sopiiko gt-kryssare ensi veneeksi? ja millanen se vene on muuten?
ensi vene
sopiiko?
133417
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Sippoinen vene, ei mikään raketti mutta kulkee sen minkä kokoisekseen ehtii. Tarjoaa kohtuulliset majoitustilat.
Sopivan kokoinen vene 'opetteluun'. Sen kokoinen, että pysyy yksin ja kaksin hyvin käsissä. Helat, köydet, purjeet sun muut ovat sitä kokoa, etteivät maksa vielä kovin paljoa.
Jälleenmyyntiarvo on kysymysmerkki, joten kovin paljoa ei pitäisi maksaa. Pitäisi olla jo siinä hintaluokassa, että 'riski ei ole suuri'.
purjehtiminen on ennenkaikkea hauskaa ja veneen mallilla ei ensi vaiheessa ole siinä mielessä paljon merkitystä. Kunhan on terve rakenteeltaan ja riittävästi varusteltu perusjutuiltaan, ettei mene kaikki aika korjaillessa.
Sitten kun sen kanssa on muutaman kesän puuhannut, osaa jo katsoa, pitäisikö hankkia isompi/pienempi/kevyempi/ jne.
GT-kryssaren peräsin on aika pieni, joten laituri-manooverit voivat olla aloittelijalle jännittäviä. Eväköiset kääntyvät ja pakittavat taipuisammin.
siis pitkäkölisenä suuntavakaa, matkanteossa mukava. Rungoltaan vahvoja, Siltalan Nautcat tehtaan "aloitusmalleja", suurin osa on kai itse sisustettuja joten niissä voi olla isoja eroja.
JOS veneen suunnittelija on onnistunut työssään on myös eväkölinen vene kuin juna merellä - ja ennenkaikkea kippari älyää trimmata purjeet sopiviksi, eväkölinen kulkee yhtälailla suoraan peräsimeen juurikaan koskematta - tuo on suurta potaskaa koko uskomus eikä sillä ole tekemistä todellisuuden kanssa.
Aloittelijan höynäytystä saada hänet ostamaan vanha purkki.. aika on ajanut näiden ohi - ja kaikkea lasikuidun sisään leivottua vedenalaista pitää varoa koska siellä voi olla vettymistä ja mädäntymisen aloittanutta lasikuitumömmöä sisällä jonka lujuus on sitten mitä on.
Isossa myötäaallokossa pitkäkölisen suunnassapito vaatii reipasta peräsintyöskentelyä koska köli ohjaa, ei peräsin :( ja vene pyrkii menemään minne tykkää.
Nykysatamissa joissa tilaa on vähän tuollainen vene ei ole aloittelijalle muuta kuin painajainen - en suosittele - en!!
JOS on onnistunut.. Aiheeseen, pitkäkölinen antaa nimenomaan aloittelijalle/laiskemmalle helpotusta purjeiden trimmaamiseen. Suuntavakavuus on hyvä (riippumatta suunnittelijan onnistumisesta) vaikka purjeet/maston trimmaus ei olisikaan aivan jämptiä. Pitkäkölisen satamaketteryys on huonompi, joskin peräsimen rakenne ja koko vaikuttaa suuresti. Tuota mädäntymis juttua en oikein ymmärrä? Miten kölin muoto vaikuttaa aiheeseen? Jokatapauksessa pitkäkölinen on vahvempi ja kestää pikku karilla käynnitkin huomattavasti paremmin kuin eväkölinen. Myötäaallokossa veneen muotokin vaikuttaa, pääsääntöisesti kaikki köliveneet ovat "helpompia" ajaa pikku sivumyötäisessä kuin täysmyötäisessä. Satamassa pärjää myös pitkäkölisellä, luonnonsatamissa jopa paljon helpommin, eväköliset kun vaativat vettä alleen huomattavasti enemmän kuin perinteiset. Suosittelen lämpimästi pitkäkölistä, esim. saaristo ja järvi-Suomi olosuhteisiin. Kilpaveneilyyn suosittelen eväkölistä tai muita moderneja ratkaisuja.
En muista ihan tarkkaan gteen kölimuotoa. Netistä ei heti tullut kuvaa vastaan. Tämmöiseen kuvaan törmäsin vahingossa. HallbergRassyssa ja Vindössä ja vastaavissa ruottalaisissa veneissä on usein ollut käytössä kuvan vindön kaltainen köli. Muistaakseni siis gteen kölissä oli samoja piirteitä.
kotisivu.dnainternet.fi/mmakiaho
GTeessä on pitkä köli. Se on itse asiassa samanlainen kuin kansanveneessä, vain aavistuksen verran pitempi about 15 cm. GT on hyvä ja vakaa vene joka käyttäytyy aallokossa hyvin. Suoraan yli kymmenen metrin vastatuuleen koneella ajettaessa vettä roiskuu istuinkaukaloon tai päin turpaa, muttei se haittaa, ja purjeillahan tuotakaan ongelmaa ei ole. Sisustusratkaisuja noissa on paljon erilaisia ja kansirakenteissakin on eroja.
Vettä GT-Kryssare vaatii alleen 1,20.
LYS taitaa GT:llä olla 0,98. Kilpavene se ei ole, vaikka tasoitusten kanssa voi tietenkin kilpailla muidenkin kanssa. Köliin on valettu alas lyijyä sitten rautaa.
Pitkäkölisten satamamanööverien ongelmia on mielestäni hieman liioiteltu. On totta etteivät ne pakittaessa ohjaudu, mutta kyllä ne silti kääntymään saa kapeissakin satamissa. Ja kovalla tuulella melkein mikä vaan vene on hankala käsitellä ahtaissa oloissa. Täytyisi olla keulapotkuri :). Gt muistuttaa sisätiloiltaan ja ominaisuksiltaan IFää.
Mielestäni hyvä vene sekä aloittelijoille että kenelle tahansa ei kilpaveneilijälle, jolla ei ole hirmuista kiirettä (koneenkin voi tietysti käynnistää) ja joka on perillä kun purjeet on ylhäällä tai köydet irti rannasta.
Lasikuitu mätänee - hartsi on vesiliukoinen materiaali, sen suojaamiseen käytetään gelcoattia ja epoksimaaleja ilman niitä rutto pesii joka on tuon mätänemisen esiaste. Painolastimateriaalin sulkeminen lasikuidun sisään on erittäin huono idea - lasikuituun tulee aikaamyöten hius- ynm halkeamia joista vesi tunkeutuu rakenteeseen ja aloittaa myyräntyön nimenomaan sieltä raudan,lyijyn ja lasikuidun rajapinnasta eli sisältä ulospäin. Talvella vettynyt lasikuitu jäätyy - laajenee ja näin vuosi vuodelta tilanne pahenee.
Pitkäkölinen "leivottu" vene saa rantautumiskolhuja ja veden tunkeutuminen rakenteeseen on väistämätöntä.
Olen nähnyt tällaisen veneen - päälleppäin ei köli näyttänyt ollenkaan epäilyttävältä mutta sisimmät kuitukerrokset olivat jo mätiä (aivan mustaa mömmöä) - arvatkaapa mitä tuolle tehtiin - joo kyllä - pantiin "avanne" umpeen ja myytiin kokemattomille aloittelijoille nimenomaan "hyvänä aloittelijan veneenä" ja tämä tarina on tosi.
Suosittelen lasikuituveneilijöille pilssin pitämistä täysin kuivana - sisäpuolta ei käsitellä epoksiprimereilla siellä on "vain" topcoat maali joka ei ole täysin vedenpitävä.
Näistä em. syistä aiheutuu sitten ne "heiluvat kölit" kun pohjalaminaatti alkaa pehmetä riittävästi kuten joissain venetyypeissä on tavallista.
Kölin muoto sinällään ei siis todellakaan ollut pointti vaan onko se "leivottu" lasikuidun sisään.
..ja neuvon kiertämään tällaiset venerakenteet visusti ja kaukaa!!!!!!!!!!
Jos ehdoin tahdoin haluaa ainakin kanssaveneilijöi-den/-tä hiuksianostattavia ja huvittavia satamamanööverejä niin siitä sitten vaan mutta älä sorru kuitenkaan "leivottuun" köliratkaisuun - tämä on ihan hyväntahtoinen
n e u v o välttyä ongelmilta.
Älä ainakaan maksa paljoa sillä kohta tämän tietävät kaikki ja kukaan ei tuollaista halua enää ilmaiseksikaan...lasikuituveneen käyttöikä ON rajallinen tietyissä tapauksissa.
Ja älä missään nimessä osta eväkölistä...:)
niistä voi köli tipahtaa kun kölipultit katkeilevat tai muuten vaan ruostuvat poikki.
Rantautuessa eväkölisen saamat kolhut ovat vakavampia kuin pitkäkölisen, koska vaurioituminen kohdistuu kölin kiinnitykseen ja runkoon. Jos huomaat eväkölisessä vaurioita tai merkkejä kolhimisista, tarkista kölin takaosan yläpuolisesta rungosta mahdolliset halkeamat ja muodonmuutokset myös sisältä, kuitu repeytyy näissä helposti. No uusimpiin on saatavissa köliin ns. turvapuskuri joka estää tuon.
Mutta älä osta eväkölistä jossa on epäilystä kölin kiinni pysymisestä tai jos siinä on merkkejä törmäyksestä.
Nuo voidaan kyllä korjata asiallisesti, ja pitkäkölisen jossa painolasti on laminoitu köliin
ilmeisesti erittäin harvinainen lahoaminen (enpä ole koskaan kuullut /nähnyt paitsi nyt lukenut) saa myöskin korjattua.
Itse ottaisin pitkäkölisen. Ja otinkin jo toisenkin kerran.:) ja tyytyväinen olen ollut.
Eväkölistä en aio ikinä hankkia, Seuraava pitkäkölinen on varmaankin joku Colin Archer tyyppinen.
Aina kannattaa olla tarkka kun ostaa venettä, oli se sitten eväkölinen tai pitkäkölinen.
Noita 'sisäänleivottuja kölejä' on mm. Albin Vegassa, joita on valmistettu about 3500, eikä ainakaan VegaForumeilla ympärs maailmaa ole ollut juttua kölin lahoamisesta. (tehty vuosina -68- ja oliko se nyt -79 eli aika iäkkäitä jo)
Eli älä jätä ostamatta jotain venettä josta pidät
minkään kauhujutun perusteella, vaan veneen kunnon. Ota asiantuntija apuun jos et itse ole varma. Ja varo tippuvia kölejä jos sukeltelet eväkölisten alla ;)
Kyllä - veneenostossa on vaara suuri - vanhoissa etenkin, tulla jymäytetyksi kunnolla köliratkaisusta riippumatta.
Mutta vielä tuosta "lasikuidun sisään leivotuista" -- juttu sattui ystävälleni, hänellä oli juuri Albin Vega - asiaa kyseltiin sitten venekorjaajilta ja yllätys, yllätys - ei ollut ainoa suinkaan. GT-kryssare on samanlainen ja olikohan, tjaa jätän paikan mainitsematta (voit soitella varsinais-/lounais-suomen korjaustelakoille) toimivan korjaustelakan johtaja kun kertoi että olivat yhden korjanneet injektoimalla epoksia paineella runkoon - hidasta ja kallista - lisäksi tästä aiheesta oli jokunen aika juttua sfnet.veneily -palstalla jonne kerroin tämän saman stoorin.
Kanadassa on Aloha -purjehtijoiden sivuilla korjausohjeet tämäntyyppiseen ongelmaan - katsokaa tuolta: http://www.alohaowners.com/pages/projects/keelwater/keelwater.htm
stoori jota siis ette uskoneet - löytyy tuolta, tässä pätkä:
The hulls of Aloha 27 (8.2) and 28 (8.5) models were moulded in 2 halves and then bolted together fully encapsulating the keel ballast. This is both a significant blessing and a minor curse - there are no keel bolts to worry about and the boats can hit the ground fairly hard without serious damage but occasionally they can suffer from water entering a foam filled void area in the keel. Either water from the bilge makes its way down into the keel or small splits appear along the join and allow water into the keel. On boats sailed in freshwater and removed onto land in freezing winter conditions the water expands as it freezes and creates or makes the split worse, and could damage the glass laminations if it is not detected and corrected in a timely manner.
Eväkölinen on varmempi ostos siksi että vauriot kyetään näkemään paremmin ja sitten korjaamaan - hyvinkorjattu on kuin uusi.
Lisäksi eväkölinen vene PURJEHTII paljon paremmin, nousukulma tuuleen on hyvä - ei tarvitse ajaa koneella... CA:n kryssimistä katselee säälien - Vega on samaa luokkaa - en usko että GT on yhtään parempi.
Tietenkin tänäpäivänä suuri osa haluaa purjeveneen jostain ihme syystä, statustako? ja sitten ajetaankin reissut koneella - tätähän ei vanha purjehtija jaksa ymmärtää.
On järkevämpää hommata purjevene jolla on hyvät purjehdusominaisuudet kuin tuskailla näiden low-cost, pula-ajan purkkareiden kanssa.
Veneily on erilaista eri-ihmisille - mihin ryhmään kuulut: veneenrakentajiin/kunnostajiin (yleensä nämä hankkivat kauniin puuveneen jossa saavat toteuttaa itseään - kyllä puuvene ON kaunis kuin NAINEN - JESS samaa mieltä, ihailen kättenne töitä mutta en halua sellaista ITSELLENI), omistajiin (joille tärkeää on osoittaa muille OMISTAVANSA purjeveneen - vähät reissut koneajoa milloin mistäkin syystä) ja purjehtijoihin (itse olen tätä kansanosaa, nautin kunnon kryssaamisesta veneellä joka kulkee hyvin myös luovilla).
Hyvää KESÄLOMAA KAIKILLE - huomenna se alkaa!
"kotisivu.dnainternet.net/mmakiaho"
vindö22 veneestä on tuolla näköjään jopa sisäkuvia. Mutta onko joku löytänyt 30 tai 32 vindöstä sisäkuvia?