Kulkaahan luuserit, juttu on sil' tapaa, että maatalouden 2,7 mrd:n kustannuserä panee vipinää monen maatalouden tarpeita valmistavan yrityksen rattaisiin ja mikäli siellä osataan piiskata orjat töihin, niin sen kautta maajussi maksaa heidän ylisuuret palkat korkojen kera.
2,7 mrd on yhdeltä väestön osalta giganttinen uhraus korruptoituneen työläisarmeijan ylläpitoon, jonka maatalous yksin työllistää ja kiitollisuuden velkaa ei joukkio huomaa osoittaa.
Maataloudesta giganttinen summa rahaa, ilman kiitollisuuden
häivääkään.
31
295
Vastaukset
- -
-
- -
-
- ---
- kirjoitti:
-
---
- ---
- kirjoitti:
-
---
- ---
--- kirjoitti:
---
---
- ---
--- kirjoitti:
---
---
- ---
- kirjoitti:
-
---
- -
-
- ,
,
- akka vaan
jaha, miinustaja on löytänyt pilkunkin, tai onko linjalle tullut toinenkin näppisvammainen?
Tuo 2.700 milj. € on todella surkuhupaisa
totuus siitä, kuinka heikoissa kantimissa
onkaan suomalaisen talonpojan kompetenssi
hankintatoimen osalta.
Luvun yhteydessä on ilman muuta mainittava, että
nostetut maataloustukiaiset 2.100 milj. € menevät
siis viheltäen kone- ja apulantakauppiaiden
taskuihin, eivätkä ihan piisaakaan.
Osa on katettava siitä s u r k e a s t a,
kokonaista 2.400 milj. € käsittävästä
maatalouden tuotosta, joka tuolla
tukiaisella saadaan aikaan, ja josta
vain 1.600 milj. € arvosta saadaaan
ruokaa s u o m a l a i s e e n pöytään.- Jo Vain seonnut..
kaskeamallako ja härällä pitäisi särpimet tuottaa, provoilusi alkaa olla sairasta..
- maausko,
Jo Vain seonnut.. kirjoitti:
kaskeamallako ja härällä pitäisi särpimet tuottaa, provoilusi alkaa olla sairasta..
Lannoite hintoja suomessa ja saksassa:
Saksa NPK-Dünger 14-10-16-5.....409,00 €/t
Suomi Premium 18-3-8 (-14)..........395.00 €/t
Ja sitten levitysmäärin pyrittäessä maksimituottoon ympäristötuehtojen sallimissa rajoissa.
Sinulta varmaan löytyy paremman ohjeet lannoitemäärien laskemiseksi. Olisinkin kiitollinen jos ne tänne laittaisit, säästäisin lannoitemenoista mutta olisin silti "ammattilainen" ja varmistaisin maksituoton pienemmillä lannoitemäärillä.
"Ravinnetaseiden laskennassa tarvitaan tiedot peltolohkon lannoitustasosta, viljelykasvista ja satotasosta.
Nämä tiedot löytyvät lohkokohtaisista muistiinpanoista (lohkokorteista). Lisäksi tarvitaan tiedot sadon ravinnepitoisuuksista.
Taseen laskennassa voidaan käyttää liitteen 1 mukaisia pitoisuuksia tai oman satoanalyysin
tuloksia.
Ensin lasketaan ravinteiden lisäys, poisto ja tase. Sitten selvitetään taseen ja lannoituksen suhde. ”Ravinnetaseen
toimenpidesuunnitelmassa” verrataan kahden vuoden ravinnetasesuhteita toisiinsa.
Muistilista ravinnetaseiden laskemiseksi taulukkoarvojen tai analyysitulosten avulla
1. Ravinteiden lisäys pellolle = lannoitustaso.
2. Ravinteiden poisto pellolta lasketaan satotason sekä sadon kuiva-aine- ja ravinnepitoisuuksien perusteella.
Sadon kuiva-aine- ja ravinnepitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Myös satoanalyysin mukaisia kuiva-aineja
ravinnepitoisuuksia voidaan käyttää. Kuiva-ainepitoisuuden määrittämiseen voidaan lisäksi käyttää pikakosteusmittaria.
Nurmituotteiden osalta sadon määrä lasketaan usein rehuyksikköinä (RY). Ravinnetaseiden laskennassa
tarvitaan kuitenkin sadon määrää muodossa kg/ha. Tietoa rehuyksiköiden käytöstä ja niiden muuttamisesta
kilogrammoiksi löytyy Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Rehutaulukot ja ruokintasuositukset
-julkaisusta vuodelta 2006.
Yleensä satoanalyysissä ilmoitetaan sadon kosteus (%). Sadon kuiva-ainepitoisuus lasketaan kaavalla
100 % - kosteus (%) = kuiva-ainepitoisuus (%). Satoanalyysissä ilmoitetaan myös sadon valkuaispitoisuus.
Sadon typpipitoisuus = valkuaispitoisuus/6,25. Fosforipitoisuus ilmoitetaan satoanalyysissä yleensä
yksikössä g/kg kuiva-ainetta (g/kg ka). Yksikkö saadaan helposti muutettua prosenteiksi: 10 g/kg kuivaainetta
= 1 % /kg kuiva-ainetta.
3. Ravinnetase = ravinteiden lisäys – ravinteiden poisto.
4. Ravinnetaseen suhdeluku (%) = 100
lannoitus
tase ⋅
5. ”Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelmassa” selvitetään, ovatko ravinnetaseen suhdeluvut suurentuneet
ensimmäisen ja toisen tarkasteluvuoden välillä tai kolmannen ja neljännen tarkasteluvuoden välillä".
http://www.mmm.fi/attachments/mavi/viljelijatuet/hakuoppaatjaohjeet/ymparistotuenperusjalisatoimenpiteidenoppaat/5uWe8uHRL/Ravinnetaseohje_2008.pdf - maausko,
maausko, kirjoitti:
Lannoite hintoja suomessa ja saksassa:
Saksa NPK-Dünger 14-10-16-5.....409,00 €/t
Suomi Premium 18-3-8 (-14)..........395.00 €/t
Ja sitten levitysmäärin pyrittäessä maksimituottoon ympäristötuehtojen sallimissa rajoissa.
Sinulta varmaan löytyy paremman ohjeet lannoitemäärien laskemiseksi. Olisinkin kiitollinen jos ne tänne laittaisit, säästäisin lannoitemenoista mutta olisin silti "ammattilainen" ja varmistaisin maksituoton pienemmillä lannoitemäärillä.
"Ravinnetaseiden laskennassa tarvitaan tiedot peltolohkon lannoitustasosta, viljelykasvista ja satotasosta.
Nämä tiedot löytyvät lohkokohtaisista muistiinpanoista (lohkokorteista). Lisäksi tarvitaan tiedot sadon ravinnepitoisuuksista.
Taseen laskennassa voidaan käyttää liitteen 1 mukaisia pitoisuuksia tai oman satoanalyysin
tuloksia.
Ensin lasketaan ravinteiden lisäys, poisto ja tase. Sitten selvitetään taseen ja lannoituksen suhde. ”Ravinnetaseen
toimenpidesuunnitelmassa” verrataan kahden vuoden ravinnetasesuhteita toisiinsa.
Muistilista ravinnetaseiden laskemiseksi taulukkoarvojen tai analyysitulosten avulla
1. Ravinteiden lisäys pellolle = lannoitustaso.
2. Ravinteiden poisto pellolta lasketaan satotason sekä sadon kuiva-aine- ja ravinnepitoisuuksien perusteella.
Sadon kuiva-aine- ja ravinnepitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Myös satoanalyysin mukaisia kuiva-aineja
ravinnepitoisuuksia voidaan käyttää. Kuiva-ainepitoisuuden määrittämiseen voidaan lisäksi käyttää pikakosteusmittaria.
Nurmituotteiden osalta sadon määrä lasketaan usein rehuyksikköinä (RY). Ravinnetaseiden laskennassa
tarvitaan kuitenkin sadon määrää muodossa kg/ha. Tietoa rehuyksiköiden käytöstä ja niiden muuttamisesta
kilogrammoiksi löytyy Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Rehutaulukot ja ruokintasuositukset
-julkaisusta vuodelta 2006.
Yleensä satoanalyysissä ilmoitetaan sadon kosteus (%). Sadon kuiva-ainepitoisuus lasketaan kaavalla
100 % - kosteus (%) = kuiva-ainepitoisuus (%). Satoanalyysissä ilmoitetaan myös sadon valkuaispitoisuus.
Sadon typpipitoisuus = valkuaispitoisuus/6,25. Fosforipitoisuus ilmoitetaan satoanalyysissä yleensä
yksikössä g/kg kuiva-ainetta (g/kg ka). Yksikkö saadaan helposti muutettua prosenteiksi: 10 g/kg kuivaainetta
= 1 % /kg kuiva-ainetta.
3. Ravinnetase = ravinteiden lisäys – ravinteiden poisto.
4. Ravinnetaseen suhdeluku (%) = 100
lannoitus
tase ⋅
5. ”Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelmassa” selvitetään, ovatko ravinnetaseen suhdeluvut suurentuneet
ensimmäisen ja toisen tarkasteluvuoden välillä tai kolmannen ja neljännen tarkasteluvuoden välillä".
http://www.mmm.fi/attachments/mavi/viljelijatuet/hakuoppaatjaohjeet/ymparistotuenperusjalisatoimenpiteidenoppaat/5uWe8uHRL/Ravinnetaseohje_2008.pdfLisäisin vielä että en itse laske näitä vaan annan erään suunniteluohjelman, (käytän peltotuki ohjelmaa) laskea lannoitemäärät ohjelmaan syötettyjen ravinnetasojen, ja pellon tietojen, (multavuus, maalaji, kasvupaikka, jne) mukaan.
- maausko,
maausko, kirjoitti:
Lisäisin vielä että en itse laske näitä vaan annan erään suunniteluohjelman, (käytän peltotuki ohjelmaa) laskea lannoitemäärät ohjelmaan syötettyjen ravinnetasojen, ja pellon tietojen, (multavuus, maalaji, kasvupaikka, jne) mukaan.
Ja vielä jäi kirjoituksestani linkin pois joissa noita lannoitteen hintoja oli. Pitäähän linkin olla että en kirjoittele täällä "puuta-heinää", laitathan aina itsekin linki juttuihisi, Jo Vain;)
http://194.100.86.14/lmtilausseuranta/belor/uusitilaus_belor.php
http://www.agrarmarkt-nrw.de/duengermarkt.shtm - kumm
maausko, kirjoitti:
Lannoite hintoja suomessa ja saksassa:
Saksa NPK-Dünger 14-10-16-5.....409,00 €/t
Suomi Premium 18-3-8 (-14)..........395.00 €/t
Ja sitten levitysmäärin pyrittäessä maksimituottoon ympäristötuehtojen sallimissa rajoissa.
Sinulta varmaan löytyy paremman ohjeet lannoitemäärien laskemiseksi. Olisinkin kiitollinen jos ne tänne laittaisit, säästäisin lannoitemenoista mutta olisin silti "ammattilainen" ja varmistaisin maksituoton pienemmillä lannoitemäärillä.
"Ravinnetaseiden laskennassa tarvitaan tiedot peltolohkon lannoitustasosta, viljelykasvista ja satotasosta.
Nämä tiedot löytyvät lohkokohtaisista muistiinpanoista (lohkokorteista). Lisäksi tarvitaan tiedot sadon ravinnepitoisuuksista.
Taseen laskennassa voidaan käyttää liitteen 1 mukaisia pitoisuuksia tai oman satoanalyysin
tuloksia.
Ensin lasketaan ravinteiden lisäys, poisto ja tase. Sitten selvitetään taseen ja lannoituksen suhde. ”Ravinnetaseen
toimenpidesuunnitelmassa” verrataan kahden vuoden ravinnetasesuhteita toisiinsa.
Muistilista ravinnetaseiden laskemiseksi taulukkoarvojen tai analyysitulosten avulla
1. Ravinteiden lisäys pellolle = lannoitustaso.
2. Ravinteiden poisto pellolta lasketaan satotason sekä sadon kuiva-aine- ja ravinnepitoisuuksien perusteella.
Sadon kuiva-aine- ja ravinnepitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Myös satoanalyysin mukaisia kuiva-aineja
ravinnepitoisuuksia voidaan käyttää. Kuiva-ainepitoisuuden määrittämiseen voidaan lisäksi käyttää pikakosteusmittaria.
Nurmituotteiden osalta sadon määrä lasketaan usein rehuyksikköinä (RY). Ravinnetaseiden laskennassa
tarvitaan kuitenkin sadon määrää muodossa kg/ha. Tietoa rehuyksiköiden käytöstä ja niiden muuttamisesta
kilogrammoiksi löytyy Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Rehutaulukot ja ruokintasuositukset
-julkaisusta vuodelta 2006.
Yleensä satoanalyysissä ilmoitetaan sadon kosteus (%). Sadon kuiva-ainepitoisuus lasketaan kaavalla
100 % - kosteus (%) = kuiva-ainepitoisuus (%). Satoanalyysissä ilmoitetaan myös sadon valkuaispitoisuus.
Sadon typpipitoisuus = valkuaispitoisuus/6,25. Fosforipitoisuus ilmoitetaan satoanalyysissä yleensä
yksikössä g/kg kuiva-ainetta (g/kg ka). Yksikkö saadaan helposti muutettua prosenteiksi: 10 g/kg kuivaainetta
= 1 % /kg kuiva-ainetta.
3. Ravinnetase = ravinteiden lisäys – ravinteiden poisto.
4. Ravinnetaseen suhdeluku (%) = 100
lannoitus
tase ⋅
5. ”Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelmassa” selvitetään, ovatko ravinnetaseen suhdeluvut suurentuneet
ensimmäisen ja toisen tarkasteluvuoden välillä tai kolmannen ja neljännen tarkasteluvuoden välillä".
http://www.mmm.fi/attachments/mavi/viljelijatuet/hakuoppaatjaohjeet/ymparistotuenperusjalisatoimenpiteidenoppaat/5uWe8uHRL/Ravinnetaseohje_2008.pdfVarmaan jopa-vain kaikessa viisaudessaan huomasi myös sen seikan, että Saksalaisen lannoitteissa on fosfori määrät kolminkertaisia Suomalaisiin nähden, mutta me ollaan kuitenkin pahimpia Itämeren saastuttajia, ainakin joiden mielestä.
Siitä, että Venäjältä tulee jo yhdestä kohteesta nelinkertainen määrä fosforia, mitä meidän jussien väitetään mereen laskevan, mutta sitä nämä jussien syyllistäjät ei puhu mitään.
Mikä on jopa-vainin kanta ? - niin-
Jos löytyy vinkkejä hankintatoimen säästöihin niin kaikki otetaan kiitollisuudella vastaan. Yleensä vaan hinta ei siinä vaiheessa enää alene kun kauppias kieltäytyy myymästä.
Suurempia säästöjä löytyy hankkimattoomuustoimen alueella, eli ei osteta ollenkaan vaan korjataan ja ylläpidetään vanhaa konekalustoa ja rakennuskantaa. Ja vältetään ulkopuolisen työvoiman käyttöä. Esimerkisi koneiden huollot ja korjaukset kannattaa tehdä itse. Jos ulkopuolista työvoimaa on pakko käyttää niin se kannattaa palkata ulkomailta, esim. entisistä IVY-maista.
- kumm
Mutta ajattele jopa vain, siinä saa moni duunari palkkansa, he tuskin ajattelevat sinun tavallasi.
- jegyl,
Maataloustuotannon arvo oli vuonna 2009 5,9 miljardia.
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/julkaisut/suomenmaatalousjamaaseutuelinkeinot/jul111_SM2011.pdf
Tuo on siis se hinta joka sisältää tuet ja tuotannon myynnistä tulevan rahan, eli siisyhteisarvo.
"Suomen Lääkedatan tilastoinnin mukaan ihmislääkkeiden tukkumyynti Suomessa tammi-syyskuussa 2011 oli yhteensä 1 453 (1 415) miljoonaa euroa, ja se nousi 3 % edellisvuoden vertailukaudesta".
http://www.orion.fi/Sijoittajille/Orion-sijoituskohteena/Katsaus-ihmislaakemarkkinoihin/
Pitääkö tastäkin summasta Jo Vain:nin logiikkaa käytten vähentää kelakorvaukset valtiolta ja ilmoittaa että vain 500 miljoonaa apteekit tuotti voittoa.
http://www.ruokatieto.fi/WebRoot/1037172/sisaltosivu.aspx?id=1173485
Pidän tätä ruokatieto -sivuilla esitettyä tilastoa
oikeampana. Tässä tilastossa esitetty maatalouden
tuottotuotannon arvo 2.324,7 milj. € on summa,
jolla maataloustuotanto on myyty eteenpäin v. 2009.
Alkoholijuomien valmistukseen on käytetty arvioilta
300 milj. € tuosta summasta ja vientiin menneiden
elintarvikkeiden osuus on ollut n. 400 milj. €,
joten suomalaiseen ruokapöytään suomalaista
alkutuotantoa on tarvittu vain 1.600 milj. €
edestä.
Ymmärrän kyllä syöttiläiden tarpeen ja halun
kirjauttaa myös yhteiskunnan jakama tuki
t u o t t o n a, mutta totuuttahan sellainen
esittämismalli ei ole nähnyt.
Tuo vertailu apteekkeihin ei kerro totuutta sekään
sikäli, että KELA:han maksaa osuutensa suoraan noille
apteekeille. Samaa kaavaa noudattaen
maataloustuet pitäisi maksaa S-kaupalle
ja K-kaupalle. Vertailu menee täydellisesti pieleen.- Ja Vain vetelee
perseestä lukuja, tuotannon arvo ja jälleenmyynti arvo on kaksi eri asiaa, mutta provonhan siitä voi toki vääntää..
- -
Ja Vain vetelee kirjoitti:
perseestä lukuja, tuotannon arvo ja jälleenmyynti arvo on kaksi eri asiaa, mutta provonhan siitä voi toki vääntää..
-
- Ssv
No jos maataloustuki maksettaisiin kaupalle, miten Se olisi sinun mielestäsi hyväksyttää kun viljelijöille maksettava tuki ei mielestäsi ole.
Siis hyväksyt tuet kuitenkin kunhan vain ei alkutuotanto, eli maanviljelijät sitä saisi.
Aiemmin olet tuominnut tuet mutta nyt siis kaupan saama tuki onkin hyväksyttävää vaikka niitä tuettaisiin samalla summalla kuin alkutuotantoakin.
Itse en kyllä ymmärretty muuta syytä kuin vihasi maataloutta kohtaan. - Ninhän--
nuo sen saavatkin, alennettuina raaja-aineitten hintoina:)
Muistanet kai että tavoitehintojen aikakautena nuo tuet maksettiin tuotteitten ostajille ja he lisäsivät ne sitten tuottajahintoihin.
Ja ruokahan silloin oli kallista:)
- -
-
- Miten on?
Jos kauppa saisi tukea, eikö sitä siis laskettaisikaan kaupan tuottoon, eikö apteekkikaan laske kelalta saamaansa rahaa tuottoon. Olen aina ollut siinä uskossa että esimerkiksi vaikkapa apteekit kirjailsivat kelakorvaukset kirjanpitoonsa ja Se olisi taseessa yrityksen tuloksessa mukana.
- Mää...
Mistä näitä aina oikeassa olevia ja kaikkitietävä oikein sikiää, no Hullulasta vai mikä Se kunta olikaan, Hollola, on pasiviherahoa ja Jo Vain:ia, ellei sitten ole sama henkilö.
- googlella vain
hakuun ja silleen heh heh
- ookko so jäm rämpti
Se on jämpt.
- ---
---
- ---
---
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1619534Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde493020Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja412789- 572601
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1982028- 1031929
Sinä saat minut kuohuksiin
Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai251873Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä511433Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p1121266- 281241