Tervehdys!
19 vuotta on mittarissa ja nyt olisi korkea aika alkaa miettimään lukion jälkeisiä jatko-opintoja. Tällä hetkellä valmistaudun keväällä koittaviin fysiikan ja pitkän matematiikan ylioppilaskirjoituksiin. Syksyn ylppäreistä oli saldona: äidinkielen M, englannin E ja kemian laudatur. Lukion kurssien keskiarvo on 9.5 paikkeilla. Omiin vahvuuksiini lukisin ahkeruuden, kunnianhimon, ilmiöiden hahmottamiskyvyn sekä ehtymättämön tiedon janon.
Yliopistohaussa kolme tiedekuntaa kiinnostaa selkeästi eniten: ne ovat matemaattis-luonnontieteellinen-, lääketieteellinen- ja teknillinen -tiedekunta.
Haaveenani on päästä kehittämään jotain uutta. Oli se sitten uusi lääke, lääketieteellinen sovellus, pienelektroniikkaa tai energiantuotantoa. Kaikki kiinnostaa. Tällä hetkellä luonnontieteet tuntuvat kuin harrastukselta, joten asiaan paneutumisesta ja itsensä likoon laittamisesta tämä ei jäisi kiinni!
Eli, olisin erityisen kiitollinen, jos saisin vähän mielipiteitänne alla oleviin kysymyksiin.
1. Onko Suomessa eri yliopistoilla eri painotuksia, esim.. joku yliopisto keskittyisi tekniikkaan ja toinen vaikkapas humanistisiin aloihin..?
2. Tarjoaako jokin yliopisto Suomessa selvästi haastavinta ja laadukkainta opiskelua esimerkiksi fysiikan- tai tekniikan alalla?
Olen päättänyt hakea keväällä näihin tiedekuntiin:
- fysiikka ( pääaineeksi biofysiikka )
- kemia
- lääketiede
- konetekniikka
- sähkötekniikka
Saisiko kommentteja, ja pääkysymykseksi muodostui kait se, että onko väliä mihin yliopistoon haen, kun kyseessä ovat nämä yllä olevat alat?
Loppuun vielä sen verran, että peruskoulun jälkeen kävin vuoden vaihdossa jenkeissä, joten englanti on myös ihan hyvin hallussa. Olenkin miettinyt opiskelua ulkomailla, ( USA tai Britannia ), ja sekin kortti kyllä haluttaisi kääntää. Onko ehdotuksia, että mitä polkuja kannattaisi kulkea, jos haluaisin lisää haasteita Suomen ulkopuolisista yliopistoista? IVY-league yliopistot ja Brittien Oxford ja Cambridge varmastikin tarjoaisivat haasteita ja mielenkiintoista opiskelua, mutta kolikon kääntöpuolena mukana tulisi taloudellisia pulmia. Ja sisäänpääsykin on ilmeisen vaikeaa ( tosin uskon, että ihminen voi saavuttaa ihmeellisiä asioita, kunhan vain laittaa kaiken peliin! ) ?
Kiitos ajastasi ! :)
Kommentteja opiskelun ja tulevan urapolun suhteen
9
183
Vastaukset
- riinas84
Aivan mahtavaa nähdä täällä ihan aitoja tulevaisuuden toivoja! Onnittelut lukiomenestyksestäsi. Nyt sinulla on sitten aikalailla ovet avoinna. Mutta kysymyksiisi liittyen:
1. Suomessa on pääpiirteittäin kahdenlaisia yliopistoja: yliopistoja ja teknillisiä yliopistoja. Teknillisissä yliopistoissa (TKK, TTY, LUT) opetetaan pääasiallisesti insinööritieteitä (muutakin opetusta on). Yliopistoissa sitten opetetaankin kaikkea muuta maan ja taivaan väliltä ja joissakin lisäksi myös insinööritieteitä (esim. Oulun yliopisto). Yliopistot pyrkivät nykyään profiloitumaan selkeästi aiempaa voimakkaammin, mutta toistaiseksi tämä ei vielä näy kovin hyvin.
2. Tulet saamaan tähän varmasti useita vastauksia, mutta oma mielipiteeni tähän on yksinkertaisesti: ei. Joka vuosi käydään samoja kädenvääntöjä tästä asiasta keskustelupalstoilla. Löytänet tuolta "Teknilliset yliopistot"- osiosta mm. keskustelun TKK vs. TTY vs. LUT. Se, että johonkin yliopistoon on vaikeampi päästä kuin toiseen, ei tarkoita, että siellä opetus olisi laadukkaampaa. Se vain tarkoittaa, että kyseiseen kouluun on enemmän hakijoita kuin muihin. TKK:lla varmasti vaikuttaa se, että se on pääkaupunkiseudulla.
Jos sinulla on joitakin erityisiä mielenkiinnonkohteita jo nyt, kannattaa ennemmin sitten käydä läpi yliopistojen "Tutkimus"- osiot. Sieltä löydät, millä aloilla yliopistoissa on asiantuntijoita. Näissä asioissa voit saada parasta ohjausta niissä yliopistoissa, joissa sitä osaamista on. Tässä kohtaa yliopistot eroavat jo huomattavasti enemmän kuin opetustarjonnassaan.
Kun olet päässyt sisään yliopistoon, voit vaikka samantien hakea mukaan vaihto-ohjelmaan. Vaihtoehtoja on hurjasti! Ja yliopiston sisällä toimivissa vaihto-ohjelmissa nuo taloudelliset ongelmatkin pienenevät hieman. Jos lähdet opiskelemaan tutkintoa esimerkiksi Britteihin, joudut maksamaan hurjia lukukausimaksuja.
Voit varmasti kehittää uutta ihan millä alalla tahansa, koska sinulla tuntuu olevan asenne kohdillaan. En tietenkään osaa sanoa, mitä sinun kannattaisi tehdä. Mutta itse taistelen kemiantekniikan nurkkauksessa vähentääkseni puhtaan veden käyttöä, korvatakseni vaarallisia kemikaaleja kaivosteollisuudessa ja ratkaistakseni massiivisia jäteongelmia.
Tsemppiä! :)- bragginlaki
Kiitos näkemyksistäsi riina! Asiathan selkeytyivät tässä jo huomattavasti :)
Pitänee siis tutkiskella nuo '' Teknilliset yliopistot '' - ja '' Tutkimus '' -osiot ensitöiksi.
Eikä kyllä kuulosta pahalta nuo sinun hommatkaan :)
Mitkä seikat johti siihen, että päädyit tuolle alalle? Opiskelitko missä, vai opiskeletko vieläkin?
- toivotaantoivotaan
Oxfordiin jne auttaa ISORY tms(google), josta löytyy briteissä opiskelevien suomalaisten ohjeistusta. Kannattaa ehdottomasti hakea, mutta kyseisessä oppilaitoksessa arvostetaan koulun ulkopuolista toimintaa(järjestö, urheilu jne). Vissiin L papereita vaaditaan, mutta esimerkiksi Nottinghamissa on käsittääkseni erinomainen koulu juuri tekniikan saralla ja hieman höllemmillä pääsyvaatimuksilla.
Suomessa sinulla on kaksi vaihtoehtoa. Aallon teknillinen korkeakoulu ja katsoppas sellainen kuin teknillinen fysiikka tai sitten Helsingin yliopiston fysiikka, kemia jne. TeFy voisi olla juuri se sinun juttusi ja tuosta pääsee käytännössä mihin tahansa hommiin.
Kannattaa vähän katsella edellisien vuosien pisterajoja ja laittaa paperihaku teknilliselle puolelle(ainakin kone/sähkö pääset suoraan) sekä panostaa tosissaan lääkikseen, jos se kiinnostaa. Sinne pyrkivässä sakissa olet keskinkertainen, joten vaatii rankkaa lukemista. Vaihto-opiskelusta kommentoisin seuraavaa:
Miksi mennä USAan tai Britanniaan? "Kaikki" ovat opiskelleet jommassakummassa maassa, joten ansioluettelossa se ei vaikuta tavattoman paljon. Koska englanninkielinen kulttuuri on eniten esillä, on helppo unohtaa että myös ei-anglosaksisilla alueilla tehdään huippututkimusta, esim saksan- ja ranskankielisessä Euroopassa. Myös Ruotsi tarjoaa korkeatasoista opetusta, esim. Karoliininen Instituutti on yksi maailman parhaista lääketieteellisistä opistoista (ellei jopa parhain?). Ja toki on hyvä muistuttaa että hyvän opetuksen takia ei tarvitse lähteä Suomesta: kansainvälisissä vertailuissa Helsingin Yliopisto on samassa sarjassa Oxfordin, Harvardin ja muiden huippuyliopistojen kanssa, ja Turun ja Tampereen yliopistot ovat miltei huipputasoa.- ...
"kansainvälisissä vertailuissa Helsingin Yliopisto on samassa sarjassa Oxfordin, Harvardin ja muiden huippuyliopistojen kanssa, ja Turun ja Tampereen yliopistot ovat miltei huipputasoa"
http://www.topuniversities.com/university-rankings/world-university-rankings/2011/subject-rankings/life-sciences/medicine
Helsingin yliopisto on sijalla 46. lääketieteen saralla, Kuopio 101-150 ja Turku, Tampere ja Oulu 150-200.
On siinä aika reilusti etäisyyttä parhaimpiin, vanhoihin ja yksityisiin lääketieteellisiin jokaisella suomalaisella lääketieteellisellä.
Karoliininen Instituutti on sen sijaan oikein hyvä vaihtoehto korkeatasoisesta lääketieteestä kiinnostuneelle."On siinä aika reilusti etäisyyttä parhaimpiin, vanhoihin ja yksityisiin lääketieteellisiin jokaisella suomalaisella lääketieteellisellä."
Maailmassa on noin 17 000 yliopistoa, näistä noin sataa parasta pidetään huippuyliopistoina, se että eroa vain 45 sijaa, ei merkitse paljoa mitään, samaa sadan parhaan joukkoa joka tapauksessa. Ja 100-200 parhaimman joukkoon pääseminen vaati sekin todella korkeaa tasoa. (Sitäpaitsi yliopistovertailut suosivat englanninkielisen maailman opistoja, mikä hieman vääristää tuloksia)
Ja jos yliopiston ikä on jotenkin sen laadun mittari, niin Helsingin Yliopisto on tarjonnut lääketiteellistä opetusta jo vuodesta 1640 lähtien.
- riinas84
Olin oikeastaan lukion jälkeen samassa tilanteessa kuin sinä: olin kiinnostunut hyvin monesta asiasta ja minulla oli hyvät arvosanat. Suvussani ei ole juurikaan muita korkeasti koulutettuja, lukuunottamatta isoisääni, joka oli paperikoneinsinööri. En koskaan pitänyt ulkoa lukemista (jota esimerkiksi orgaaninen kemia, tai puhdas kemia, on), joten halusin opintojen olevan jotenkin järkeenkäypiä. Insinööritieteet vaikuttivat siltä, ja kemia oli jotenkin aina tuntunut luontevimmalta. Paikkakunnan valitsin ihan muiden syiden perusteella tietysti. Itse en päätynyt Otaniemeen, mutta kanssakäymisissäni muiden maamme diplomi-insinöörien kanssa olen huomannut, että oma tutkintoni on ihan yhtä arvokas, vaikka en sitä TKK:lta hankkinutkaan. Opiskelijasta itsestäänhän se on kiinni, kuinka hyväksi haluaa omassa ammatissaan tulla.
Näin jälkeenpäin uskon, että valinta oli ihan oikea. Ei minusta olisi saanut kemistiä (jotka siis valmistuvat yliopistoista, eivät teknillisistä yliopistoista). Pidän insinööritieteiden hyvin voimakkaasta käytännön yhteydestä ja olen hyvä siinä, mitä teen.
Minut katsottaneen opiskelijaksi vielä muutaman kuukauden. Aloitin opinnot 2003 ja valmistuin 2007 DI:ksi. Tällä hetkellä viimeistelen väitöskirjaani ja sen jälkeen taas sitten katsotaan, mihin maailma kuljettaa.
Liittyen näihin kansainvälisiin vertailuihin, joista muut keskustelijat puhuvat: yliopiston opetuksen ja tutkimuksen taso on ikävä kyllä hyvin verrannollinen sen saamaan rahoitukseen. Suomessa yliopistot ovat valtion ja yksityisen tutkimusrahan rahoittamia eivätkä niiden resurssit ole kovin mittavat. Esimerkiksi Yhdysvalloissa yliopistot saavat merkittävästi enemmän rahaa alumneilta (entisiä opiskelijoita) ja ovat suomalaisiin yliopistoihin verrattuna siis rikkaita.
Jos sinua kiinnostaa tutustua esimerkiksi MIT:n (lienee USA:n arvostetuin teknillinen yliopisto) kurssitarjontaan, niin heillä on netissä kaikille täysin avointa opetusmateriaalia: http://ocw.mit.edu/index.htm.- bragginlaki
Kiitos kaikille näkemyksistänne ja kokemuksistanne, linkeissä oli myös mielenkiintoista materiaalia!
Alkaa vaikuttaa siltä, että hakemukset lähtee lääkikseen sekä teknilliseen fysikkaan ja matikkaan! Jos käy niin ettei ovet aukene kumpaankaan, niin sitten varmuuden varalta myös kemiaan, fysiikkaan ja sähkö- ja konetekniikkaan. Ja sitten sen opiskelupaikan kautta muutaman vuoden sisällä mitä todennäköisemmin yritän opiskelijavaihtoon.
Mutta niin kuin riinallakin, niin erityisesti kiinnostaa soveltaa näitä luonnontieteiden teoriaa käytäntöön. Sitä ootellessa :)
- Mixei ELVI
Energiatieteet kiinnosta vai onko taso selkeästi liian matala.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Sofia miksi soitit torstaina Stefanil ja pyysit käymään kun muka olet ahdistunut.?
Oliko asia suunniteltu, kun pyysi käymään ja varmasti tiesi et miten Stefan asiaan suhtautuu.Oliko myös Seiskan toimittaja pyydetty tarkoituksella pai1242022Stepuli itkee facessa
Haluaisin pyytää julkisesti karseaa käytöstäni anteeksi lähimmiltä, naapureilta ja etenkin Sofialta! Ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää käyttä1341933Martina oli sarjassaan tänään 32.
Mutta eikö pyöräily ja uinti ole vahvempia hänellä kuin juoksu? Aikaa on vielä harjoitella ennen Frankfurtin kisoja.2101807Sofia oli ainoastaan rahan takia suhteessa Stefanin ja Nikon kanssa.
Järkyttävää miten Sofia on käyttänyt hyväksi näitä molempia miehiä ja rahat loppu niin vain haukkumiset tullut kiitokseksi heille.2561474Voi kun menisi nyt Stefan katsoo tyttären uutta ponia, viettäisi aikaa hänen kanssa.
Aika parantaa kaiken ja meillä kaikilla on elämässä vastoinkäymisiä ja yli kyllä pääsee ainakin ajan kanssa.1341394Suomi teki typeryyttään Venäjästä nyt konkreettisesti vihollisen, jota se ei aiemmin ollut.
Venäjä ei ole uhannut Suomen turvallisuutta, eikä Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti ole signaloinut minkäänlaista uhkaa Suomelle. Se "uhka" luotii5311103Minä menetän sinut kokonaan
Siksi olen paniikissa, sekaisin ja surullinen. Taitaa olla jonkinasteinen stressitila päällä. Toivottavasti sinulla on kaikki hyvin.50980Onpas Martina valinnut sopivan laulun
Storyssa kun Isben poni tulee, " älä vie lapsuuttani pois." Äiti se lähtee mieluummin panopuuksi hotelliin, kuin viettäisi senkin ajan lastensa kanssa115921Uskomatonta miten "kassatyttö Sannasta" tuli hetkessä kuoleman kauppias.
Demarit on kautta historian olleet "takinkääntäjien"mestariluokkaa kokoomuksen hihassa kiinni. Sannan arviointikyky petti täysin Naton suhteen, Brysse348894