Kestääkö tasasuuntain elkon virta-imaisun?

"Eikä ongelmaa tulisi, vaikka muuntaja olisi järeäkin."

Miksi ei? Jos muuntaja pystyy (oletetaan niin) antamaan enemmän virtaa kuin mistä tasasuuntaussilta selviytyy, niin eikös puolijohde silloin hajoa? Konkathan voi antaa tarvittaessa suuriakin virtoja joten eikös tämän käänteinen ominaisuus ole, että virtakin kelpaa. Ja tarkoitan nimenomaan päällelaittovirtapiikkiä, kun elko on tyhjä. Silloin kun valo palaa, virrat ovat tietysti pieniä ainakin tässä tapauksessa.

Tuo on ihan hyvä huomio että ledit voi olla kaksinpäin.

Vielä siitä "rimpulamuuntajasta", että eikös vanhanaikainen rautasydänmuuntaja (tämä on sellainen) voi antaa oman "varauksensa" ansiosta enemmän virtaa hyvin lyhyen hetken oikosuljettaessa tai nälkäisen konkan latautumisen vuoksi, siis enemän kuin mitä jatkuva virta on? Siis se on joku magneettikenttäjuttu. Samaan ilmiöön liittynee se, että jakelumuuntamo voi antaa monta kV:n jännitepiikin, kun sen sähkönsyöttö menee poikki, ja se, ettei sähkömagneetti irrota heti, kun virta katkaistaan. Nopeasti tietenkin, mutta ainakin suurnopeuskameralla ilmiön myös näkee.

Montakos ampeeria tuollainen 220µF low ESR-elko voi ottaa virtaa tyhjänä ollessaan, jos sitä on heti yllinkyllin tarjolla vaikkapa yhden Faradin autohifi-virtakondensaattorista? Jotain lukuja olisi kiva nähdä kun kerran kaksikin jo ehti olla sitä mieltä, että turhaan murehdin.

Savua diodeista? kirjoitti:

"Eikä ongelmaa tulisi, vaikka muuntaja olisi järeäkin."

Miksi ei? Jos muuntaja pystyy (oletetaan niin) antamaan enemmän virtaa kuin mistä tasasuuntaussilta selviytyy, niin eikös puolijohde silloin hajoa? Konkathan voi antaa tarvittaessa suuriakin virtoja joten eikös tämän käänteinen ominaisuus ole, että virtakin kelpaa. Ja tarkoitan nimenomaan päällelaittovirtapiikkiä, kun elko on tyhjä. Silloin kun valo palaa, virrat ovat tietysti pieniä ainakin tässä tapauksessa.

Tuo on ihan hyvä huomio että ledit voi olla kaksinpäin.

Vielä siitä "rimpulamuuntajasta", että eikös vanhanaikainen rautasydänmuuntaja (tämä on sellainen) voi antaa oman "varauksensa" ansiosta enemmän virtaa hyvin lyhyen hetken oikosuljettaessa tai nälkäisen konkan latautumisen vuoksi, siis enemän kuin mitä jatkuva virta on? Siis se on joku magneettikenttäjuttu. Samaan ilmiöön liittynee se, että jakelumuuntamo voi antaa monta kV:n jännitepiikin, kun sen sähkönsyöttö menee poikki, ja se, ettei sähkömagneetti irrota heti, kun virta katkaistaan. Nopeasti tietenkin, mutta ainakin suurnopeuskameralla ilmiön myös näkee.

Montakos ampeeria tuollainen 220µF low ESR-elko voi ottaa virtaa tyhjänä ollessaan, jos sitä on heti yllinkyllin tarjolla vaikkapa yhden Faradin autohifi-virtakondensaattorista? Jotain lukuja olisi kiva nähdä kun kerran kaksikin jo ehti olla sitä mieltä, että turhaan murehdin.

Lue lisää

Muuntajalla on tietty tehon- ja virranantokyky, eikä siitä saa enempää virtaa vaikka itkisi. Tehon/ virranantokyky riippuu rautasydämen koosta ja käämien resistansseista.
Kun muuntajasta pyritään ottamaan enemmän virtaa, kuin se antaa, jännite "kyykkää".

Ja itse luettelit diodien datalehdestä, että hetkellistä, kertaluonteista virtaa tasasuuntaussiltasi kestää 50A. Kun nämä asiat ynnää yhteen, niin diodisiltasi on ylimitoitettu ja kestää paljon enemmän, kuin mitä siitä vajaan nyrkin kokoisesta muuntajasta lähtee. Lisäksi tuo suotoelkosi on varsin pieni, vain 220uF, joten kovin suurista varausvirroista ei senkään puolesta ole kysymys.

Trasformator_Tauno kirjoitti:

Muuntajalla on tietty tehon- ja virranantokyky, eikä siitä saa enempää virtaa vaikka itkisi. Tehon/ virranantokyky riippuu rautasydämen koosta ja käämien resistansseista.
Kun muuntajasta pyritään ottamaan enemmän virtaa, kuin se antaa, jännite "kyykkää".

Ja itse luettelit diodien datalehdestä, että hetkellistä, kertaluonteista virtaa tasasuuntaussiltasi kestää 50A. Kun nämä asiat ynnää yhteen, niin diodisiltasi on ylimitoitettu ja kestää paljon enemmän, kuin mitä siitä vajaan nyrkin kokoisesta muuntajasta lähtee. Lisäksi tuo suotoelkosi on varsin pieni, vain 220uF, joten kovin suurista varausvirroista ei senkään puolesta ole kysymys.

Lue lisää

Okei, kiitti. Uskon siis, ettei tällä muuntajalla diodit rikkoudu, mutta ihan mielenkiinnosta haluaisin tietää, mitä tapahtuisi, jos muuntaja olisi erinomaisen kyvykäs. Kai se mahdollista on, että latautuva konkka haluaa enemmän virtaa kuin mitä tasasuuntaussilta voi antaa?

Mitä tulee siihen, että tämä mainittu osa on "vain" 220µF, niin minulla on käsitys, että pienikin konkka voi ottaa paljon virtaa kytkentähetkellä, mutta pienempi vain tulee nopeammin täyteen.

No, ehkä nyt uskallan sitten laittaa tämän 220µF lyytin paikalle riittävän ison konkan, 1000µF. Sillä arvolla hurinajännite putoaa yhteen volttiin.
Aluksi hain kompromissia kapasitanssin riittävyyden ja diodin kestävyyden kesken.

Savua voi tulla muualta kuin diodeista,nimittäin kondensaattorin riblevirta räjäyttää elkon.
Pienissä elkoissa on pieni riblevirta joka helposti ylittyy ja elko räjähtää.
Varsinkin hakkureissa alimitoitusta suunnittelussa,tai elkon suunnittelussa.
Ns hakkurikonkat sietävät suuremman riblevirran.

Yksi vaan. kirjoitti:

Savua voi tulla muualta kuin diodeista,nimittäin kondensaattorin riblevirta räjäyttää elkon.
Pienissä elkoissa on pieni riblevirta joka helposti ylittyy ja elko räjähtää.
Varsinkin hakkureissa alimitoitusta suunnittelussa,tai elkon suunnittelussa.
Ns hakkurikonkat sietävät suuremman riblevirran.

Lue lisää

Eiköhän tuo nyt ole turhaa pelottelua, kun kysymyksessä on 50Hz tasasuuntaus. Eli kysyjän tapauksessa kestää elko kuin elko. Ja se termi taitaa englanniksi olla ripple, eikä mikään rible. Olikohan kysymyksessä sama kaveri, jolla on myös imbedanssi?

Yksi vaan. kirjoitti:

Savua voi tulla muualta kuin diodeista,nimittäin kondensaattorin riblevirta räjäyttää elkon.
Pienissä elkoissa on pieni riblevirta joka helposti ylittyy ja elko räjähtää.
Varsinkin hakkureissa alimitoitusta suunnittelussa,tai elkon suunnittelussa.
Ns hakkurikonkat sietävät suuremman riblevirran.

Lue lisää

Kyseinen konkka on "low-ESR"-konkka, joten sitä voinee käyttää hakkureissakin. Rippelivirran kesto on 466mA, eli moninkertaisesti sen, mitä se virta on.
Kyseisen konkan datalehdessä on taulukko nimeltään "Ripple current multiplier", josta tulkitsen, että kerroin120Hz:n taajuudella on 0,50, eli rippelivirtakesto olisi puolet 466:sta, eli 233mA. Sekin on reilusti yli tuplasti tarvttavaan määrään nähden. Sinänsä huomio rippelivirran kestosta on hyvä, joskin tässä tapauksessa asia on kunnossa. Datalehti:
http://www.vekoy.com/redirect.php?action=url&goto=www.vekoy.com/UserFiles/File/PDF-liitteet/GF-SARJA.pdf

Kiitos lukuvinkeistä, mutta miksi ivallinen asenne? Minä esitin kysymyksen juuri siksi, kun en kysymääni asiaa tiedä. Kierrätkö täällä nauramassa kaikille, jotka tietävät vähemmän kuin sinä?

Kun kerran tämä asia on sinulle noin helppo, niin valaise minua. Kerro konkkien virranotosta muutama oleellinen fakta, ja kerro, miksei liian suuri virtapiikki voikaan rikkoa diodeja.

Savua diodeista? kirjoitti:

Kiitos lukuvinkeistä, mutta miksi ivallinen asenne? Minä esitin kysymyksen juuri siksi, kun en kysymääni asiaa tiedä. Kierrätkö täällä nauramassa kaikille, jotka tietävät vähemmän kuin sinä?

Kun kerran tämä asia on sinulle noin helppo, niin valaise minua. Kerro konkkien virranotosta muutama oleellinen fakta, ja kerro, miksei liian suuri virtapiikki voikaan rikkoa diodeja.

Lue lisää

Kyllä liian suuri virtapiikki rikkoo diodit. Tässä sinun tapauksessasi virtapiikki ei ole liian suuri.

Ensiksikin tuo 220 mikron konkka muodostaa n. 7 ohmin impedanssin 100 Hz vaihtovirralle. Siksi se ei "lataudu" kovin suurella virralla kokoaaltotasasuuntauskytkennässä, jossa konkan läpi kulkee 100 Hz:n vaihtovirta.
Tyhjän konkan "alkuvirtasysäys" on sinun kytkennässäsi alle 3 A ja kestää alle 10 millisekunnin ajan. Eli ei mitään ongelmaa.

Muuntaja rajoittaa käynnistyshetkellä antovirtaansa ja siten myös konkan virtaa. Käynnistyshetkellä tavallisen muuntajan toisiojännite kasvaa "hitaasti" nimellisarvoonsa, kun rautasydän magnetoituu vähitellen. Tuo "hitaasti" tarkoittaa joitakin kymmeniä millisekunteja.

voipi kädä niin että ledit eivät kestäkkään kohonnutta jännitettä sillä kondensaattori latautuu huippujännitteessen eli noi 1.4 X vaihtojännite