Jokaikisen alan juttuja kun seuraa, sanotaan "ei kannata, tyhmä olet jos tätä alaa alat lukemaan, ei työllisty". Mitäs me jotka ei haluta olla farmaseutteja lääkäreitä eikä lakimiehiä...mitä järkeä KENENKÄÄN on mennä ylipäätään yliopistoon jos miltään alalta ei työllisty?????
Kannattaako?
EiTajuu
8485
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jokaiselta yliopistossa opetettavalta alalta joku työllistyy, mutta jos jonkin akateemisen alan työttömyys on yleistä työttömyysprosenttia suurempi, kannattaa opiskelemaan lähtemistä miettiä. Näin ainakin, jos ei jo opiskelemaan lähtiessään tiedä tai ainakin perustellusti usko, että tulee olemaan alan ehdottomia nuoria huippuja, joille aina riittää kysyntää.
Jos lähtee opiskelemaan huonosti työllistävää alaa, kannattaa jo opintojen alusta alkaen pyrkiä luomaan yhteyksiä tahoihin, jotka työllistävät alan ihmisiä. Lisäksi työllistymisessä on aina apua työkokemuksesta, varsinkin jos se sivuaa vähääkään opiskeltavaa alaa.
Tietysti, jos on opiskellut esimerkiksi kulttuuriantropologiaa ja ei ole työkokemusta edes hampurilaisten paistosta eikä yhteyksiä keneenkään, niin tuoreen maisterin työllistyminen voi olla kiven tai ainakin vuosien takana.
Kannattaako yliopisto-opinnot? Aiemmin valittiin itseä kiinnostava aihe ja lähdettiin opiskelemaan. Nyt pitäisi tehdä tilastotieteelliset analyysit ja suunnatta sinne minne kannattaa, ei haluta.
Käsittääkseni kysyit, minkä alan yliopisto-opinnoilla työllistyy, ja vastasin, miten kysymykseen saa selvyyden. Se taas, mikä kutakin kiinnostaa, on aivan eri asia, vaikka yleensä on helpompi opiskella asiaa, josta on edes vähän kiinnostunut.
Ei siinä mitään ihmeempiä analyyseja tarvita. Ne akateemiset alat, joilta saa ammatillisen pätevyyden, työllistävät yleensä varsin hyvin. Ne, joilta ei saa, työllistävät enemmän tai vähemmän kehnosti. Nuorilla saattaa tietysti olla epäselvyyttä siitä, mitkä akateemiset nimikkeet ovat ammatillisia nimikkeitä. Esim. sosiaalityöntekijä on ammatti, sosiologi ei. Juristi on ammatti, antropologi ei.
Ei täällä kukaan ole ollut kieltämässä, ettei kukaan saa mennä opiskelemaan alaa, joka aidosti kiinnostaa. Valinnassa pitää kuitenkin ottaa huomioon, että joiltakin aloilta on huomattavasti hankalampaa työllistyä kuin joiltakin toisilta.
Jos nyt on valinnut alan, jolta työllistyminen on vaikeaa, niin täytyy ensinnäkin tietää ja hyväksyä tämä asiaintila. Toiseksi pitää hankkia työkokemusta ja verkostua sopivasti, että työtä saa helpommin. Kaikkein turhinta on tutkinnon suoritettuaan tulla itkemään, että " minä olen sentään maisteri ja vielä yli nelosen keskiarvolla, mutta töitä ei ole; miksei kukaan kertonut silloin alussa tätä minulle".
"Kannattaako yliopisto-opinnot? Aiemmin valittiin itseä kiinnostava aihe ja lähdettiin opiskelemaan. Nyt pitäisi tehdä tilastotieteelliset analyysit ja suunnatta sinne minne kannattaa, ei haluta."
Ei kannata. Ennen vanhaan ylioppilaita oli niin paljon vähemmän, että jokainen turhanpäiväisinkin humanisti ja teatterintutkija työllistyi lähes samantien. Eli jos se lääketiede ei kiinnosta, niin ei muuta kuin amikseen tai suoraan liukuhihnalle. Liukuhihnalle pääsee myös maisterinakin, tosin vitutus saataa olla omaa luokkaansa.
Kerro vielä, missä noita koulutusta vaatimattomia liukuhihnatöitä on sitten roppakaupalla tarjolla. Pitänee varmaan mennä Kiinaan?
Trafotek Kaarinassa. Sähkömuuntajien kokoamista, lasikuidun sahausta... Jeesus, mitä hommaa. Tiskarin hommia ravintoloissa tai muissa keittiöissä. Töitä löytyy varmasti, kunhan on hygieniapassi.