sukupuolta.
      Eikä ystävää voi selittää sanoilla.

      Rakastuakin voi vain kerran elämässään, loput ovat vain ihastuksia tai intohimoa tai kaipuuta siihen alkuperäiseen tunteeseen.
      Monet runoilijat, Eino Leino varsinkin, pystyi vain kuvittelemaan ja kertomaan mitä kuvitteli.
      Joku Oscar Wilde taas oli syntynyt senlaiseksi joka ei asiasta ymmärtänyt yhtään mitään.
      Lesbot ja Hintit eivät voi koskaan kokea todellista ystävyyttä, ja tällä en halua mollata ketään vammaista vaan haluan sanoa että aito ystävyys on aina vahvempi kuin aito rakkaus.
      Toistan: Ystävyys ei synny eri sukupuolten kesken.

      "Pidä pääsi kiinni, paista se pihvi, mua kiinosta ei onko se mikä,
      Olkoon kypsä, puoli vai olkoon se raaka,
      pidä pääsi kiinni jätkä, ja paista.

      Käännä pyllys, nuo on sulle ahtaat, hiihtohousujen läpi läskit paistaa,
      Et sä noilla rinteessä voi kiitää.
      Älä nalkuta nainen, ole hiljaa.

      Niin ne elävät ystävät keskenään, kukaan ymmärrä ei moista.
      Moni samaa haukkua monelle antaa, vaan toiselle toinen on totta.
      Takan ääressä sana on tarpeeton, taas jauhoit ystävä pashaa"

      H.

      • ihmettelen vain

        Vain yksi ystävä, miksi sitten käytät täälläkin termiä "ystäväsi" tai YH joka ehkä tarkoittaa samaa asiaa? Onko se jonkinlaista leikkiä?


      • narssu tekniikkaa
        ihmettelen vain kirjoitti:

        Vain yksi ystävä, miksi sitten käytät täälläkin termiä "ystäväsi" tai YH joka ehkä tarkoittaa samaa asiaa? Onko se jonkinlaista leikkiä?

        Näin hän saa kaikki itseään hänen ystävänään pitävät kilvoittelemaan voimakkaammin ainoan ystävän paikasta ;)))))


      • ihmettelen vain
        narssu tekniikkaa kirjoitti:

        Näin hän saa kaikki itseään hänen ystävänään pitävät kilvoittelemaan voimakkaammin ainoan ystävän paikasta ;)))))

        Niinhän se taitaa olla, tavallaan pilkkaa meitä.


      • ihmettelen vain kirjoitti:

        Vain yksi ystävä, miksi sitten käytät täälläkin termiä "ystäväsi" tai YH joka ehkä tarkoittaa samaa asiaa? Onko se jonkinlaista leikkiä?

        "ihmettelen vain"


        YH on tarkoitettu vain yhdelle ihmiselle.
        Ja se ei ole sen pahemmin leikkiä kuin kaverusten välinen hali.
        "ystävänäni" tunnen täällä monetkin, jopa niin hyvin että he vastaavat minulle lämpimästi kiukutellen tai haukkuen.
        Kaikkien kannattaisi tavoitella minun "ystävyytäni"
        "Ihanaa, HUNKSZ kiukuttelee minulle" :)
        H.


    • Miten se nyt jää pyörimään päähän tämä aloitus, on kai niin tärkeä aihe.

      Mietin omia ystäviäni. Toivon niin hartaasti, että voin olla heille se turvallinen ihminen, kun elämä koettelee. Vaikka hartiani ovat kapeat, parempi sekin kuin ei mitään. Ja sama toisinpäin, kyse on vuorovaikutussuhteesta.

      Toivon, etten ole vain roskakori tai sylkykuppi silloin, kun menee huonosti.

      Toivon, että ystävän kanssa voi tehdä asioita, joita ei yksin kehtaisi tai viitsisi, siis seikkailua aikuisten puuhamaassa. Kesällä erilaisia ulkoilmakonsertteja, kesäteatteria, ja kaikkein hassuimpiakin kesäaktiviteetteja. Voisin vaikka lähteä kannustamaan nakujuoksijoita tai eukonkantoa, ei ole kukaan huomannut ehdottaa, ehkä minun pitäisi.

      Minusta tämän elämän pitäisi ylipäätään olla suuri seikkailu ennenkuin vaivaistalo ottaa omansa, ja pääsee nauttimaan surkeasta vanhustenhoidosta.
      Sitä ennen: "Antaa palaa!"

      • saimander*

        Selasin palstaa, ehkä vähän selektiivisestikin, ja näin viestisi.
        Muistin ne eukonkantokilpaillut Sonkajärvellä pari vuotta sitten. Samalla reissulla kävin myös Vieremällä jo tuonpuoliseen siirtyneen Einari Vidgrenin tehtailla (Ponsse).
        Kiva on kulkea Suomen suvessa niin kauan kun jaksaa. Ulkoilmateaatterit vetävät puoleensa ja Savonlinna on Oopperajuhlien aikana monena kesänä kuulunut kohokohtiin.

        "Antaa palaa" nyt kun ei enää velvoitteita ole suuntaan eikä toiseen. Ystävistä ketjussa piti puhua, ja saatan sinut pyytää matkaan mukaan tulevana suvena.


      • saimander* kirjoitti:

        Selasin palstaa, ehkä vähän selektiivisestikin, ja näin viestisi.
        Muistin ne eukonkantokilpaillut Sonkajärvellä pari vuotta sitten. Samalla reissulla kävin myös Vieremällä jo tuonpuoliseen siirtyneen Einari Vidgrenin tehtailla (Ponsse).
        Kiva on kulkea Suomen suvessa niin kauan kun jaksaa. Ulkoilmateaatterit vetävät puoleensa ja Savonlinna on Oopperajuhlien aikana monena kesänä kuulunut kohokohtiin.

        "Antaa palaa" nyt kun ei enää velvoitteita ole suuntaan eikä toiseen. Ystävistä ketjussa piti puhua, ja saatan sinut pyytää matkaan mukaan tulevana suvena.

        Onnea matkaan, ja muistakaa käydä mennessä tai tullessa meillä kahveella ja jos kuuma päivä sattuu niin vaikka uimassakkii ...!!!
        ;-DDD


    • kawe

      Onpa mukava lukea näitä pohdintoja ja ennenkaikkea *kyseenalaistuksia.
      Parasta ystävyydessä, kaveruudessa ja lievin muoto=tuttavuudessa on vuorovaikutus, se kun löytää hetkeksikin keskustelunaiheen jossa voi pistää parastaan, huomatakseen muuttavansa niin varmaa mielipidettään tai saavansa jonkun puolelleen, eikö..............

      Kyllä hyvää ystävyyttä täytyy hoitaa, erilailla tietysti kuin perhettä, eihän kukkakaan elä ilman vettä.
      Hyviä ystäviä voi olla monta, mutta hehän ovat erilaisia ja siksi jokainen tuo elämään sen omanlaisen vuorovaikutussuhteen. Pidemmänkin tauon jälkeen juttu loksahtaa paikoilleen, ilman mitään isompia seremonioita.
      Määrä ei korvaa laatua, eikä ystäviä haalita näyttömielessä.

      Tuo oli aika mielenkiintoinen, että ensin suhde ja sen päätyttyä vahva ystävyys, taipuuko siihen esim. toisen uusi puoliso.......
      Edelleen olen sitä mieltä, että nuorena vaikka lujia suhteita luodaan, maailma näyttää joko puolesta tai vastaan , kun elämä ei ole hionut niitä särmiä. Nyt sallii enemmin ja nauttii vaikka ei kaikkea saakkaan. Luottamus on todella tärkeä kulmakivi ja ystävyyden mittari.

    • virva-tuulia***

      Mitenkähän mukamas tuo suhteen jälkeinen ystävyys onnistuisi? Siihen en ainakaan usko. Eipä ole kyllä kokemustakaan.

      Oikea ystävyys voi kestää kymmeniä vuosia, aina siitä ensimmäisestä tutustumisesta asti. Itselläni on muutamia kouluajoilta asti olevia ystäviä. Olemme kirjoitelleet, tavanneet kaupoissa sattumalta ja kierrelleet shoppailemassa, kahvitelleet, vaihtaneet kuulumisia.

      Kaikkien kanssa ei ystävysty samalla tavalla, vaikka tuntisimme ja näkisimme toisemme melkein joka päivä. Toki heidänkin kanssa tulee juteltua, muttei se tunnu samanlaiselta.

      Sielunkumppanuudella tarkoitan sitä etteä ajatukset ja harrastukset käyvät jotenkin yksiin, ovat jotensakin samankaltaisia, vaikka tuskinpa juuri täysin kaksoiskappaleita olisimmekin. Eikä edes tarvitsekaan olla.

      Hyvä ystävyys on molemminpuolista luottamausta.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 600
      9778
    2. 24h Kirppis

      Olen muuttamassa paikkakunnalle ja mietin olisiko tälläiselle liikkeelle tarvetta alueella?
      Jämsä
      9
      2431
    3. Suomessa eletään liian pitkään

      "Ihmisten on kuoltava" Asiantuntija varoittaa: Suomi ei ole valmis siihen, että niin moni elää pitkään: ”Kaiken täytyy
      Maailman menoa
      207
      1746
    4. Kerotakaa joensuun kontiolahden paiholan laitoksesta jotain

      Mun kaveri joutuu paiholan laitokseen nyt lähi aikoina niin voisko ihmiset kertoa minkälaista siellä on tarinoita jne ja
      Joensuu
      22
      1491
    5. Näyttääkö kaivattusi

      Miten hyvältä ❤️
      Ikävä
      71
      1000
    6. Sun ulkonäkö on

      Kyllä viehättävä. Kauniit piirteet. Todella sievät. Ja olemus on ihana. Olet tehnyt vaikutuksen.
      Ikävä
      41
      947
    7. Oletko koskaan

      Tavannut/tuntenut ihmistä, jonka kanssa vuosisadan rakkaustarina olisi ollut mahdollinen, mutta joku este tuli väliin?
      Sinkut
      74
      852
    8. Olen niin haaveillut

      Sinusta. Ollut hullun rakastunut. Ajatellut kaikkea mitä yhdessä voisimme tehdä. Mutta ei ei yhtään mitään. Usko vaan lo
      Ikävä
      57
      842
    9. En voi ottaa

      Jos ikinä aiot ottaa yhteyttä, niin tee se nyt. On aika, kun todella todella tarvitsisin sinua. Naiselle.
      Ikävä
      43
      802
    10. Tuo yksi tampio vielä ilmeisesti kuvittelee

      Että joku itkee peräänsä täällä vinkuen jotain utopistista kadonnutta rakkauttaan kaksoisliekit silmissä leiskuen. Pyhä
      Ikävä
      76
      722
    Aihe