Kannattaisiko hakea "huonoihin" amk:hin?

toosatäti

Olisiko erikoishyvä idea hakea johonkin huonoina pidettyihin ja hakijamäärältään pienempii ammattikorkeakouluihin kuten Mikkeliin? Siellä tuhraisi lukukauden tai kaksi ja sitten anoisi siirtoa Helsinkiin, Metropoliaan, Haaga-heliaan tai Laureaan?

45

3414

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • hehheehh

      Piti tulla vähäks aikaa itsekkin, mutta oon kohta käyny jo koulun...

    • axaxa

      Riippuu koulutusohjelmasta voitko noin vain siirtyä parempiin ammattikorkeakouluihin. Esim. kulttuurialoilla tämä ei käsittääkseni onnistu.

    • joojoo

      Onnistuuko hoitotyön puolella siirto?
      Esim. jos opiskelen Laurean ammattikorkeakoulussa Lohjalla hoitotyön sv:tä, niin voinko anoa siirtoa Tikkurilaan tai Espooseen? Minulla vielä vaikuttaa se että asun koko ajan kuitenkin Helsingissä... Saako siirron kuinka helposti?

      • Ehkä joo

        Siirto voi onnistua jos on paikkoja. Muussa tapauksessa kannattaa muuttaa Lohjalle, opiskelija-asunnon vuokra n. 100e/kk ja Kamppiin pääsee alle tunnissa. Melkein saman aikaa kestää HOAS:in kämpistä Itä-Helsingistä kun ensin bussi ja sitten vaihto metroon ...


    • Bustedrada
    • CCCBB

      Kannattaa hakea sellaiseen mihin voi päästä. Jos heikot paperit, niin viimeiseksi vaihtoehdoksi just joku Mikkeli tms. mihin päsee varmasti, koska sitten voi nostaa opintotukea. Suorituksia tehdä sit Helsingissäkin vaikka Metropolian avoimessa amk:ssa kun niistä saa hyväksiluvut.

    • pirks

      ^ en ihan ymmärrä kirjoitustasi. Vika varmasti minun sisäänlukutaidossani...

      Mutta tarkoitatko, että jos haen 3ensimmäistä hakupaikkaa näihin "parempiin" ja vaikea pääsyisempiin paikkoihin kuten vaikka Metropolia, Saimia ja Tamk ja laitan neljänteen hakuvaihtoehtoon Laurean Lohjan hoitotyön sv:n,. Mikäli minua ei valita kolmeen ensimmäiseen pääsykokokeeseen, niin pääsen tuonne Lohjalle melko varmasti p.kokeisiin???

      Miksi minulla on sellainen mielikuva, että noilla muilla hakuvaihtoehdoilla ei juurikaan ole painoarvoa? Eli jos ensimmäiseen toiveeseen pääsee, niin hieno homma, jos ei niin sitten vähän katsotaan muitakin?

      Miten minun kannattaisi hakuihin valinnat laittaa, kun omat lukio paperti ja ylioppilaskirjoitukset ovat menneet aivan p****:leen ja niillä ei juuri juhlita. Monella on minua paremmat paperit jos hakijoita on paljon niin silloinhan ns.paremmat paperit otetaan pääsykokoeisiin ja minä jään valitettavasti viivan alapuolelle. Testattu on! Kannattaisiko kuitenkin hakea vaikka Metropoliaan ykkösvaihtoehtona ja loput sitten näihin huonompiin kouluihin, niin pääsisi sitten edes johonkin?

      OTETAANKO LOHJALLE KAIKKI HAKIJAT PÄÄSYKOKEISIIN?

      • Joo, joo

        Lohjalle otetaan kaikki hakijat pääsykokeisiin.

        Pääsykokeisiin pääsy ei takaa helpompaa sisäänpääsyä, vaan antaa vain kaikille mahdollisuuden näyttää osaamisensa. Otetaanhan yliopistoissakin kaikki hakijat pääsykokeisiin. Lohja ei mitenkään ole helpompipääsyinen paikka esim. Saimiaan verrattuna, vaikka Lohja ei tee papereitten perusteella karsintaa ennen pääsykoetta. Kannattaa miettiä mihin ne ensisijaisuuspisteet sijoittaa, koska ne vaikuttaa loppupisteisiin.

        Miulle tuli ainakin useampia pääsykoekutsuja.


    • pirks

      Onko muita ammattikorkeakouluja, joihin hoitotyön sv:hen otetaan kaikki hakijat pääsykokeisiin?

      • Tää on väärin!

        Ei ainakaan tässä Etelä-Suomen alueella ole muita hoitoalalla.

        Mä kyllä ihmettelen, miksi hoitoalalla karsitaan hakijat ensin papereilla. Esimerkiksi tekniikan alalla kutsutaan joka paikassa kaikki hakijat kokeisiin. Hoitoalan aineita ei edes opeteta lukiossa, joten eihän ne paperit yhtään kerro, kenestä tulisi hyvä hoitaja. Tekniikan aineita matikkaa, fysiikkaa jne sentään opetetaan, mutta silti ne kutsuu kaikki, kuten yliopistotkin kutsuu kaikki kokeeseen. Hoitoalan opettajat taitaa olla vaan laiskoja korjaamaan kokeita?


      • huhuh taas
        Tää on väärin! kirjoitti:

        Ei ainakaan tässä Etelä-Suomen alueella ole muita hoitoalalla.

        Mä kyllä ihmettelen, miksi hoitoalalla karsitaan hakijat ensin papereilla. Esimerkiksi tekniikan alalla kutsutaan joka paikassa kaikki hakijat kokeisiin. Hoitoalan aineita ei edes opeteta lukiossa, joten eihän ne paperit yhtään kerro, kenestä tulisi hyvä hoitaja. Tekniikan aineita matikkaa, fysiikkaa jne sentään opetetaan, mutta silti ne kutsuu kaikki, kuten yliopistotkin kutsuu kaikki kokeeseen. Hoitoalan opettajat taitaa olla vaan laiskoja korjaamaan kokeita?

        Haloo, hoitoalan pääsykokeisiin kuuluu varmaan joka paikassa ainakin opettajan haastattelut yms. ja monin paikoin esim. psykologin haastattelu, ja se ei ole mitenkään ilmaista haastatella porukkaa, kun siihen menee paljon aikaa. Näiden lisäksi on sitten vielä kirjallista tehtävää yms, jotka pitää myös arvioida. Tekniikan alalla kokeet on paperilla ja ne voi käydä kohtuullisen nopeasti läpi, kun tietää miten tehtävä pitäisi tehdä, ja työmäärä ei ole mitenkään verrannollinen.

        Esim. Metropoliaan kutsuttiin syksyn haussa vajaa kaksi kolmannesta hoitoalan ensisijaisista hakijoista pääsykokeisiin ja se on jo todella iso määrä haastatella ihmisiä. Lauren Lohjalle kutsuttiin hoitalan kokeisiin 127 ihmistä karsimatta, Metropoliassa kutsuttiin yhteensä 615, eikä se ollut lähellekään riittävä määrä, että kaikki olisivat päässeet. Joskus on pakko vaan olla realisti.


      • Äly hoi hoitajat!
        huhuh taas kirjoitti:

        Haloo, hoitoalan pääsykokeisiin kuuluu varmaan joka paikassa ainakin opettajan haastattelut yms. ja monin paikoin esim. psykologin haastattelu, ja se ei ole mitenkään ilmaista haastatella porukkaa, kun siihen menee paljon aikaa. Näiden lisäksi on sitten vielä kirjallista tehtävää yms, jotka pitää myös arvioida. Tekniikan alalla kokeet on paperilla ja ne voi käydä kohtuullisen nopeasti läpi, kun tietää miten tehtävä pitäisi tehdä, ja työmäärä ei ole mitenkään verrannollinen.

        Esim. Metropoliaan kutsuttiin syksyn haussa vajaa kaksi kolmannesta hoitoalan ensisijaisista hakijoista pääsykokeisiin ja se on jo todella iso määrä haastatella ihmisiä. Lauren Lohjalle kutsuttiin hoitalan kokeisiin 127 ihmistä karsimatta, Metropoliassa kutsuttiin yhteensä 615, eikä se ollut lähellekään riittävä määrä, että kaikki olisivat päässeet. Joskus on pakko vaan olla realisti.

        Vastauksesi osoittaa hoitoalan opettajille tyypillitä luovan älyn puutetta ja kaavoihin kangistumista. Pääsykoetta ei osata sunnitella niin että sen voisi korjata helposti, vaan puolustellaan, puolustellaan ... ihan mitä tahansa verukkeita, että voitaisi tehdä kuten ennenkin. Tuo on kyllä niin tyypillistä!

        Miksi muka pitäisi haastatella kaikki pääsykokeeseen osallistujat yksitellen? - Eihän lääkiksessäkään haastatella lääkäriksi hakevia jokaista erikseen, miksi hoitajat muka pitää hastatella? Miksi ei voi teettää osallistujilla monivalintatestiä tai verkkotestiä? Miksi haastatteluja ei voi tehdä 5-6 hengen ryhmissä?

        Pääsykokeiden huono organisointikyky on osoitus hoitajien tyhmyydestä.


      • huhuh taas
        Äly hoi hoitajat! kirjoitti:

        Vastauksesi osoittaa hoitoalan opettajille tyypillitä luovan älyn puutetta ja kaavoihin kangistumista. Pääsykoetta ei osata sunnitella niin että sen voisi korjata helposti, vaan puolustellaan, puolustellaan ... ihan mitä tahansa verukkeita, että voitaisi tehdä kuten ennenkin. Tuo on kyllä niin tyypillistä!

        Miksi muka pitäisi haastatella kaikki pääsykokeeseen osallistujat yksitellen? - Eihän lääkiksessäkään haastatella lääkäriksi hakevia jokaista erikseen, miksi hoitajat muka pitää hastatella? Miksi ei voi teettää osallistujilla monivalintatestiä tai verkkotestiä? Miksi haastatteluja ei voi tehdä 5-6 hengen ryhmissä?

        Pääsykokeiden huono organisointikyky on osoitus hoitajien tyhmyydestä.

        En todellakaan ole hoitoalan opettaja, mutta kiitos luottamuksesta. Ihan vaan vinkkinä toisten ihmisten haukkuminen internetissä ei kerro hirveästi alalle soveltuvasta persoonasta.

        Jos oikeasti kiinnostaa mennä opiskelemaan hoitoalaa, kannattaa mennä vaikka sinne Lohjan Laureaan kokeisiin. Sinnekään ei muuten sivujen mukaan välttämättä oteta kaikkia (resurssit eivät varmasti riittäisi, jos sinne hakisi yhtäkkiä 800 opiskelijaa), mutta koska paikka on niin epäsuosittu, niin sinne ei ole näyttänyt hakevan edes neljä kertaa vapaiden paikkojen määrä ainakaan viime haussa.

        Lääkäripuolella pääsykoe on saanut negatiivista palautetta liiasta laskupainotteisuudestaan. Monivalintatestillä tai verkkotestillä ei voi mitata samoja asioita kuin näkemällä henkilö kasvoikkain ja olemalla sosiaalisessa kanssakäymisessä. Joissakin paikoissa tietääkseni on haastateltu ryhmissä, mutta ryhmätilanne on usein erikseen, koska haastattelu vaatii kuitenkin jonkin verran aikaa per henkilö riippumatta siitä paljonko haastateltavia on ja joskus voidaan puhua hyvinkin henkilökohtaisista asioista.

        Hoitotalan opiskelussa tarvitaan kuitenkin jonkin verran opiskelukykyä ja vaikka aiempi koulumenestys ei mittaa sitä aukottomasti, on se kuitenkin jonkinlainen indikaattori. Jos huonot arvosanat ovat niin iso ongelma, niitä voi aina yrittää korottaa tai mennä johonkin paikkaan, jossa raja on alempi. Ei työelämässäkään kutsuta kaikkia hakijoita haastatteluun, jotta voitaisiin olla reiluja, vaan sinne kutsutaan ne, joilla työnantajan mielestä on parhaat mahdollisuudet tulla valituksi.

        Jos hoitalan koetta kuitenkin haluttaisiin kehittää haluaamaasi suuntaan, mielestäni paljon parempi menetelmä olisi siirtyä kaksivaiheiseen kokeeseen, jossa ensimmäisessä osassa mitattaisiin opppimistaitoja esimerkiksi aineistokokeella tms. muulla kirjallisella tuotoksella ja tässä parhaiten pärjännyt osa sitten pääsisi sinne haastatelluun. En kuitenkaan usko, että ammattikorkeakouluilla on hirveästi halua järjestää kaksiosaisia pääsykokeita, mutta ainahan voi toivoa.


      • Kauppatieteilijä
        huhuh taas kirjoitti:

        En todellakaan ole hoitoalan opettaja, mutta kiitos luottamuksesta. Ihan vaan vinkkinä toisten ihmisten haukkuminen internetissä ei kerro hirveästi alalle soveltuvasta persoonasta.

        Jos oikeasti kiinnostaa mennä opiskelemaan hoitoalaa, kannattaa mennä vaikka sinne Lohjan Laureaan kokeisiin. Sinnekään ei muuten sivujen mukaan välttämättä oteta kaikkia (resurssit eivät varmasti riittäisi, jos sinne hakisi yhtäkkiä 800 opiskelijaa), mutta koska paikka on niin epäsuosittu, niin sinne ei ole näyttänyt hakevan edes neljä kertaa vapaiden paikkojen määrä ainakaan viime haussa.

        Lääkäripuolella pääsykoe on saanut negatiivista palautetta liiasta laskupainotteisuudestaan. Monivalintatestillä tai verkkotestillä ei voi mitata samoja asioita kuin näkemällä henkilö kasvoikkain ja olemalla sosiaalisessa kanssakäymisessä. Joissakin paikoissa tietääkseni on haastateltu ryhmissä, mutta ryhmätilanne on usein erikseen, koska haastattelu vaatii kuitenkin jonkin verran aikaa per henkilö riippumatta siitä paljonko haastateltavia on ja joskus voidaan puhua hyvinkin henkilökohtaisista asioista.

        Hoitotalan opiskelussa tarvitaan kuitenkin jonkin verran opiskelukykyä ja vaikka aiempi koulumenestys ei mittaa sitä aukottomasti, on se kuitenkin jonkinlainen indikaattori. Jos huonot arvosanat ovat niin iso ongelma, niitä voi aina yrittää korottaa tai mennä johonkin paikkaan, jossa raja on alempi. Ei työelämässäkään kutsuta kaikkia hakijoita haastatteluun, jotta voitaisiin olla reiluja, vaan sinne kutsutaan ne, joilla työnantajan mielestä on parhaat mahdollisuudet tulla valituksi.

        Jos hoitalan koetta kuitenkin haluttaisiin kehittää haluaamaasi suuntaan, mielestäni paljon parempi menetelmä olisi siirtyä kaksivaiheiseen kokeeseen, jossa ensimmäisessä osassa mitattaisiin opppimistaitoja esimerkiksi aineistokokeella tms. muulla kirjallisella tuotoksella ja tässä parhaiten pärjännyt osa sitten pääsisi sinne haastatelluun. En kuitenkaan usko, että ammattikorkeakouluilla on hirveästi halua järjestää kaksiosaisia pääsykokeita, mutta ainahan voi toivoa.

        Seli-seli ... Jos et ole hoitoalan opettaja niin minkä ihmeen takia puolustelet vallalla olevaa vanhanaikaista ja huonoa käytäntöä?

        Hoitoala ei sen kummempi ole kuin muutkaan alat. Eikä Ruotsissakaan sairaanhoitajaksi hakeville ole haastatteluja.

        Päin vastoin henkilökohtainen haastattelu antaa haastattelijalle liikaa valtaa päättää, jollloin valinta voidaan tehdä päsrstäkertoimen perusteella. Haastattelu pitäisi kieltää!


      • Ei niin suuri ero.
        huhuh taas kirjoitti:

        En todellakaan ole hoitoalan opettaja, mutta kiitos luottamuksesta. Ihan vaan vinkkinä toisten ihmisten haukkuminen internetissä ei kerro hirveästi alalle soveltuvasta persoonasta.

        Jos oikeasti kiinnostaa mennä opiskelemaan hoitoalaa, kannattaa mennä vaikka sinne Lohjan Laureaan kokeisiin. Sinnekään ei muuten sivujen mukaan välttämättä oteta kaikkia (resurssit eivät varmasti riittäisi, jos sinne hakisi yhtäkkiä 800 opiskelijaa), mutta koska paikka on niin epäsuosittu, niin sinne ei ole näyttänyt hakevan edes neljä kertaa vapaiden paikkojen määrä ainakaan viime haussa.

        Lääkäripuolella pääsykoe on saanut negatiivista palautetta liiasta laskupainotteisuudestaan. Monivalintatestillä tai verkkotestillä ei voi mitata samoja asioita kuin näkemällä henkilö kasvoikkain ja olemalla sosiaalisessa kanssakäymisessä. Joissakin paikoissa tietääkseni on haastateltu ryhmissä, mutta ryhmätilanne on usein erikseen, koska haastattelu vaatii kuitenkin jonkin verran aikaa per henkilö riippumatta siitä paljonko haastateltavia on ja joskus voidaan puhua hyvinkin henkilökohtaisista asioista.

        Hoitotalan opiskelussa tarvitaan kuitenkin jonkin verran opiskelukykyä ja vaikka aiempi koulumenestys ei mittaa sitä aukottomasti, on se kuitenkin jonkinlainen indikaattori. Jos huonot arvosanat ovat niin iso ongelma, niitä voi aina yrittää korottaa tai mennä johonkin paikkaan, jossa raja on alempi. Ei työelämässäkään kutsuta kaikkia hakijoita haastatteluun, jotta voitaisiin olla reiluja, vaan sinne kutsutaan ne, joilla työnantajan mielestä on parhaat mahdollisuudet tulla valituksi.

        Jos hoitalan koetta kuitenkin haluttaisiin kehittää haluaamaasi suuntaan, mielestäni paljon parempi menetelmä olisi siirtyä kaksivaiheiseen kokeeseen, jossa ensimmäisessä osassa mitattaisiin opppimistaitoja esimerkiksi aineistokokeella tms. muulla kirjallisella tuotoksella ja tässä parhaiten pärjännyt osa sitten pääsisi sinne haastatelluun. En kuitenkaan usko, että ammattikorkeakouluilla on hirveästi halua järjestää kaksiosaisia pääsykokeita, mutta ainahan voi toivoa.

        Laurean hoitotyöhön haki 497 ensisijaista hakijaa ja valittiin 178. Metropolian hoitotyöhön haki 414 ensisijaista hakijaa ja valittiin 100.


      • huhuh taas
        Kauppatieteilijä kirjoitti:

        Seli-seli ... Jos et ole hoitoalan opettaja niin minkä ihmeen takia puolustelet vallalla olevaa vanhanaikaista ja huonoa käytäntöä?

        Hoitoala ei sen kummempi ole kuin muutkaan alat. Eikä Ruotsissakaan sairaanhoitajaksi hakeville ole haastatteluja.

        Päin vastoin henkilökohtainen haastattelu antaa haastattelijalle liikaa valtaa päättää, jollloin valinta voidaan tehdä päsrstäkertoimen perusteella. Haastattelu pitäisi kieltää!

        Yksinkertaisesti siksi, että mielestäni se ei ole huono käytäntö. Uskon, että haastattelu kykenee karsimaan alalle sopimattomia ihmisiä paremmin kuin esimerkiksi pelkkä monivalinta tai muu kirjallinen tehtävä. Tietääkseni joissakin paikoin haastattelijoita on kaksi, ja tämä varmasti vähentää pärstäkerroin ongelmaa. Toisaalta pelkkä haastattelu ei ole koskaan valinnan perusteena vaan siinä käytetään muitakin asioita. Metropoliahan piti kerran pääsykokeet, jotka perustuivat pelkkään kirjaan ilman haastattelua, mutta yllättäen tämä käytäntö ei jatkunut. Voimme vain miettiä miksi.


      • huhuh taas
        Ei niin suuri ero. kirjoitti:

        Laurean hoitotyöhön haki 497 ensisijaista hakijaa ja valittiin 178. Metropolian hoitotyöhön haki 414 ensisijaista hakijaa ja valittiin 100.

        Kannattaa huomioida, että Laurean eri yksiköillä on jonkin verran eroa. Tässä on keskustelu ainoastaan Lohjan yksiköstä, jonne yleensä kaikki pääsevät kokeisiin. Tietääkseni jokainen Laurean yksikkö järjestää kuitenkin omat pääsykokeensa. Lisäksi hoitotyössä on eri suuntaumisvaihtoehtoja (tosin ei Lohjalla) ja jos haluat laskea pelkän hoitotyön suuntautumisvaihtoehdon kannattaa katsoa tätä tilastoa
        Metropolia ensisij. hakijoita 414, valintakokeisiin kutsuttuja 378, valittuja 100
        Laurea Lohja ensisij. hakijoita 86, valintakokeisiin kutsuttuja 127, valittuja 50


      • laiskoja opettajia
        huhuh taas kirjoitti:

        Kannattaa huomioida, että Laurean eri yksiköillä on jonkin verran eroa. Tässä on keskustelu ainoastaan Lohjan yksiköstä, jonne yleensä kaikki pääsevät kokeisiin. Tietääkseni jokainen Laurean yksikkö järjestää kuitenkin omat pääsykokeensa. Lisäksi hoitotyössä on eri suuntaumisvaihtoehtoja (tosin ei Lohjalla) ja jos haluat laskea pelkän hoitotyön suuntautumisvaihtoehdon kannattaa katsoa tätä tilastoa
        Metropolia ensisij. hakijoita 414, valintakokeisiin kutsuttuja 378, valittuja 100
        Laurea Lohja ensisij. hakijoita 86, valintakokeisiin kutsuttuja 127, valittuja 50

        Oho, eikö Metropolia kutsu valintakokeisiin edes kaikkia ensisijaisia hakijoita! Onpas outoa. Millä perusteella muka hyvin lukiossa menestyneestä tulisi parempi hoitaja kun ei lukiossa opeteta edes hoitoaineita? Eikä joku 414 hakijan kutsuminen olisi mitenkään iso juttu Metropoliassa, jossa sentään on 1200 opettajaa.


      • Sannukka.
        laiskoja opettajia kirjoitti:

        Oho, eikö Metropolia kutsu valintakokeisiin edes kaikkia ensisijaisia hakijoita! Onpas outoa. Millä perusteella muka hyvin lukiossa menestyneestä tulisi parempi hoitaja kun ei lukiossa opeteta edes hoitoaineita? Eikä joku 414 hakijan kutsuminen olisi mitenkään iso juttu Metropoliassa, jossa sentään on 1200 opettajaa.

        Just. Metropolian hoitotyön maikat on varmaan saanet ylitunteja siitä kun ne on miettineet, ketkä 36 hakijaa niistä 414:sta ne jättää kutsumatta.

        Haastattelu on siitä kätevä että siinä voi menestyä sellainenkin, joka ei ole hyvä koulussa tai kirjallisisssa kokeissa mutta on hyvä suullisesti ilmaisemaan itseään. Ryhmätehtävänä saisi kylläihan saman tuloksen ja siinä voisi ottaa enemmän hakijoita pääsykokeeseen. Niin ei tarvitse jättää esim. 36 hakijaa pois ;P


      • ---opiskelijaitsekin
        Kauppatieteilijä kirjoitti:

        Seli-seli ... Jos et ole hoitoalan opettaja niin minkä ihmeen takia puolustelet vallalla olevaa vanhanaikaista ja huonoa käytäntöä?

        Hoitoala ei sen kummempi ole kuin muutkaan alat. Eikä Ruotsissakaan sairaanhoitajaksi hakeville ole haastatteluja.

        Päin vastoin henkilökohtainen haastattelu antaa haastattelijalle liikaa valtaa päättää, jollloin valinta voidaan tehdä päsrstäkertoimen perusteella. Haastattelu pitäisi kieltää!

        Haastattelijoilla on yleensä melko pitkä työkokemus ja hyvä ihmistuntemus. Vaikka haastateltava kuinka jännittäisi ja tuntuu että haastattelu menee penkin alle, haastattelija saa silti melko lyhyessä ajassa kuvan siitä, onko henkilö hoitoalalle sopiva. Toki poikkeuksiakin aina mukaan mahtuu, joten kannatan myös haastattelutilanteita, joissa olisi kaksi haastattelijaa. Ei ne haastattelijat siellä sitä pärstäkerrointa arvioi vaan jotain paljon tärkeämpiä taitoja!


      • Turvallisuus!
        Äly hoi hoitajat! kirjoitti:

        Vastauksesi osoittaa hoitoalan opettajille tyypillitä luovan älyn puutetta ja kaavoihin kangistumista. Pääsykoetta ei osata sunnitella niin että sen voisi korjata helposti, vaan puolustellaan, puolustellaan ... ihan mitä tahansa verukkeita, että voitaisi tehdä kuten ennenkin. Tuo on kyllä niin tyypillistä!

        Miksi muka pitäisi haastatella kaikki pääsykokeeseen osallistujat yksitellen? - Eihän lääkiksessäkään haastatella lääkäriksi hakevia jokaista erikseen, miksi hoitajat muka pitää hastatella? Miksi ei voi teettää osallistujilla monivalintatestiä tai verkkotestiä? Miksi haastatteluja ei voi tehdä 5-6 hengen ryhmissä?

        Pääsykokeiden huono organisointikyky on osoitus hoitajien tyhmyydestä.

        Satutko muistamaan muutaman vuoden takaa Nokian suunnalta erään insuliinimurhaajan? Hän oli saraanhoitaja ja tuolloin vaadittiin lähes maan ylintä johtoa myöten, että sosiaali- ja terveysalalla AMK:eissa pitää olla kunnolliset, mieluiten psykologiset soveltuvuustestit. Psykopaatti tai sosiopaatti pystynee huomaamaan näissä testeissä, mutta alalle hakevien soveltuvuus on kuitenkin syytä testata hyvin potilaiden ja muidenkin yleisen turvallisuuden takia.

        Itse haluan, että minua hoitaisi ammattiinsa soveltuva sairaanhoitaja, joka osaa muutakin kuin lukea valintakoekirjat.

        Ja ei, minäkään en ole hoitotyön opettaja.


      • Hoitotyön opettajaks
        Turvallisuus! kirjoitti:

        Satutko muistamaan muutaman vuoden takaa Nokian suunnalta erään insuliinimurhaajan? Hän oli saraanhoitaja ja tuolloin vaadittiin lähes maan ylintä johtoa myöten, että sosiaali- ja terveysalalla AMK:eissa pitää olla kunnolliset, mieluiten psykologiset soveltuvuustestit. Psykopaatti tai sosiopaatti pystynee huomaamaan näissä testeissä, mutta alalle hakevien soveltuvuus on kuitenkin syytä testata hyvin potilaiden ja muidenkin yleisen turvallisuuden takia.

        Itse haluan, että minua hoitaisi ammattiinsa soveltuva sairaanhoitaja, joka osaa muutakin kuin lukea valintakoekirjat.

        Ja ei, minäkään en ole hoitotyön opettaja.

        Luepas mistä tässä ketjussa olikaan kyse. Ei kukaan ole ollut sitä mieltä, etteikö hoitoalalle pitäisi olla testejä. Kyse on vaan siitä, pitäisikö kaikki hakijat kutsua niihin pääsykokeisiin ja millä perusteilla osa jätetään pois.

        Kunnon psykopaatti muuten pystyy huijaamaan testeissä mennen tullen. Ainakaan normaali haastattelussa ei huomaa psykopaattia, joka on yleensä sosiaalisesti hyvin taitava ja mukava keskustelukumppani. Luonnehäiriön tunnistaa vasta pitkän ajan kuluessa kun puheet ja teot eivät täsmää.


      • pärstäkertoin
        ---opiskelijaitsekin kirjoitti:

        Haastattelijoilla on yleensä melko pitkä työkokemus ja hyvä ihmistuntemus. Vaikka haastateltava kuinka jännittäisi ja tuntuu että haastattelu menee penkin alle, haastattelija saa silti melko lyhyessä ajassa kuvan siitä, onko henkilö hoitoalalle sopiva. Toki poikkeuksiakin aina mukaan mahtuu, joten kannatan myös haastattelutilanteita, joissa olisi kaksi haastattelijaa. Ei ne haastattelijat siellä sitä pärstäkerrointa arvioi vaan jotain paljon tärkeämpiä taitoja!

        Vanha ketju, mutta pakko kommentoida, että se pärstäkerroin on kyllä erittäin tärkeä valintakriteeri nimenomaan hoitotyöhön.


    • pirks

      Taa on väärin!: olen kanssasi samaa mieltä.

      Ehdottomasti hoitoalalle pitäisi kutsua kaikki hakijat pääsykokeisiin katsomatta edellisen koulunpapereita, sillä uskon että moni joka jää pääsemättä edes pääsykokeisiin saattaisi olla hyvinkin sovelias hoitoalalle... Ja niinkuin sanoit niin sitähän ei papereista näe, vaan ainoastaan voi haastatteluissa huomata edes jtn.

      Ja mikä on minusta vieläkin enemmän väärin, on se, että hoitoalalle kouluun sisäänotetuista ja paikan vastaanottaneista kovin moni jättää koulun vieläpä kesken kesken lukukauden :(

      Ehkä tähän kaivattaisi pientä parannusta!

    • laurakoo

      Näin Mikkelin amk:n oppilaana en sanoisi, että kouluun oli HELPPO päästä, mutta tietenkin helpompaa kuin Helsinkiin, koska hakijoita on vähempi. Ja mitä huonoa Mikkelin amk:ssa on? Oletteko koskaan käyneet? Samallalailla siellä opetetaan kuin muuallakin.

      Esimerkiksi omalle linjalleni oli reilu 200 hakijaa ja 40 pääsi sisälle, kyllä siinä suurin osa jää ilman opiskelupaikkaa.

      • Jarkko jänis

        Hitto et repesin tohon xD "Ja mitä huonoa Mikkelin amk:ssa on? Oletteko koskaan käyneet? Samallalailla siellä opetetaan kuin muuallakin."
        Kuulin yhdeltä sosionomi opiskelijalta joka kävi vuoden mikkelissä ja vaihto JAMKiin ero oli kuulema kun yöllä ja päivällä. Haukku opetuksen laadun sekä sen et Mikkeliin juuri otetaan näitä ketkä ei muualle pääse, mutta ovat kuitenkin muita parempia ihmisenä. Luokassa kuulema kiusattiin. Samoin annatti tutoreitten valintaperiaatetta. Mikkelissä tutorit käytännössä valitsevat seuraavat tutorit, mutta Jamkissa jokainen voi hakea ja jokainen haastatellaan erikseen ja edellisten tutoreitten sana paina yhtään mitään.


      • vcxvcxvxcvcx
        Jarkko jänis kirjoitti:

        Hitto et repesin tohon xD "Ja mitä huonoa Mikkelin amk:ssa on? Oletteko koskaan käyneet? Samallalailla siellä opetetaan kuin muuallakin."
        Kuulin yhdeltä sosionomi opiskelijalta joka kävi vuoden mikkelissä ja vaihto JAMKiin ero oli kuulema kun yöllä ja päivällä. Haukku opetuksen laadun sekä sen et Mikkeliin juuri otetaan näitä ketkä ei muualle pääse, mutta ovat kuitenkin muita parempia ihmisenä. Luokassa kuulema kiusattiin. Samoin annatti tutoreitten valintaperiaatetta. Mikkelissä tutorit käytännössä valitsevat seuraavat tutorit, mutta Jamkissa jokainen voi hakea ja jokainen haastatellaan erikseen ja edellisten tutoreitten sana paina yhtään mitään.

        Itse olen opiskellut kahdessa ammattikorkeakoulussa eikä kummassakaan ollut tuollaista kiusaamista. Mielestäni aika outoa kuvitella edes tuohon ympäristöön mitään kiusaamistapauksia, koska pääosin opiskelu on todella rentoa ja naureskelua. Tietenkin porukkaan voi muutama kiusaajakin eksyä, mutta se tuskin on kiinni niinkään koulusta, vaan yksittäisestä henkilöstä.

        Tietenkin ammattikorkeakouluissa on eroja. Suurimmat erot lienevät tiloissa ja henkilökunnassa. Jos sattuu kohdalle pari hyvää opettajaa niin onhan opetuksen taso aika erilainen. Yhden koulun sisällä voi olla hyvin eritasoisia linjoja/kursseja. Tuo tilojen laatu on lähinnä rahakysymys. Vaasassa ei varmasti ollut paljon rahaa, mutta käytettiin hyödyksi yliopiston läheisyyttä ja käytettiin yhteisiä laboratoriotiloja. ABB koulutti henkilökuntaansa samassa tilassa, joten laitteisto oli laadukasta. Tampereella taas teknillinen korkeakoulu on toisella puolella kaupunkia, joten yhteisiä tiloja ei ole. Yritykset kouluttavat henkilökuntaansa omissa tiloissaan tai mahdollisesti yliopiston tiloissa, joten ei ole pystytty hyödyntämään tällaisia suhteita ja tilat eivät ole näiltä osin yhtä laadukkaat. Sen sijaan itse koulurakennus on Tampereella paremmassa kunnossa. En tiedä tilannetta Mikkelin ja Jyväskylän välillä. Jyväskylässä on todella laadukas yliopisto, joten voi olla, että ammattikorkeakoulukin on ihan hyvä. Suosittu se ainakin on tietyiltä osin.


    • laurakoo

      Mikkelin amk:ssa tutorkokelaat haastattelee tutorvastaava opettaja sekä tutoroppilas. Viimeisimmän päätöksen tekee siis opettaja, ei oppilas.

      "kuulin yhdeltä sosionomi opiskelijalta"
      Lähteesi on kaikkea muuta kuin luotettava.

    • Hoh hoijaa.

      Tämä on niin tätä. Ihmisillä on valtava tarve perustella omaa erinomaisuuttaan mitä ihmeellisimmillä keinoilla. Ammattikorkeakoulun sijainti ja koko eivät tee siitä automaattisesti hyvää tai huonoa opinahjoa. Oppilasaineksessa on toki vaihtelua sen mukaan, onko kouluun helppo vai vaikea päästä sisään. Kuitenkin - uskaltaisitteko työelämässä väittää Mikkelin hoitajien tai insinöörien selviytyvän muita huonommin?

    • lllllllliiilllllllll

      Onko fiksua hakea vain siihen yhteen ainoaan paikkaan, mihin haluaa kun intti on tulossa ja tämän kevään haunkin jälkeen on mahdollisuus hakea uudestaan menettämättä mitään(?). Eli jos saisi paikan kakkosvaihtoehdosta, johon ei oikeasti ole suurta kiinnostusta ja ottaa opiskelupaikan vastaan, niin eikö se silloin ole sitova, eikä ole mahdollisuutta seuraavissa hauissa hakea enää siihen ainoaan kiinnostavaan paikkaan

    • opetati

      Usein tuo amkien "huonous" johtuu siitä, että sijaitsevat periferiassa ja sen takia sinne ei hae niin paljon opiskelijoita, kuin esim. pääkaupunkiseudun isoihin. Näin ollen on selvää, että periferiaAMKin täytyy valita huonommasta opiskelija-aineksesta, kun taas isoilla on varaa karsia rusinat pullasta.
      Opetus ei aina ole "huonossa" huonompaa - ainoastaan maine. Monesti opetus ja fiilis saattaa olla paljon laadukkaampaa jossain muualla.
      Ja juu, kokemusta molemmista on =)

      • vcxvxcvxcvx

        Näinhän se menee. Toki myös koululla on varaa valita opettajista parhaimmat kun hakijoita on suurille paikkakunnille enemmän, joten kyllä väittäisin suurten koulujen opettajien olevan keskimäärin hitusen parempia. Toisaalta yksi opettaja saattaa opettaa monta kurssia samalle ryhmälle, joten opettajien keskitaso ei välttämättä kerro mitään lopullisen opetuksen laadusta.

        Yksi huomioitava seikka on myös asuntojen hinta. Opintotuki ja asumislisä on sama opiskelupaikkakunnasta riippumatta. Toisella paikkakunnalla tuo tuki riittää hyvään asuntoon ja toisella paikkakunnalla joudut tyytymään "koirankoppiin". Itse huomasin selvän eron Vaasan ja Tampereen välillä.


      • Vaasa ... -)LOL
        vcxvxcvxcvx kirjoitti:

        Näinhän se menee. Toki myös koululla on varaa valita opettajista parhaimmat kun hakijoita on suurille paikkakunnille enemmän, joten kyllä väittäisin suurten koulujen opettajien olevan keskimäärin hitusen parempia. Toisaalta yksi opettaja saattaa opettaa monta kurssia samalle ryhmälle, joten opettajien keskitaso ei välttämättä kerro mitään lopullisen opetuksen laadusta.

        Yksi huomioitava seikka on myös asuntojen hinta. Opintotuki ja asumislisä on sama opiskelupaikkakunnasta riippumatta. Toisella paikkakunnalla tuo tuki riittää hyvään asuntoon ja toisella paikkakunnalla joudut tyytymään "koirankoppiin". Itse huomasin selvän eron Vaasan ja Tampereen välillä.

        Monelle sijainti on tärkeämpää kuin asunnon koko. Maalle harva haluaa, vaikka neliöitä saisi enemmän. Matkustaminenkin maksaa, jos haluaa viikonloppuna käydä kaupungissa.


    • hohoo

      Olkoonkin että kyseessä jo vanha ketju, mutta mistä tämä luulo että Mikkelin AMK on jotenkin huono? Eihän se ole kuin koko maan paras AMK tuloksiltaa.

    • Stadi ainoo kova

      Mikkelistä ei käsittääkseni tule mitään positiivista, ainoastaa väkivaltarikollisia ja huimausaineiden käyttäjiä. Mikkelin amis, just joo on varmaan tosi kova taso..

    • DaaDaa1

      Tuota noin...Mikkelissä opiskelevana on pakko vähän oikoa. Koulu ei ole huono, mutta kaupunki ei ole erityisen vetävä ja työmäärät opintopisteiden eteen ovat toisinaan aivan saatanallisia, eli siis töitä riittää ja pisteitä ei saa helpolla.

      Helsingissä, Jyväskylässä tai Tampereella pääsee varmasti helpommalla.

    • hae vaan

      Itse opiskelen ns. hyvässä AMK:issa ja ihmettelen miten huonoja ne "huonot" AMK:it sitten oikein ovatkaan. Täälläkin opiskelija-aineksen taso on yllättävän matala, monella on joko opiskelutaidot täysin hukassa tai sitten asenne pielessä. Tai molemmat. Ja miettikää sitä, että tämä koko porukka on silti läpäissyt pääsykokeet.

      Ammattikorkeakoulun "hyvyyteen" vaikuttaa sijainti eli isoissa kaupungeissa sijaitseviin hakee paljon porukkaa ja pisterajat nousevat korkeammalle sen takia. Opetuksen tasosta se ei kerro vielä mitään.

    • 13+9

      Haluaako joku kertoa minulle, mikä tarkalleen ottaen määrittää sen, onko AMK, jossa opiskelet, hyvä vai huono?

      • yliopisto ftw

        Taso. Sekä opetuksen että opiskelija-aineksen taso. Eli minkälaista massaa nämä oppilaitokset ulos työntävät.


    • niin se on

      AMK:n tason määrää se kuinka tasokkaita valmistuneet ovat. Sisään otettavien taso ei kerro paljoa koska yleensä puolet lopettaa koulun ensimmäisen vuoden jälkeen.

    • mamk ei hyvä

      Itse kävin vuoden Mikkelin amk:ssa hoitotyötä ja voi sanoa, että ei paljon hurraamista ollut. 95% opeista on n. 55-60 v ikäluokkaa ja mikään muu ei enää kiinnosta kun eläkkeen odottelu. Tätä ihmetteli yksi harvoista nuoremmista opeistakin kerran tunnilla äänen.
      Opiskelu on pelkkää ryhmätyötä toisen perään. Yksinkin kurssi alkoi sillä, että ope ilmoitti, että tässä on ryhmätyön aihe, jakaantukaa ryhmiin, minä lähden tästä toimistolle, heippa. Toisella kurssilla ope antoi ryhmätyön aiheen kolme lausetta ja kun ne palautettiin niin ilmoitettiin, että kaikki ryhmätyöt on tehty väärin ja ne pitää tehdä uudestaan. Suoritusmerkintöjen ilmestymisessä oli myös ihme ongelmia. Monesti puoli vuotta, kun kurssi oli ohi niin eipä vaan merkintää näy eikä kuulu.

    • Reeeettta

      No ei ole kehumista Kareliassakaan jonne käsittääkseni on kuitenkin tosi helppo päästä verrattuna joihinkin tasokkaampiin amkkeihin. Ihan samat ongelmat kuin Mamkissa. Opiskelin vuoden ja odotin koko ajan että milloin päästään asiaan ja kaipa se opetuksen taso tästä paranee. Ei parantunut joten tieni vei yliopistoon. Joensuukin kaupunkina alkoi Karelian myötä riittämään mutta nyt olen tyytyväinen eka yliopistovuoden jälkeen täällä Savon suunnalla.

    • Hessu 67

      Nämä kareliat, savoniat ja mamkit vetävät opiskelijoita lähinnä omilta lähiseuduiltaan. Isommista kaupungeista tulevat opiskelijat pettyvät jo ensimmäisenä vuotena ja vaihtavat maisemaa. Sinne jää vain maakuntien väki joille taso ja haasteet ovat riittävät. Sellainen mielikuva minulle jäi kun toimin opettana yhdessä näistä Itä-Suomen ammattikorkeakoulussa ennen muuttoa etelämpään.

    • Tohtori turku

      Kaikki ne on ihan yhtä huonoja, ellet hae ulkomaille kouluun. Suomessa on turha homehtua koulun penkillä...

    • OnkoListaa

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Sofia miksi soitit torstaina Stefanil ja pyysit käymään kun muka olet ahdistunut.?

      Oliko asia suunniteltu, kun pyysi käymään ja varmasti tiesi et miten Stefan asiaan suhtautuu.Oliko myös Seiskan toimittaja pyydetty tarkoituksella pai
      Kotimaiset julkkisjuorut
      111
      1789
    2. Martina oli sarjassaan tänään 32.

      Mutta eikö pyöräily ja uinti ole vahvempia hänellä kuin juoksu? Aikaa on vielä harjoitella ennen Frankfurtin kisoja.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      210
      1749
    3. Stepuli itkee facessa

      Haluaisin pyytää julkisesti karseaa käytöstäni anteeksi lähimmiltä, naapureilta ja etenkin Sofialta! Ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää käyttä
      Kotimaiset julkkisjuorut
      111
      1691
    4. Sofia oli ainoastaan rahan takia suhteessa Stefanin ja Nikon kanssa.

      Järkyttävää miten Sofia on käyttänyt hyväksi näitä molempia miehiä ja rahat loppu niin vain haukkumiset tullut kiitokseksi heille.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      254
      1432
    5. Voi kun menisi nyt Stefan katsoo tyttären uutta ponia, viettäisi aikaa hänen kanssa.

      Aika parantaa kaiken ja meillä kaikilla on elämässä vastoinkäymisiä ja yli kyllä pääsee ainakin ajan kanssa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      1378
    6. Suomi teki typeryyttään Venäjästä nyt konkreettisesti vihollisen, jota se ei aiemmin ollut.

      Venäjä ei ole uhannut Suomen turvallisuutta, eikä Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti ole signaloinut minkäänlaista uhkaa Suomelle. Se "uhka" luotii
      Maailman menoa
      483
      985
    7. Minä menetän sinut kokonaan

      Siksi olen paniikissa, sekaisin ja surullinen. Taitaa olla jonkinasteinen stressitila päällä. Toivottavasti sinulla on kaikki hyvin.
      Ikävä
      50
      951
    8. Onpas Martina valinnut sopivan laulun

      Storyssa kun Isben poni tulee, " älä vie lapsuuttani pois." Äiti se lähtee mieluummin panopuuksi hotelliin, kuin viettäisi senkin ajan lastensa kanssa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      115
      901
    9. Veikkauksia milloin Venäjä hyökkää Suomeen?

      Veikkaan että se tapahtuu nopeasti, ehkäpä jo kesäkuussa. Suomi 5,5 miljoonan harvaan asuttu maa. Venäjä ei tarvitse suurta joukkoa Suomeen, joten kai
      Maailman menoa
      298
      892
    10. Uskomatonta miten "kassatyttö Sannasta" tuli hetkessä kuoleman kauppias.

      Demarit on kautta historian olleet "takinkääntäjien"mestariluokkaa kokoomuksen hihassa kiinni. Sannan arviointikyky petti täysin Naton suhteen, Brysse
      Maailman menoa
      347
      838
    Aihe