Astmaatikon tarina.

Morjens!

Oli pakko itsekkin kirjoittaa tänne kun tästä palstasta on ollut paljon apua astmadiaknoosista lähtien ja haluan nyt kertoa oman tarinani ja toivon että siitä on apua muille.


Astmadiaknoosin sain 8/2010 siitä asti puusepän hommat oli vaakalaudalla.
Työntekoa ja sairauslomaa kesti 6/2011 asti. Jolloin tehtiin 3 työpaikka pef-seurantaa. Tässä vaiheessa oli jo selvää että kyseessä on myös työssäpaheneva astma. 7/2011 alkoi sairausloma ja työnteko jäi. Ammattitautia lähdettiin Työterveyslaitokselle metsästämään siinä kuitenkaan onnistumatta. Jälkikäteen on helppo sanoa ettei ammattitauti diaknoosia saa ellei tiedä tarkalleen astman aiheuttajaa. Ja itselläni astma oireet alkoivat työssä vasta parin päivän viiveellä niin oli ilmeistä ettei Työterveyslaitoksen 15min altistuksella saatu tarvittavia oireita. Ei tullut ammattitautia, mutta ei pidä masentua tästäkään. :)
7/2011 työterveyslaitokselta minulle annettiin loppuvuosi sairauslomaa jonka aikana selvitettiin työeläkeyhtiön uudelleen kouluttamis mahdollisuutta.
Ei muutakuin hakemaan kuntoutusrahaa eläkeyhtiöltä 8/2011.
Hain syksyn yhteishaussa liiketalouden AMK opintoihin ja pääsinkin sisään.
Minut irtisanottiin 9/2011 entisestä työstäni vedoten terveydellisiin syihin.
1/2012 Koulu alkaa ja Hyväksytty kuntoutusraha päätöskin tuli.

Siinäpä se lyhykäisyydessään. Omasta mielestä meni paljon aikaa että sai kaikki kuntoon, mutta puolitoista vuotta astmadiaknoosista koulunpenkille taitaa olla lopulta nopeaa. Ymmärrän kyllä niitä jotka meinaavat jättää tutkimukset kesken ja vaihtaa itse työpaikkaa, mutta se ei pitkällä tähtäimellä ole järkevää. Voisi ajatella että puolisen vuotta sairauslomaa olisi parasta mitä voi käydä, mutta ei se sitä ollut. Tälläinen pitempi aikainen sairausloma ei tee lopulta ollenkaan hyvää.

Nyt alkaa koulu ja uusi sivu elämässä. Tosin puusepän hommia olisi iso hinku tehdä. Piippua kun jaksaa aamun illoin vedellä niin mikäs tässä.