Hei. Olen 19 vuotias mies, ja elämä tuntuu olevan hukassa. Kaikki oli suhteellisen hyvin aina sinne kuuteentoista ikävuoteen asti, kunnes pian lukion alettua minulle tuli oireita (en puhu niistä kauhean tarkasti, koska se jotenkin tuntuu itsestä ikävältä). Jokatapauksessa nämä oireet liittyivät suolistoon, ja näiden oireiden takia koulussa olo alkoi olla äärimmäisen vaikeaa, ahdistavaa. Nämä oireet hävettivät ja aiheuttivat sen, etten oikein kunnolla pystynyt elämään ihmisenä ihmisten keskellä. Muistaakseni jo silloin aloin kartella muita hieman.
Joulun tullessa, tilanteen ollessa melko kaamea koulussakäynnin suhteen, sairastuin syöpään. "Pääsin" pois koulusta, vaikka silloin syöpä ei kyllä tuntunyt yhtään kivalta. Vuosi vierähti syövästä toipuessa, ja olin siis jäänyt vuoden verran muita jälkeen. Sitten tulikin yllättäen muutto, ja joulun jälkeen aloitin uudessa lukiossa. Koulun alettua minua vaivasi edelleen ne suoliston ongelmat, ja en oikein osannut rueta kaveeraamaan uusien ihmisten kanssa. Tuntui etten tiedä mitä sanoa, kun olin siinä porukan kanssa, en oikein osannut keskustella. Jokatapauksessa suoliston oireet tuntuivat menevän hankalemmiksi kun aikaa kului, ja aloin olla entistä enemmän yksin, en enää mennyt muiden lähelle, pyrin pysymään etäällä. Tämä tilanne oli todella ahdistavaa, kyynelehdin sitä, mutta kotona minua odotti tietokone.
Olen pelannut videopelejä lapsesta asti, ja nyt kun tilanne oli kaamea, oli mukava mennä koneelle ja olla ajattelematta koulua. Silloin tunnuin vielä osaavan nollata jotenkin sen koulun tilanteen kotona, ja pystyin elämään kotona suht positiivisesti, ja olihan minulla vielä kavereita yläasteajoilta, heidän luonaan ei tarvinnut ajatella näitä omia ongelmia, sen kuin pelattiin yöt läpeensä (tosin entiseen kotikaupunkiin oli pitkä matka).
Koulussa tilanne oli(on edelleen) kuitenkin jatkuvaa ahdistusta ja yksinäisyyttä, ja ilman muuta sillä kuitenkin oli vaikutuksensa koko elämääni, myös kotona. Lukion toisella luokalla, joulun aikaan aloin pelata entistä enemmän tietokoneella. Vuoden loppu puolisko menikin koulussa nuokkuen, pelasin nukkumisen sijaan. Sitten kesällä isä pisti stopin pelaamiselle. En enää pystynyt pelaamaan niin kuin ennen. olin melko lailla masentunut asiasta. Vanhempani myös kehottivat lopettamaan pelaamisen kokonaan, puhuivat että joudun vielä mielisairaalaan pelaamisen takia. Olinhan minä kyllä peliriippuvainen melko varmasti, mutta silloin tuntui että se oli ainut asia mitä minulla enää oli, sen tähden kun en pystynyt olemaan muitten ihmisten kanssa. Vanhempani eivät tästä tiedä, että olen joutunut karttamaan muita ihmisiä jo 3 ja puoli vuotta.
Viime kesänä sain sitten lisää harmeja. Olin käynyt kavereitteni luona, siellä oli pelattu yöt läpeensä ja olin tyhmyyttäni vielä kännännytkin (toinen alkoholinkäyttökerta elämässäni). Kotiin tultua olin masentunut, se vaikutus kai oli ollut monesti aikaisemminkin siellä kännillä ja kotiin tulemisella. Olin masentunut koska jouduin lähtemään ainoiden ystävieni luota. Sitten lopulta unohdin masennukseni ja menin pelaamaan. Isä tuli ja lopetti pelaamiseni. Suutuin siitä melkolailla, ja kävin jotenkin tönimään isääni, ensimmäistä kertaa ikinä. Olin taas kai hieman masentunut tilanteesta, seuraavina päivinä myös silmissä tuntui hieman oudolta, ikään kuin paineen tunnetta.
Sitten yhtenä yönä tunsin itseni jotenkin sekavaksi, vaikka mielestäni en ollut edes vielä nukahtanut. Sinä yönä en saanut unta. Tilanne paheni, ja seuraavinakaan öinä en saanut nukuttua. Päässä tuntui kamalalta, ja kun menin päivällä pitkälleen, kehno olo ei helpottanut, missään asennossa ei ollut hyvä olla. Aluksi käytin jonkin sortin nukahtamislääkkeitä, sitten tenoxia. Yöt tuntuivat menevän todella kehnosti. Päivisin olo oli myös yhtä huono. Päässä tuntui ikäänkuin painetta, välillä sellaiselta, että ei se kipua ollut, mutta joku sellainen hirveän inhottava olo. Minulla on myös unettomuuden alusta asti kuulunut sellainen jatkuva korkeataajuinen suhina päässä, sekään ei helpota oloa. Myös tietokoneen näytön katsominen muuttui vaikeaksi. Se käy silmiin, ja jos on pitkiä aikoja, päässä tuntuu inhottavalta, ja silmät menevät jotenkin kumman tuntuisiksi.
Nykyään yöt ovat sellaisia, että menen nukkumaan, sitten joskus ikäänkuin herään, mutta tuntuu että olenko sittenkään nukkunut. Minua ei ole unettomuuden aikana enää nukuttanut, vaikka olisin ollut jonkun yön täysin nukkumatta, en enää tule uneliaaksi, on kuin valvomisella ei olisi mitään vaikutusta. Sitten olen nyt senkin huomannut, että ennen minulla oli paljon sellaisia hetkiä että olin surullinen, kyynelehdin. Nyt minulla ei ole niitä ollut pitkään aikaan. Olo on vain jotenkin tyhjä, olen miettinyt että ikään kuin en enää osaa olla sillä lailla surullinen. Tai iloinenkaan, tilalla on vain tämä hieman alakuloinen, tyhjä olo. Tätä unettomuus juttua on kestänyt nyt jo puoli vuotta.
Mikä mul on?
Elämä lopussa?
4
117
Vastaukset
- selville vesille
Amatööri vastaa - ja mä olen sitten vain satunnainen amatööri, joten sillä mielellä luet.
Olet ensin, kolme vuotta sitten (ja kauemminkin) kärsinyt suolisto-oireista.
Kolme vuotta sitten näistä oireista kärsiminen saavutti käännekohtansa. Huomioit, kuinka paljon ne rajoittivat elämääsi. Ryhdyit tietoisestija tekemään asialle jotakin.
Et kuitenkaan valinnut tehdä itse ongelmalla, suolisto-oireille, mitään vaan jätit niiden tilanteen ennalleen. Ratkaisusi oli alkaa entistä enemmän ja tietoisemmin välttämään elämää, Kirjeessäsikin keskityt täysin kuvaamaan välttämisen seurauksia.
Nyt näyttää siltä, että näetkin välttämisseurausten olevan kriisissä ja haet ratkaisua siihen "kuinka saada välttäminen ja peittely sujumaan" sen sijaan, että palaisit alkuperäisiin ongelmiin. (- Älä epäile minun vähättelevän välissä ollutta syöpäperiodia, hyppään vain sen yli, koska sellaiseen ei amatöörillä ole mitään sanomista ja siihen olet saanutkin ammatillista hoitoa.)
Suolisto-oireesi ovat ehdottomasti lääkäriin menon aihe. Onnellisessa tapauksessa ne osoittautuvat joksikin silkaksi fysiologiseksi tilaksi, joka on laitettavissa kuriin, vaikkei siitä eroon pääsisikään. Kullakin on sellainen fysiikka, jollasen on sattunut syntymässä saamaan. Lääkäri saattaa helpottaa ajatuksiasi kertomalla kuinka yleistä tiasi on, tuota saattaa esiintyä monella muullakin!
Se siitä, saatuasi apua rauhoitut ja opit kikat, kuinka elää sen kanssa.
Toinen ja tasan yhtä tärkeä lääkäriinmenon aihe - ellei tärkeämpi? - on se, miksi olet ottanut nuo fysiologiset oireet ja vaivat niin perusteellisen vakavasti, että ne ovat "puoli elämääsi" jatkuvasti ahdistaneet sinua?! Sinun on ehdottomasti puhuttava tästä jo ensimmäiselle lääkärille. Hän voisi ehkä tietää kenen vastaanottoa suositella jatkossa henkisten ongelmien käsittelyyn.
Jos hän ei ota sinua vakavasti ja opasta seuraaville asiantuntijoille, älä jätä asiaasi siihen. Hae toinen lääkäri. Voisit ihan hyvin hakeutua erikseen suoraan mielenterveys-ammattilaisen vastaanotolle kuvailemaan tilannettasi.
Jos et pääse alkuun, et osaa etisä lääkkäeitä tms. mene vaikka terkkariin sairaanhoitajan vastaanotolle kysymään neuvoa, keiden vastaanotoille kannattaisi hakea. Tärkeintä on sinun saada suusi auki, ja erotella selkeäsi, että sinulla on KAKSI ongelmaa, suolisto ja henkinen puoli.
Jos sinua vaivaa häpeä ja paljastumisen pelko, ota aloituskysymykseksi terveydenhoitohenkilökunnan vaitiolovelvollisuus ja anna heidän vakuuuttaa sinut siitä, että asiasi pysyvät ominasi. Samalla he saavat selkeän viestin siitä, että asia on sinulle arka. - masentunut?
Olen kyllä ottanut tämän esille lääkärissä, asiaa on tutkittukin (suolisto juttua), mutta siihen en ole kuitenkaan saanut ratkaisua. Lisäksi olen käynyt jo jonkin aikaa psykologilla ja sen sellaisella, nyt nimike on vaihtunut terapiaan. Tosin siellä ei ole kuitenkaan kauheasti selvinnyt mikään, lähinnä minua huolettaa tämä nukkumisen vaikeus, suhina päässä ja tämä tällainen ikään kuin tyhjä olo. Mikään ei tunnu miltään. Olen myös miettinyt voiko kyseessä olla joku muu kuin psyykkinen asia, joka muun muassa aiheuttanut näitä pään oireita, kuten aivokasvain.
- 10+9
Välittäjäaineet epätasapainossa, kuullostaa ainakin siltä..
- selville vesille
Aivokasvaimesta ei luulis tulevan tyhjää oloa, eiköhän sellainen ole tunnepuolen juttu?
Musta sun terapeutti ei kuulosta sopivasti hanakalta, tai sinä et saa aukaistua itseäsi hänelle. Joskus terapeutin vaihto saattais auttaa -?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Sofia miksi soitit torstaina Stefanil ja pyysit käymään kun muka olet ahdistunut.?
Oliko asia suunniteltu, kun pyysi käymään ja varmasti tiesi et miten Stefan asiaan suhtautuu.Oliko myös Seiskan toimittaja pyydetty tarkoituksella pai1242100Stepuli itkee facessa
Haluaisin pyytää julkisesti karseaa käytöstäni anteeksi lähimmiltä, naapureilta ja etenkin Sofialta! Ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää käyttä1332009Martina oli sarjassaan tänään 32.
Mutta eikö pyöräily ja uinti ole vahvempia hänellä kuin juoksu? Aikaa on vielä harjoitella ennen Frankfurtin kisoja.2101817Sofia oli ainoastaan rahan takia suhteessa Stefanin ja Nikon kanssa.
Järkyttävää miten Sofia on käyttänyt hyväksi näitä molempia miehiä ja rahat loppu niin vain haukkumiset tullut kiitokseksi heille.2581491Voi kun menisi nyt Stefan katsoo tyttären uutta ponia, viettäisi aikaa hänen kanssa.
Aika parantaa kaiken ja meillä kaikilla on elämässä vastoinkäymisiä ja yli kyllä pääsee ainakin ajan kanssa.1341397Suomi teki typeryyttään Venäjästä nyt konkreettisesti vihollisen, jota se ei aiemmin ollut.
Venäjä ei ole uhannut Suomen turvallisuutta, eikä Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti ole signaloinut minkäänlaista uhkaa Suomelle. Se "uhka" luotii5411142Minä menetän sinut kokonaan
Siksi olen paniikissa, sekaisin ja surullinen. Taitaa olla jonkinasteinen stressitila päällä. Toivottavasti sinulla on kaikki hyvin.50992Onpas Martina valinnut sopivan laulun
Storyssa kun Isben poni tulee, " älä vie lapsuuttani pois." Äiti se lähtee mieluummin panopuuksi hotelliin, kuin viettäisi senkin ajan lastensa kanssa115936Uskomatonta miten "kassatyttö Sannasta" tuli hetkessä kuoleman kauppias.
Demarit on kautta historian olleet "takinkääntäjien"mestariluokkaa kokoomuksen hihassa kiinni. Sannan arviointikyky petti täysin Naton suhteen, Brysse348921