oletko opiskellut avoimessa yliopistossa?auttoiko saamaan jatkopaikkaa?
onko avoimessa opiskelu "rankkaa"?entä kallista?
onko avoimessa opiskelu "rankkaa"?entä kallista?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
opiskelin avoimessa, mutta kylläkin vasta silloin kun olin yliopistossa sisällä. Opiskelusta saa niin rankkaa kuin vaan itse haluaa kurssien ja opintokokonaisuuksien määrästä ja laadusta riippuen.
Opiskelu ei myöskään ole kovin kallista - lukukausimaksu on ainakin Kuopiossa n. 80 euroa, jolla voi osallistua miltei kaikkeen lukukauden aikana järjestettävään opetukseen.
Ja jos yliopistoon olet pyrkimässä niin varmasti avoimen opinnoista hyötyä on mikäli avoimesta löytyy aiheeseen liittyviä opintojaksoja. Mitä haluaisit yliopistossa opiskella?
kasvatustieteitä tai tiedotusoppia.
Täällä meillä päin ainakin esim.tiedotusopin appro maksaa 270 euroa!
Ja se on verkko-opintoja...
Tiesithän, että kasvatustieteitä avoimessa lukemalla ei sitten pääse mihinkään opettajankoulutuksiin, vaan ainoa tie niihin on normaali pääsykoe soveltuvuustesteineen(tai erillisvalinnat, jotka toteutetaan kuten pääsykoe). Väylää avoimesta opetajaksi ei siis ole. Mutta voithan muuten pyrkiä lukemaan kasvatustieteitä ilman opepätevyyttä.
mietein että jos opiskelen avoimessa niin saan siitä jo hieman tuntumaa alaan,ja toivoin joitain lisäpisteitäkin siitä hakupapereihin,mutta en tiedä toimiiko se niin?!
En mitenkään suoraan ja automaattisesti ajatellutkaan pääseväni yliopistoon,vaan saavani siitä siitä tukea ja apua...
Entä saako avoimessa suoritetuista mitään ns.hyväksilukuja,jos nyt sisälle tulen koskaan päääsemään?!
Ainakin meillä aineenopettajakoulutuksessa opettajan pedagogisiin opintoihin (eli varsinaiseen opettajankoulutukseen) luetaan kasvaustieteen approsta hyväksi VAIN 2 ovaria (appro n. 15 ov). Mielestäni tämä on kyllä outoa, mutta siis näin Helsingin yliopistossa. Tietysti muuta hyötyä ja iloa avoimessa opiskelusta voi olla.
Olen opiskellut aikoinani kasvatustiedettä avoimessa yliopistossa noin 25 opintoviikkoa, jotka kaikki sain hyväksiluettua päästyäni opiskelemaan kasvatustiedettä. On syytä huomata, että opintojen hyväksilukeminen ei kuitenkaan tapahdu automaattisesti, sillä eri yliopistojen tutkintovaatimukset voivat olla erilaisia!
Erilaisiin opettajankoulutuksiin esim. kasvatustieteen approsta saa pisteitä, mutta kasvatustieteeseen ei tietääkseni saa. Suurin hyöty avoimesta itselleni oli juuri se, että tieteenalan käsitteet ja teoriat tulivat tutuiksi ennen yliopistoa, jolloin pääsykokeet olivat naurettavan helpot. Lisäksi avoimessa opiskelu lyhensi yliopisto-opintojani huomattavasti.
Kasvatustieteeseen - siis ilman opekoulutusta - tietääkseni luetaan kaikki avoimen opinnot hyväksi täällä Hesassakin sellaisenaan. Opettajaopintoihin taas ei (siis pedagogisiin opetusharjoitteluineen). Eli ei kyllä mitään logiikkaa ole, jos kaikki 15 ov luetaan hyväksi yleiseen kasvatustieteeseen, mutta vain 2 ov pedag.opintoihin. Kuitenkin pedag. opinnothan ovat oikeastaan pelkkää kasvatustiedettä - ehkä hieman käytännönläheisemmästä vinkkelistä.
Mutta kuten sanoit, käytännöt vaihtelevat korkeakouluttain!
opiskelin avoimessa jonkun verran ennen kuin aloitin varsinaiset yliopisto-opinnot. Opiskelu oli mukavaa ja välillä rankkaakin, kun kävin samanaikaisesti töissä. Mutta kurssien määränhän voi tosiaan itse päättää. Helsingissä avoimessa opiskelu on kyllä valitettavan kallista.
Itse en kokenut avoimen opinnoista olevan juurikaan hyötyä yliopistoon pyrkiessäni. Pääsykokeessa kun kuitenkin tulee osata ne pääsykoekirjojen asiat. Mutta muuten perehdyin kyllä alaan ja varmistuin siitä, että se on oikea ala minulle.
Sain hyväksiluettua kaikki avoimessa suorittamani opinnot tutkintooni. Tämä on käsittääkseni yleistä, kunhan vain avoimen opinnot vastaavat ko. yliopiston tutkintovaatimuksia. Tämän voit varmistaa avoimesta.