sellaisen ihmisen ikävöinti, joka ei toisen sydänsuruista piittaa, ole turhaakin turhempaa?
Eikö...
vain ajatus
12318
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kyllä Vain.
Kirous.
siltikin ikävöin häntä...
On näin, mutta tietääkö tämä toinen että ikävöit häntä?
Ehkäpä suruillasi olisi väliä jos hän tietäisi asian. ;)
Kyllä hän tietää, muttei välitä.
Olen miettinyt häntä paljon, kaikkea mitä oli, elänyt sitä vielä.
Tulen olemaan tulevat vuoteni yksin, ajatellen valmiiksi odottavat asiat ja tehden ne. Ehkä en enää muuta kaipaa.
Toivon vain, etten enää huolisi siitä mihin en vaikuttaa voi.
Kauniita unia minulle, kuin myös sinulle :)
täysin turhaa..mutta onhan se läpikäytävä ja unohdettava sitten lopullisesti
vastaan kaikkien puolesta KYLLÄ
turhaakin turhempaa.
Ikävöinti on mielen prosessi, joka on käytävä lävitse.
Aika lievittää ja helpottaa, kunnes se ikävä on kuin, kauan aikaa sitten eletty paha uni.
Sillä ei ole oikeasti väliä, välittääkö se toinen vaiko ei. Ikävä on vaan käytävä läpi. Sen jälkeen on vain pyyhittävä kyyneleet, nostettava pää ylös, hymyiltävä itselleen ja mennä eteenpäin. :)
viisaasti kirjoitit ja totta joka sana
Miksei sillä ole väliä välittääkö toinen?
Ajattelin tässä juuri ap:n mietteitä ja suhteutin ajatukseni juuri hänen ajatusmalliinsa. Toinenhan voi välittää sinusta ihmisenä, ystävänä, kaverina, mutta ei sydämenkumppanina. Arvaas kuinka monta kertaa olen kuullut elämäni aikana "sä oot ihan kiva kundi, mutta silleen kaverina". "Rukkaset" on aina inhottava saada ja ikävä voi jäädä kovastikin, mutta rajansa kaikella. Toinen välittää susta tasan tarkkaan väärin, sun omasta näkövinkkelistä katsottuna. Silloin noi minun sanomani on niin tasan tarkkaan totta
Kiitti, nyt meni perille. :D Vähän hätiköin viestilläni, olet oikeassa.