Otimme tässä ihan vasta (toissapäivänä) lapparin narttupennun (3kk). Taloa emännöi jo valmiiksi vanhempi, 11 vuotta täyttävä lappari, narttu sekin. Kasvattaja sanoi ettei mitään erikoisempia juttuja tarvi elikoiden välillä tehdä että tottuisivat toisiinsa, mutta ajattelin painostuksen vuoksi vielä kysäistä mielipidettä täältä.
Tällä hetkellä pentu luultavasti pitää vanhusta kaverinaan (menee nuuskimaan välillä innoissaan, kellahtaa viereen), vanhus ei kuitenkaan ainakaan vielä pidä pennusta: se on valtavan mustasukkainen. Joskus pennun riehaantuessa ja esim. törmätessä vanhukseen kuuluu kovakin ärähdys ja jatkuva murina, josta olen kuitenkin torunut. Huomiota yritän jakaa kummallekin yhtä paljon, joskin pentu imee sitä enemmän valtavan energisyyden takia...
Joten, tottuvatko karvakasat toisiinsa ajan kanssa, vai onko käyttöön kikka kakkosia, jotka helpottavat hyväksymistä?
Kiitos jo etukäteen vastauksista :)
Tällä hetkellä pentu luultavasti pitää vanhusta kaverinaan (menee nuuskimaan välillä innoissaan, kellahtaa viereen), vanhus ei kuitenkaan ainakaan vielä pidä pennusta: se on valtavan mustasukkainen. Joskus pennun riehaantuessa ja esim. törmätessä vanhukseen kuuluu kovakin ärähdys ja jatkuva murina, josta olen kuitenkin torunut. Huomiota yritän jakaa kummallekin yhtä paljon, joskin pentu imee sitä enemmän valtavan energisyyden takia...
Joten, tottuvatko karvakasat toisiinsa ajan kanssa, vai onko käyttöön kikka kakkosia, jotka helpottavat hyväksymistä?
Kiitos jo etukäteen vastauksista :)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ei tarvitse mitään toimenpiteitä. Ainoastaan pidät huolta, että vanhempi saa levätä ja olla tarpeen tullen rauhassa, sekä välttää tilanteita, joissa jotain voi sattua esim. ruokailu, luut, vanhemman peti jne..Nämäkin ovat ohjaus ja koulutus pohjaisia asioita.Tasapuolisuus huomioiden huomiossakin. Ei kikkakolmosia eikä kakkosia, niistä ne ongelmat sikijää.
Hyvä homma! Tänään kyllä tapahtui jo pientä edistystä, kun vanhempi koira antoi pennun asettua viereen pitkäksikin aikaan.. Hyvältä näyttää! Kiitos vastauksesta! :)
Oon varsin monelta toisen koiran ottajalta kuullut, että vie aikansa ennen kuin vanhempi koira ikäänkuin mieltyy pentuun. Alkuun vanhempi koira ei välitä pennusta, "katselee pitkin nenänvarttaan" jne, mutta ajan kanssa homma yleensä lähtee rullaamaan. Ehkä se vanhempi koira vaatii aikansa tottua pentuun, ja uuteen tilanteeseen.
Pysy tasapuolisena, sinä olet se joka säännöt latelee ja koirat ovat samalla viivalla keskenään niitä tottelemassa. Tasapuolisesti kuria ja rakkautta kummallekin. En myöskään ihan jokaisesta vanhemman koira murahduksesta säikkyisi tai olisi komentamassa, murina kun kuuluu koirien kommunikointiin (eikä aikuinen koira yleensä murise/ärähdä pennulle vihaisesti tai satuttaakseen sitä, vaan kertoakseen että ei pidä siitä mitä pentu tekee). Kannattaa myös noissa tilanteissa olla tarkkana ja tehdä pennullekin selväksi, miten vanhemman koiran kanssa ollaan, leporauha pitää kummallekin taata.