Guggenheim ja Vellamo mikä yhdistää ?

Helsingin kaupungin päättäjät ovat kovalla kiireellä puuhaamassa Helsinkiin Guggenheim-museota. Hanke on kiinnostava ja museo toisi uuden lisän kaupungin kulttuuritarjontaan. Myös hankkeen taustalle laadittu arvio, johon voi tutustua netissä, näyttää huolelliselta työltä. Silti hanke on ennättänyt aiheuttaa epäilyksiä sekä tavallisissa helsinkiläisissä että kaupungin päättäjissä. Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella?

Hankkeessa on karkeasti arvioiden kolme osapuolta: Guggenheim, Helsingin kaupunki ja Suomen valtio, joista kaksi jälkimmäistä ovat siis veronmaksajia. Ekonomistit tapaavat laatia kaikista hankkeista kustannus-hyöty –analyysin, jota voidaan edelleen eritellä vielä eri osapuolille kohdistuvien kustannusten ja hyötyjen mukaan. Kokeilen soveltaa kustannus-hyöty –analyysiä tähän tapaukseen, jolloin hankkeen todellinen arvo sen kaikille osapuolille tulee esiin. Aloitetaan Guggenheim-säätiöstä.

Käsitykseni mukaan Guggenheim-säätiö ei sido omaa rahaa hankkeen rahoittamiseen, vaan museon rakentamiskustannukset, 140 miljoonaa euroa (erään laskelman mukaan korkoineen lähes 300 miljoonaa euroa), jäävät kokonaisuudessaan Helsingin kaupungille. Säätiön tulot muodostuvat museon lisenssistä, siis luvasta käyttää Guggenheimin nimeä, sekä näyttelyiden suunnittelumaksusta (hallinto). Lisenssin hinta on 24 miljoonaa euroa 20 -vuoden ajalle, jonka päälle tulee 2 miljoonan euron vuotuinen hallintokulu. Kaksi miljoonaa euroa vuodessa 20 vuoden ajan neljän prosentin tuottovaatimuksella tuottaa nykyarvoltaan 27 miljoonaa euroa. Siten säätiön tulojen nykyarvo on yhteensä noin 50 miljoonaa euroa. Vaikka edellä saatu summa on maailman mittakaavassa pieni, on se kuitenkin täysin riskitöntä tuloa nolla-panoksella! Näin mainiota tulonlähdettä saati sijoituskohdetta on mahdotonta löytää muualta!

Raportin mukaan Guggenheim-museon tuloa Helsinkiin, Venäjän läheisyyden lisäksi, puolustaa Suomen korkeatasoinen infrastruktuuri. Ekonomistina väitän, että edellä mainitulla riskittömällä tulolla on myös asian kanssa jotain tekemistä. Erityisesti, Helsingin kaupungin hyvä rahoitusasema ja Kuntarahoituksen (ja siten Helsingin) sekä Suomen valtion korkeat luottoluokitukset puolustavat hanketta. Suomeksi sanottuna Helsingin kaupunki voi rahoittaa hanketta huokeasti. Ihan vähäinen syy ei liene sekään, että hankkeen tärkeimmällä, toistaiseksi ainoalla, rahoittajalla on myös oikeus kantaa veroa. Jos siis museo joutuisi taloudellisiin vaikeuksiin, kaupunki voi rahoittaa sitä lähes rajatta joko verottamalla kuntalaisia tai ottamalla lainaa. Guggenheim-säätiön rahat tai maine eivät millään tavoin ole alttiina, sillä epäonnistuessaankin hankkeen rahoittaa joko Helsingin kaupunki tai Suomen valtio. Tällainen ”heads I win tails you lose”- skenaariohan on tullut ikävä kyllä tutuksi pankkiirien bonuksista, joissa voitot jaetaan pankkiireille ja tappiot veronmaksajille.

Mikä on hankkeen tuoma hyöty veronmaksajille, siis sinulle, minulle, yrityksille ja yhteisöille? Säätiön laatiman laskelman mukaan perusskenaariossa kävijöitä museossa olisi 500 000 vuodessa. Vertailun vuoksi, museon suurimmat kilpailijat Ateneum ja Kiasma pääsevät keskimäärin molemmat noin 200 000 kävijään per vuosi, Tukholman Moderna Musetissa käy noin 500 000 henkeä vuodessa, ja Helsingin kaupungin alueen taidemuseoissa yhteensä käy noin 500 000 henkeä vuodessa. Joko nämä kaikki alkavat käydä Guggenheim-museossa, tai verrattuna vaikka Ateneumiin, jostakin Helsinkiin ilmestyy noin 300 000 kulttuurin ystävää lisää. Lipputulot säätiön laskelman mukaan olisivat noin 4,5 miljoonaa euroa. Ne on laskettu noin 8,8 euron keskimääräisellä lipun hinnalla, mikä vastannee Ateneumin keskimääräistä lipun hintaa, mutta lienee lähes kaksinkertainen Kiasman vastaavaan verrattuna. Korkeasta hinnasta huolimatta kävijöitä olisi enemmän kuin muissa Helsingin taidemuseoissa yhteensä!

Esitetyn arvion mukaan museon myyntitulot olisivat yhteensä 1,5 miljoonaa euroa. Yhteensä museon tuloiksi muodostuu 6 miljoonaa euroa, jonka päälle on laskettu tukea Suomen valtiolta ja yrityksiltä yhteensä 1,7 miljoonaa euroa. Jos nyt pysyttäydytään pelkästään museon omissa arvioiduissa kävijätuloissa ilman kuviteltuja avustuksia, museon vuotuisiksi tuloiksi voidaan arvioida 6 miljoonaa euroa. Museon menot, mukaan lukien vuotuinen lisenssimaksu, puolestaan ovat 15 miljoonaa euroa. Museo tuottaa joka vuosi tappiota 9 miljoonaa euroa, elleivät yritykset ja valtio tue sitä säätiön olettamalla tavalla. Jos näin ei käy, erotuksen rahoittavat helsinkiläiset veronmaksajat. Lisäksi, jos museon kävijät ovat pois sen tärkeimmiltä kilpailijoilta, joiden rahoitus suurelta osin koostuu valtion tai kaupungin tuesta, siirrämme rahaa taskusta toiseen. Siis veronmaksajien taskusta ainakin Guggenheim-säätiön taskuun.

Kokonaistaloudellinen tarkastelu vaatii hyödyn arvioimista laajemmin