Tarvitsen neuvoja!

MitenToimin?

Olen saanut toimeentulotukea aikaisemmin ihan hyvin, sen vertaa että ainakin vuokran olen saanut maksettua. Jokaisessa päätöksessä on aina mainittu se että pitäisi ilmoittautua työkkäriin, ja jos ei ilmottaudu niin perusosaa alennetaan. En koskaan ole ilmoittautunut ja perusosaa tietty alennettiin.

Syy miksi en työkkäriin ilmottaudu on se että minulla on masennusta sekä ahdistusta. Eli alkaa aina ahdistamaan jos pitäisi lähteä jonnekin asioimaan tai vaikka kouluun tai töihin. Sen takia en siis ole kahteen vuoteen tehnyt mitään koska en ole ahdistuksen takia kyennyt. Olen opiskellut aikaisemmin mutta lopettanut ja olen päässyt monesti kouluihin mutta en ole kyennyt menemään ahdistuksen takia. Olen käynyt aiemmin lääkärillä ja saanut lääkityksen, joka ei tehonnut.

Olen miettinyt että varaisin uudelleen lääkärille ajan ja kokeilisin että kirjottaisiko lääkäri minulla lausunnon jonka avulla voisin hakea Kelan sairauspäivärahaa, koska tilanne on nyt se että toimeentulotukea en saa juuri lainkaan enään ellen lähetä heille jonkinlaista selvitystä tilanteestani. Mutta jos lääkäri ei kirjoita lausuntoa niin mitä sitten teen? Auttaako se mitään jos lääkäri vaan kirjottaisi että minulla on ahdistusta ja masennusta? Saisinko sitten toimeentulotukea täysmääräisesti? Tuskin..?

En tiedä, miten lähtisin tätä ongelmaa purkamaan. Helpointa kai kun ettisi töitä tai menisi työkkäriin ja sitten alkaisin toimeentulotukeakin saamaan normaalisti mutta sepäs se, kun en pysty siihen. Heti jos pitäisi lähteä jonnekin vaikka sinne työkkäriin niin sydän alkaa lyömään kauheesti, tulee hiki, tuntuu ettei saa henkeä, kauhee ahistus heti päällä.

Olisiko siis järkevintä mennä lääkäriin, saada jonkinlainen lausunto ja lähettää se toimeentulotuki hakemuksen mukana menemään?

Olen 21v ja asun vuokra asunnossani. Vuokra on 400€/kk. Minulla ei ole mitään ammattia.. Helpottaisi tilannetta jos olisi edes yksi ammatti käytynä, mutta ei niin ei :( Ainakaan vielä.

10

176

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 9+20

      Jos ja kun sulla on lääketieteellinen ongelma, oli se sitten päässä tai missä tahansa, niin hakeudu ihmeessä hoitoon. Ei pelkästään sen rahan saamisen takia, vaikka sekin on tietysti ensiarvoisen tärkeää, vaan jotta saisit asiasi ja itsesi kuntoon. Oli lopputulema tästä kaikesta sitten mikä tahansa, niin lääkärin kautta se ratkaisu tulee jos on tullakseen. Me ei sitä voida sen kummemmin luvata eikä asian pyörittely sitä muuksi muuta.

    • jtk vika system

      Mulla pikkasen samankaltainen tilanne, pelkkä lääkäriin meno tai sairaslomalappu ei sossussa riittänyt mihinkään vaan sain alennettua tukea. Vasta kun saa jotain tuloa itselleni esim. sairaspäivärahan voidaan sossusta taas maksaa koko perusosa. Sossu vaati jopa että sairaslomalla minun pitää ilmoittautua työkkäriin. Nyt onneksi lääkäri lupasi kirjoittaa b-todistuksen jotta saisin sairaspäivärahaa.. Tilanne on sillä tuen osalta pelastettu ku saan sitten sen 300 päivää s.p.rahaa eli noin vuoden. En tiedä mitä sitten tapahtuu, ilmeisesti jatketaan kuntoutusrahana jonka sitten menetän kun en kykene mihinkään kuntoutukseen tai työkokeiluun tms. menemään. Ja sitten sossu taas alentaa perusosaa. Eläkehän tässä olisi järkevintä vaan arvaanpa ettei kelasta myönteistä päätöstä saa. Ja sitten taas koko homma alusta. Elän hetken alennetulla toimeentulotuella, sitten sairaspäivärahalla jne.

    • masentaaaaaa

      Toimeentulotukihan on ns. viimesijainen tuki. Sossu haluaa sinut jollekin toiselle tuelle. Oletko hakenut asumistukea? Sen saa haettua helposti Kelalta ihan kirjeellä. Lisäksi sinulla on selkeästi jonkilainen sairaus ja siksi sinun pitäisi olla ainakin sairauslomalla ja Kelan sairauspäivärahalla. Lääkäri kyllä kirjoittaa oireittesi perusteella sairauslomaa. Jos sairaus ei 'parane', niin voit myöhemmin (vuosien päästä) hakea työkyvyttömyyseläkkeelle. Tee nyt näin:

      1. Varaa aika lääkärille.
      2. Hae edelleen toimeentulotukea ja anna sossulle vapaamuotoinen kirjallinen selvitys tilanteestasi. Kerro lääkärille hakeutumisestasi.
      3. Hae asumistukea, jos et sitä vielä saa.
      4. Käy lääkärin juttusilla ja pyydä sitä sairauslomaa ainakin pari kuukautta näin alkuun. Voit kysyä lääkäriltä jos pääsisit oikeasti mielenterveyspalveluiden piiriin ja saisit terapiaa. Yleislääkärit osaavat määrätä vain lääkitystä.
      5. Hae Kelalta sairauspäivärahaa.
      6. Hae edelleen toimeentulotukea, koska sairauspäivärahalla jäät vielä alle toimeentulonormin.

      Toivottavasti kaikki sujuu hyvin. Sairauspäivärahassa on 55 päivän odotusaika työkyvyttömyyden alkamispäivästä (se päivä kun saat sairauslomaa).Sossu kyllä tietää siitä ja ottaa sen huomioon tukea myöntäessään. Lue tästä:
      http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/040902172507ES?OpenDocument

    • kerro avoimesti

      Hae edelleen sitä toimeentulotukea ja liitä siihen avoin kirje, jossa kerrot ongelmasi, että olet menossa lääkäriin ja sairaudestasi, masennus ja paniikkihäiriö? Itse aikanaan kirjoitin tämän pienen paikkakunnan sossuun ja kerroin avoimesti tilanteestani, ihme ja kumma, he ymmärsivät ja auttoivat. Lähetin myöhemmin kiitos kirjeen heille. Voit myös varata ajan sosiaalityöntekijälle, mutta jos et pysty lähtemään niin kannattaa kyllä aloittaa siitä lääkäristä.

    • ap

      Saan kyllä asumistukea tietty, sillä maksan laskut ja ostan ruuat. Vuokraan minulla ei ole enään rahaa koska en saa enään tuota toimeentulotukea.

      Täytynee siis kokeilla näin että menen sinne lääkäriin, kirjoitti se lausunnon jolla voin hakea sairauspäivärahaa tai ei, kunhan ainakin kokeilen. On sitten kuitenkin yritetty.

      Sanotaan, ettei Suomessa ketään jätetä heitteille, ilman ruokaa ja kattoa pään päältä. Tuntuu että kohta niin käy itelle, jos ei ole varaa alkaa vuokraa makselemaan niin eihän tässä voi asua. Vanhempia ei ole, ei ketään sukulaisia tai ystäviä, joiden luokse muuttaisi edes väliaikaisesti asumaan.

      Ressaava tilanne.

      • Tresident

        Missä sun iskä ja äiskä sitten on, jos niitä ei ole? Olet vasta 21 vuotias, joten ei kait ne molemmat ole voineet jo vanhuuteen menehtyä? Eikö sulla tosiaan ole ketään sukulaista tai yhtään aikuista elämässäsi sua tukemassa?

        Tarinasi on surullinen. Itse elät sisällä tuossa tilanteessa, etkä ole siis vuosiin eli edes 19 vuotiaana nuorena opiskellut tai käynyt työssä tai missään ylipäätään.

        Paniikkihäiriökohtauksia hoidetaan hyvillä lääkkeillä. Se ei mene itsestään pois kotona istumalla,kuten oletkin jo huomannut. Lisäksi paniikkihäiriötä pitäisi hoitaa terapiassa, josa sen syntyä ja sitä mikä sen aina laukaisee, pitäisi tutkia, Lääkkeillä ja hoidolla siitä pääsee kyllä kokonaan eroon.
        Tiedätkö itse, kuinka kauan sulla on ollut toimintaa lamaannuttavia paniikkikohtauksia? Mikä ikäinen olit kun ne alkoi? Miten niitä silloin hoidettiin? Onko sun vanhemmat tukeneet sua?

        Onko sulla ollut mitään turvaa kotona vai oliko lapsuus arvaamatonta aikuiten käytöksen ja kunnon arvuuttelua? Onko sua tuettu kasvamaan aikuiseksi ja onko sua neuvottu opiskeluihin ja ammattin hakeutumisessa? Sun ikäisen pitäisi olla opiskelemassa, liikkua ikäistensä parissa, opetella itsenäistymistä, huolehtia opinnoista ja etsiä omaa ammattialaa, seurustella ekaa kertaa ja opetella ihmissuhteita. Todella surullinen sun tilanne.

        Eikö sun paikkakunnalla ole mitään toimintaa nuorille, josta saat tukihenkilön esim. niihin virastossa käynteihin. Ja jotka auttaa hoitamaan asioita ja etsimään apua. Eikö teilläpäin ole mitään nuorten pajoja tai tukiyhdistyksiä tai siis mitään?

        Tietysti sun kannattaa ja pitääkin mennä työkkäriin ilmottautumaan! Sieltä saat apua. Ilmottaudu vajaakuntoiseksi asiakkaaksi, kun olet sen lääkärinlausunnon saanut. Sitä kautta voit päästä kokeilemaan esim. jotain työpaikkaa tai kurssia. Jos olet vajaakuntoinen työkkärin asiakas, voit mennä harjoitteluihin vain vaikka muutaman päivän kerrallaan, eikä tarvi heti alkaa 5pvää viikko täyttä päivää kuten normaalsti,

        Olet näköjään niin jumissa surkean tilanteesi kanssa, ettet osaa suunnitella tulevaisuutta, vaan mietit vain jotain epämääräistä lääkärinlausntoa, joka ehkä väliaikaisesti auttaisi jotain. Sairaspäivärahaa ei kela kuitenkaan ihan millään arvauskeskuksen yleislääkärin lausunnolla maksa, ja ei ole tarkoituskaan.

        Kyllä sun pitää hakeutua oikeeseen hoitoon, ja saada ekana lääkkeet joilla pääsee noista paniikkikohtauksista. Sitten voi alkaa hoitaa asioitaan kuntoon sossun ja työkkärin kanssa. Työkkäristä saa neuvontaa ammatinvalinnassa ja työkokeilujen ja kurssien kautta.

        Pitäähän nuorella ihmisellä olla elämä edessä eikä kotona kököttämisessä. Sulla on vielä niin paljon edessä. Ala hoitaa itseäsi, ja aloita elämä.


    • vittuuntunut

      On se vitun väärin, että masentunut ei jaksa hoitaa asioitaan, niin siitä sitten rangaistaan. Tuen saaminen on tehty mahdollisimman hankalaksi, nöyryyttäväksi ja vaikeaksi. Jos et älyä pitää puoliasi, niin automaattisesti evätään kaikki tuet, eikä ilmoiteta, mihin itsellä on oikeus. Oletetaan, että kaikki on pummeja ja sosiaaliturvan väärinkäyttäjiä, vaikka tosiasiassa vain pieni osa väärinkäyttää ja sellaiset keksii joka tapauksessa aina laissa jonkin porsaanreiän.

      Masennuksen/ahdistuksen takia on äärimmäisen vaikeaa saada työkyvyttömyyseläkettä. Ensin pitää päästä kuntoutukseen, joka hyvällä tuurilla sisältää myös terapiaa, jonka jälkeen tukitaan kuntouttavaa työtoimintaa, esim. 4 h päivä, joka oikeasti auta mitään ongelmiin. Mutta jos kunto on hoidossa parantunut sen verran, niin jaksaahan sitä sinnitellen, että saa taas yhteiskunnan tuet. Mutta yleensä tuollaisesta kuntouttavasta työtoiminnasta harvoin on mitään todellista hyötyä, kuin se, että taas ei ole yhteiskunnan mielestä loinen. Mikä auttaa taas taloudellista asemaa ja sitäkautta masennusta/ahdistusta.

      Masennus ja ahdistus on vähintään yhtä rampauttavaa, kuin mikä tahansa muu invaliditeetti, mutta invaliditeetin takia saa välittömästi sairaseläkkeet, toisin kuin henkisten ongelmien, jotka oletetaan aina olevan kiinni "omasta asenteesta".

    • ap

      En ole mihinkään arvauskeskuksiin menossa vaan yksityiselle lääkärille. Jossa kävin aiemminkin. Ja ei, mitään tukea en keneltäkään saa koska ei ole ketään, ei ystäviä, sukulaisten kanssa en ole koskaan ollut mitenkään läheinen, vanhempiakaan ei ole. Joten kyllä, YKSIN tässä ollaan. Masentuneena ja ahdistuneena, mitään ei kykene tekemään. Haluaisin opiskella ja saada ammatin, mutta en kykene siihen vieläkään. Ehkä joskus, toivottavasti.

      Tietäähän sen minkälainen oravanpyörä tästä tulee. Se on totta, että tukien saaminen on tehty äärimmäisen hankalaksi. Se on yhtä tappelua jatkuvasti.

    • 18+6

      Ehkä nyt on teillä masentuneilla ja paniikkihäiriöisillä ihmisillä väärä asenne itsenne kuntouttamisessa. Itse sairastuin 7 vuotta sitten itsetuhoisuuteen ja keskivaikeaan masennukseen. Kaverit huolestui ja puhuivat mut hakemaan apua mielenterveyskeskuksesta. Sain heti lääkityksen, joka ei kuitenkaan auttanut. Ja kuukausi sen jälkeen lähdin vapaaehtoisesti psykiatriselle osastolle, kun paikka vapautui. 4 viikkoa meni sillä asenteella, että ei tästä mitään tuu, haluun vaan kuolla jne. Sitten löytyi oikea lääkitys (paria lääkettä kokeiltiin osastolla, molempia pari viikkoa) ja aloin päästä takas elämään kiinni.
      6 viikon jälkeen pääsin kotiin ja aloin käymään terapiassa joka toinen viikko. Siitä vuoden päästä yritin itsaria ja lääkitystä nostettiin ja samalla terapia kerta/vko. 3 vuotta olin avohoidossa ja samalla yritin valmistua tradenomiksi (ei vaan sujunut) ja lähdin kouluttautumaan toiseen ammattiin. Tällä hetkellä oon ollut enemmän tai vähemmän töissä 4 vuoden ajan ja mikäli töitä riittää, niin samat kuviot jatkuvat.
      Tiedän tasan tarkkaan mitä on olla pohjalla, olla välittämättä. Saattoi monasti mennä 2 viikkoa, etten käynyt suihkussa, en siivonnut koskaan ja elämä menetti merkityksensä. Pikku hiljaa lääkityksen ja terapian avulla jaksoin enemmän ja kiinnostuin eri asioista (kädentaidoista yms. menin kansalaisopiston kursseille). Ikinä en kuitenkaan valittanut mielessänikään, että voi voi, kun täytyy sossun luukulle kävellä ja mennä selittämään asioitaan. Koskaan mikään tukihakemuslappu ei ollut niin vaikea, etten siitä olisi selvinnyt, jos vain viitsi vähän kysyä Kelasta, että miten tämä nyt menee ja mitä tämä tarkoittaa. Olin onnellinen, että silloin 3 vuoden ajan minun ei tarvinnut väkisin vääntäytyä johonkin työhön, että sain tuet, vaan sain rauhassa parantua ja oppia hallitsemaan itsetuhoisia ajatuksia.
      Siitä suosta voi todellakin nousta, mutta kukaan ei sitä teidän puolesta tee. Itse pitää mennä lääkäriin ja olla valmis ottamaan se apu vastaan mitä tarjotaan (silloin kun sitä tarjotaan).
      Voin vakuuttaa teille, että loppuelämä sossun luukulla ja Kelan välillä ei oo herkkua sekään ja koskaan ei tuu olemaan mitään ylimääräistä rahaa tehdä mitään sen ihmeellisempää kuin kököttää kotona ja katsoa telkkaria. Ja voin vakuuttaa, että tulevaisuudessa sossussa tullaan olemaan vieläkin tarkempia ja niuhompia, että kenelle sitä rahaa jaetaan. Ehkä pakollisten menojen jälkeen sieltä tulevaisuudessa saakin vaan ruokaseteleitä, ettei rahaa voi todellakaan käyttää mihinkään bilettämiseen tai matkusteluun.
      Nyt tietysti teitä alkoi heti ahdistamaan. Niin pitääkin, jokaisen aikuisen ihmisen pitää olla edes joskus vähän huolissaan, että mistä sen jokapäiväisen elantonsa saa.
      100 vuotta sitten piti jokaisen tehdä jotain elantonsa eteen, jopa fyysisesti sairaiden, jos oli vain jokin homma mitä pystyivät tekemään. Nykyään ei vaadita keltään mitään ja sen kyllä huomaa. Olkaa tyytyväisiä, että saatte rauhassa sairastaa, mutta pitäkää huolta, että teette kaikkenne, jotta pääsisitte kiinni "normaaliin" elämään, koska syrjäytyneen elämä ei takuulla ole mitenkään ihanaa. Joka päivä ei tarvitse jaksaa, jos eka jaksaa vaikka yhden päivän viikossa ja siitä sitten joka viikko vähän enemmän. "Ei saa jäädä tuleen makaamaan". Tsemppiä!!!

    • kolkol

      Ketjun aloittajalle!
      Ota yhteyttä mahdollisimman pian omalääkäriisi ja puhu hänen kanssaan asiasta jos pystyt menemään sinne.
      On myös olemassa tukiverkostoja joista voit saada jonkun lähtemään mukaasi tueksi ja avuksi jos tuntuu pahalta yksin mennä! Tietämättä missäpäin asut en osaa tarkemmin tuesta kertoa mutta ehkä kunnan omilta sivuilta löytyy tietoa tai ainakin mielenterveysliiton sivuilta tms.
      Ota vaikka alkuun sähköpostitse yhteyttä jos et saa soitetuksi, itse olen tehnyt useimmiten niin ja on ollut helpompaa jatkaa juttua vaikka puhelimitse.
      Ja turhaa on kenenkään sanoa että lomakkeitten yms tekeminen on 'helppoa kelle vaan' tms; jos ihminen on oikeasti kovin masentunut ja ahdistunut niin vaikeaa on keskittyä tavallisiinkaan asioihin saati lomakkitten kapulakieleen.
      Olen itse sairas ja eläkkeellä nykyään; olen tehnyt työtä toimistossa ja kouluttajanakin mutta kun vakavasti masennuin en pystynyt mihinkään ilman apua!
      Muistista hävisi paljon asioita, jopa ihan tavallisiakin sanoja, saati virallisia asioita; onneksi lääkityksen avulla olo on helpottunut viiden vuoden aikana niin että pystyn omat asiani ainakin osin hoitaan :)
      Pakko kuitenkin vielä sanoa että mikään ei ole niin kamalaa kun joutua omalta perheeltään kerjään lainaan rahaa kun jo sossutoimistossa käyntikin on tosi rankkaa henkisesti; onneksi nykyisin saa kirjallisena hakemuksen lähettää kuin aikoinaan joutui joka kerta paikalla käymään.
      Toivon sulle mitä parhainta jatkoa elämällesi mutta ota pian yhteyttä jonnekinpäin niin saat asiat lähtemään oikeaan suuntaan

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Sofia miksi soitit torstaina Stefanil ja pyysit käymään kun muka olet ahdistunut.?

      Oliko asia suunniteltu, kun pyysi käymään ja varmasti tiesi et miten Stefan asiaan suhtautuu.Oliko myös Seiskan toimittaja pyydetty tarkoituksella pai
      Kotimaiset julkkisjuorut
      106
      1762
    2. Martina oli sarjassaan tänään 32.

      Mutta eikö pyöräily ja uinti ole vahvempia hänellä kuin juoksu? Aikaa on vielä harjoitella ennen Frankfurtin kisoja.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      209
      1742
    3. Stepuli itkee facessa

      Haluaisin pyytää julkisesti karseaa käytöstäni anteeksi lähimmiltä, naapureilta ja etenkin Sofialta! Ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää käyttä
      Kotimaiset julkkisjuorut
      106
      1663
    4. Sofia oli ainoastaan rahan takia suhteessa Stefanin ja Nikon kanssa.

      Järkyttävää miten Sofia on käyttänyt hyväksi näitä molempia miehiä ja rahat loppu niin vain haukkumiset tullut kiitokseksi heille.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      254
      1425
    5. Voi kun menisi nyt Stefan katsoo tyttären uutta ponia, viettäisi aikaa hänen kanssa.

      Aika parantaa kaiken ja meillä kaikilla on elämässä vastoinkäymisiä ja yli kyllä pääsee ainakin ajan kanssa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      1376
    6. Suomi teki typeryyttään Venäjästä nyt konkreettisesti vihollisen, jota se ei aiemmin ollut.

      Venäjä ei ole uhannut Suomen turvallisuutta, eikä Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti ole signaloinut minkäänlaista uhkaa Suomelle. Se "uhka" luotii
      Maailman menoa
      482
      965
    7. Minä menetän sinut kokonaan

      Siksi olen paniikissa, sekaisin ja surullinen. Taitaa olla jonkinasteinen stressitila päällä. Toivottavasti sinulla on kaikki hyvin.
      Ikävä
      50
      946
    8. Onpas Martina valinnut sopivan laulun

      Storyssa kun Isben poni tulee, " älä vie lapsuuttani pois." Äiti se lähtee mieluummin panopuuksi hotelliin, kuin viettäisi senkin ajan lastensa kanssa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      115
      898
    9. Veikkauksia milloin Venäjä hyökkää Suomeen?

      Veikkaan että se tapahtuu nopeasti, ehkäpä jo kesäkuussa. Suomi 5,5 miljoonan harvaan asuttu maa. Venäjä ei tarvitse suurta joukkoa Suomeen, joten kai
      Maailman menoa
      298
      886
    10. Uskomatonta miten "kassatyttö Sannasta" tuli hetkessä kuoleman kauppias.

      Demarit on kautta historian olleet "takinkääntäjien"mestariluokkaa kokoomuksen hihassa kiinni. Sannan arviointikyky petti täysin Naton suhteen, Brysse
      Maailman menoa
      347
      832
    Aihe