Minä ja sulhoni ollaan menossa naimisiin kesällä -05, ja nyt onkin hakusessa tietoa kaikesta moiseen tapahtumaan liittyvästä.
Me kun emme tahtoisi mitään perinteisiä häitä kirkossa tai maistratissa.
Onko siis niin, että ei ole muuta tapaa vihkiyttää itsensä?
Onko papin vihkiessä häätilaisuus aina Jumalanpalvelus?
Voiko kaavoja mitenkään itse muuttaa?
Jos on erilaisia kokemuksia, niin olisi kiva kuulla.. :)
Me kun emme tahtoisi mitään perinteisiä häitä kirkossa tai maistratissa.
Onko siis niin, että ei ole muuta tapaa vihkiyttää itsensä?
Onko papin vihkiessä häätilaisuus aina Jumalanpalvelus?
Voiko kaavoja mitenkään itse muuttaa?
Jos on erilaisia kokemuksia, niin olisi kiva kuulla.. :)
Vastaukset 22
Vanhimmat
Viikonloppuna tuli Heidi Kyrön juontama juttu jonkun häistä, jossa pari vihittiin jäähallissa.
..ulkona vihkiminen, tai kotona tms. tulee heti vähän erilaiset ja kyllä tosiaan kaavoihin saa vaikuttaa itse todella paljon, rohkeasti vaan omaan seurakuntaan kyselemään. Erilaisilla musiikeilla saa ainakin mukavaa vaihtelua ja kuten tuossa kokin mainitsemassa ohjelmassa, voi hääpari halutessaan sanoa muutaman sanan toisilleen sormuksia vaihtaessa.. Oli kyllä tosi tunnelmalliset häät :)
Meidät vihittiin kotonani, ison maalaistalon pirtissä. Samassa huoneessa on aiemmin vihitty tätini ja pihamaalla isotätini, että perinne toi jo tunnelmaa. Tilaisuus oli pieni ja tunnelmallinen, sellainen kuin halusimme.
Sormusvalat lausuimme myös, se oli mukavaa vaihtelua vihkikaavaan, eikä pidennä sitä kuitenkaan merkittävästi.
Musiikkina oli haitarimusiikkia ja pari huuliharpulla soitettua kappaletta, pyysin soittotaitoisia ystäviäni esittämään muutaman kappaleen lahjaksi.
Täh? No ei todellakaan ole mikään jumalanpalvelus. Kaikilla ystävilläni on ollut juhlapaikalla pappi mukana, joku kiva biisi häämarssina ja valot pois, kaikille kynttilä käteen. Näin myös meillä. Kolme päiväiset häämme alkavat pe iltana klo 19 kun pappi tulee bilepaikkaamme vihkimään. Häämarssina Elvistä.
Itse asiassa kirkollinen vihkiminen on aina jumalanpalvelus, tapahtuipa se missä paikassa tahansa.
Otetaanpa esim. eka Googlen osuma:
http://www.porvoonseurakunnat.fi/cgi-bin/hak_suomi/TOIMITUKSET_Vihkiminen.cfm
Tuotapa en oikeasti tiennytkään. Kun olin kaaso, ja nyt meidän häissä, kumpikaan ei ollut kirkossa mutta pappi oli, ei rukoilla tai lausuta mitään tunnustuksia, lauleta virsiä tms. Niiden oletin kuuluvan jumalanpalvelukseen?
Virret ovat valinnaisia, niitä voi olla tai sitten ei, niiden tilalla voi olla muuta sopivaa musiikkia. Anyway, pääpiirteissäänhän järjestys on tämä (virret siis vapaaehtoisia):
Alkusoitto (häämarssi, hääpari saapuu alttarille)
Johdanto
Puhe
Kysymykset
Sormusrukous ja mahdollisesti sormusvala
Aviopuolisoiksi julistaminen
Virsi, laulu tai musiikkiesitys
Raamatunlukua
Esirukous aviopuolisoiden puolesta
Isä meidän
Herran siunaus
Virsi
Lähettäminen
Päätössoitto (vihityt poistuvat)
Onko vihkiminen muualla kuin kirkossa sitten erilainen?
No on todellakin! Kun paras ystäväni vihittiin ihan konfirmaatio pappimme toimesta ravintolassa, kertaakaan ei mainittu seurakuntaa, uskonnollisia termejä eikä varsinkaan rukoiltu!! Sama pappi tulee vihkimään meidät juhlapaikkaamme, ja erikseen jo varmistin, ettei käytäntö vain ole muuttunut parissa vuodessa. Ei ole, ei rukoilla eikä lauleta.
Missä vain pappi vihkii hääparin, on se AINA uskonnollinen toimitus. Myös hautajaiset, joissa pappi puhuu, on uskonnollinen toimitus. Jotkut nykypapit voivat yrittää minimoida kirkollisen osuuden (mitä temppua toiset papit paheksuvat), mutta uskonnollinen toimitus se on aina.
Onnistuiko pappisi todella jättämään pois kaikki "isät, pojat ja pyhät henget" vihkikaavastasi? Häntä voisi syyttää virkavirheestä.
Haluaisinpa todellakin tavata tämän papin! Kristilliseen avioliittoon vihkimiseen kuuluu aina rukoukset ja raamatun sana. Kylläpä koittaa vihkipappinne olla jo kovasti mieliksi, kun jättää nämä pois toimituksesta! Ja jos joku ei halua kristillisiä elementtejä vihkimiseensä, niin ainahan voi valita siviilivihkimisen.
Vihkimisen, kuten muiden toimitusten, kaavoja uudistetaan ja muutaman vuoden käytössä olleet kokeilukaavat kuten myös lopullinen uusi kaavaa poikkeaa hieman, mutta ei merkittävästi, tuosta Emman luettelemasta.
Kirkollinen toimitus on aina pienimuotoinen jumalanpalvelus, toimitettiinpa se kirkossa, ravintolassa tai heinäpellolla.
Olin kerran häissä Vitträskissä jossa pari vihittiin ruusukujan alla, oli todella romanttista!Itse olen jo toisella kierroksella eli en todellakaan halua isoja kirkkohäitä.Haaveilen intiimistä, romanttisesta, erilaisesta juhlasta parin vuoden päästä.Miksei kotonakin, tai luonnonläheisessä paikassa. Musiikkina vaikkapa salsaa, hääpuku voisi olla esim.aniliininpunainen;=)
Kyllä se jompi kumpi pitää olla. Maistraatti vähintään. Olet ehkä ymmärtänyt hääidean väärin: juhlat eli bileet saa pitää missä vain, mutta se mitä maistraatissa tehdään ei ole ankaraa biletystä vaan parisuhteen virallinen rekisteröiminen viranomaisten edessä ja avioparin lainmukaisten oikeuksien piiriin sitä kautta tuleminen.
Mm. Saksassa ja Ranskassa valtio ja kirkko on erotettu toisistaan, ja vain siviilivihkimys on pätevä ja valtion viranomaisilla oikeus vihkiä eli toimia parisuhteen virallisena rekisteröijänä. Maistraatissa on siis joka tapauksessa käytävä. Sen jälkeen voi käydä kirkossa jos haluaa, mutta pelkkä kirkossa käyminen ei riitä, kuten Suomessa, jossa kirkko huolehtii myös parisuhteen virallisesta rekisteröinnistä valtion viranomaisten suuntaan.
Itse menin toukokuussa naimisiin. Ensin rekisteröinti maistraatissa (vähän tylsä tilaisuus ja lyhyt sellainen)ja seuraavana päivänä kirkossa avioliittoon siunaaminen (ei vihkiminen, vihitty oli maistraatissa). Näin siksi, että en kuulu kirkkoon, mutta vaimo kuuluu. Kirkossa piti pakanuuteni niellä, sillä avioliittoon siunaaminenkin on uskonnollinen tilaisuus: vaikka en kuulu kirkkoon, piti polvistua papin eteen, piti kuunnella raamatunlukua, piti toistaa isämeitää ja piti laulaa virsiä. Ainoa kiusani kirkolle oli, etten edelleenkään liittynyt kirkon maksavaksi jäseneksi, eikä kirkko saanut kunniaa vihkiä minua.
Ai niin, jos kysymys kuului, onko muita tapoja kuin kirkko ja maistraatti, niin maistraatilla on lista uskonnollisista yhteisöistä, joilla on vihkimäoikeus. Muslimeilla lienee tällainen.
Ei maistraatti, vaan meillä on pappi tulossa juhlapaikalle vihkimään. Siis juhlat eli häät alkavat vihkimisellä.
Sama pappi oli jo parhaan ystäväni häissä vihkimässä, ravintolassa, olin hänellä kaasona.
Ei mitään jeesustelua ollut koko kaavassa.
Papin toimiessa vihkijänä toimitus on aina jumalanpalvelus. Siitä voidaan tehdä myös laajennettu versio, jolloin koko hääseurueelle jaetaan ehtoollista (vrt. nimimerkki "kaaoksen...")
No en tiedä, mutta häissä joissa tosiaan olin kaasona, ei suoritettu mitään uskonnollisia riittejä: rukoilua, laulua, yhteistä uskontunnustusta tms. Eikä meilläkään, kysyin erikseen pappia varatessani että voidaanko tehdä kuten ystäväni häissä.
Miten ravintolassa jaettaisiin ehtoollista? Huvittava ajatus. Saakohan ravintolassa tehtävää vihkimistä edes sanoa jumalanpalvelukseksi? Pitääpä taas rimpauttaa papillemme, tulen sitten taas kertomaan tänne miten asia on varmistettuani.
Uusimman Anna-lehden mukaan, jossa oli haastateltu kesän morsiamia, sanottiin, että islam-seurakunnalla ei ole avioliittoon vihkimisoikeutta, vaan heidän on käytävä maistraatissa. Sen sijaan esim. juutalaisilla on ko. oikeus.
..vihkimys voidaan kyllä toimittaa myös muualla kuin kirkossa, siitä ei ole kysymys. Ehtoollinen ei ole mitenkään pakollinen vaan sisältyy muistaakseni pidempään vihkikaavaan ja sen saa pyytää muidenkin yhteyteen. Kaikkien "jeesusteluiden" tipauttaminen pelistä pois on tässä se, mikä kuulostaa omituiselta.
Häh? No ihan tavallisia seurakuntalaisia ollaan.
Miksi ihmeessä pyysitte papin vihkimään jos kerran mitään "jeesustelua" ei saisi tilaisuudessa olla?
Vihkiä voi myös ilman uskonnollista merkitystä kuten tässä on jo käynyt ilmi.
Jos uskonnollisuus avioliittoon vihkimisessä niin kovasti rassaa niin muitakin vaihotehtoja löytyy kyllä, kun vain viitsii ottaa selvää.
Hääkaavaa voi muuttaa, mutta vain jos esim. lisätyt osat eivät ole toisessa kirkkokunnassa sakramenttiin tms. liittyviä, dogmaattisesti ongelmallisia kohtia.
Ainakin anglikaaneilla ja roomalaiskatolisilla on vihkimiskaavassa kohtia, joista voi keskustella luterilaisen papin kanssa.
Vihkimisen yhteydessä voi olla myös ehtoollinen.
Olen todistanut muutamaa tapausta, oli tosi juhlavaa, ja ehtoollinen sopii hyvin hääyhteyteen.
Kiitosta kovasti tosiaan.. paljon auttoi.. nyt ei kun suunnittelemaan vaan.
Selisa