Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula ihmettelee blogissaan perhesurmia ja ihmisten haluttomuutta ottaa yhteyttä lastensuojeluun näin:
"Lastensuojelupalveluilla on valitettavasti huono ”maine” – ne ovat todennäköisesti mainettaan parempia.Sukulaisten, läheisten ja naapureidenkin puuttumista vaikeuttaa se, että palvelut ovat aika vaikeasti hahmotettavia. Mihin otan yhteyttä? Otetaanko minua vakavasti? Jos teen lastensuojeluilmoituksen, tuleeko seuraavaksi sosiaalityöntekijä lapsia hakemaan? Eihän näin käy, mutta liian usein näin oletetaan. palataan taas palveluiden maineeseen ja sekavuuteen."
http://www.lapsiasia.fi/blogi/blogs/perhesurmat_ja_lastensuojelun_maine?_33_redirect=/blogi&
Maria Kaisa Aula (kesk.) valittiin lapsiasiavaltuutetuksi vuonna 2005. Hänet valittiin toiselle viisivuotiskaudelle tänä vuonna. Ikävä kyllä.
Hän oli virkaan sopiva, koska ei ole aiheuttanut kenellekään harmia. Aula on nostanut esiin lasten ongelmia hyvin valikoivasti, siten etteivät sosiaalikoneiston virkamiehet ja lastensuojeluun syntynyt tuottoisa liiketoiminta tunne asemaansa ja saavutettuja etujaan uhatuiksi.
Lapsiasiavaltuutettuna hän on onnistunut hienosti kohentamaan lastensuojelussa häärivän yksityisen yritystoiminnan etuja. Lasten sijoittaminen kodin ulkopuolelle maksaa suomalaisille joka vuosi 500-600 miljoonaa euroa.
Sijoitukset kodin ulkopuolelle ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Summan arvellaan kasvavan 50 miljoonalla eurolla vuodessa. Kansainväliset sijoittajatkin ovat jo saapuneet Suomeen lapsia hoitamaan. Suomalaiset eivät yksin siihen pysty.
Lapsiasiavaltuutetun työssään hän on paneutunut muutenkin aikuisten etujen hoitoon. Sosiaalikoneiston kaikenkarvaiset sosiaalirouvat ovat hyötyneet hänen toiminnastaan. Lapset eivät.
Hän on ihmisenä miellyttävä, herttainen, vaatimaton, hiljainen ja vähään tyytyvä. Aseita ei siis ole rakenteiden kunnostamiseen, mutta eipä ole paukkujakaan. Suomalaiset perheet ovatkin jo luovuttaneet, eivätkä vaadi ja eivätkä edes toivo lapsiasiavaltuutetulta mitään ihmeellistä.
Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula otti kyllä kantaa, kun häneltä kysyttiin takaisin kotiinsa päässeen turkulaispojan tapauksesta. Aula kertoo uskovansa, että Suomessa otetaan lapsia huostaan vain painavista syistä ( IL18.3.2010).
Aula vihjailee Iltalehden mukaan, että turkulaispoika olisi hänen mukaansa todellakin pitänyt ottaa huostaan. Lehden mukaan Aula ei tiedä Turun tapauksen yksityiskohtia, mutta uskoo, että huostaanottoperusteet ovat painavat.
Hämmästelen Aulassa tuota haluttomuutta selvittää lapsia koskevia ongelmia edes siten, että onkisi ja tonkisi niistä tietoa. Aula haluaa pysytellä etäällä kuin eteerinen henkiolento, jotta ei oma hipiä tahriintuisi.
Hän mielellään korostaa tietämättömyyttään, kuten tässä asiassa, mutta on silti halukas ottamaan tapaukseen moraalisesti kantaa. Vialliset vanhemmat, totta kai
Aulan uusin väittämä on , ettei hätiköityjä ja turhia huostia tapahdu. Tosiasioiden ja perheiden kokemusten vähättely ja kieltäminen tuskin on paras keino lastensuojelun epäkohtien ja huonon maineen korjaamiseen. Ai, niin , mutta sosiaalikoneiston edustajien mielestä lastensuojelussa ei ole epäkohtia, on vain " yksittäistapauksia", joihin kukaan ei kollegiaalisen lojaaliuden hengessä halua eikä uskalla ottaa kantaa.
Ehkäpä näihin "yksittäistapauksiin " tutustuminen voisi selventää Aulallekin, miksi ihmiset eivät uskalla ottaa yhteyttä lastensuojeluun.
http://kaisaruokamo.blogspot.com/2010/03/ensi-ja-turvakoti-ahmaisi-perheen.html
http://www.knuutilaki.net/node/27
http://www.knuutilaki.net/node/11
http://kaisaruokamo.blogspot.com/2010/03/koko-perhe-survotaan-laitoksiin.html
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9294813
http://kaisaruokamo.blogspot.com/2009/11/virkamiesjoukkio-analisoi-lapsen.html
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/vuoden-piina-lapsen-pahoinpitelyepäilyistä/673604
http://kaisaruokamo.blogspot.com/2009/11/hullu-naapuri-ajoi-perheen-maanpakoon.htmlhttp://www.knuutilaki.net/node/29http://kaisaruokamo.blogspot.
http://kaisaruokamo.blogspot.com/2009_08_01_archive.html
Kertokaapa, mitä mieltä olette Aulan väittämästä:" Jos teen lastensuojeluilmoituksen, tuleeko seuraavaksi sosiaalityöntekijä lapsia hakemaan? Eihän näin käy, mutta liian usein näin oletetaan. "
"Lastensuojelupalveluilla on valitettavasti huono ”maine” – ne ovat todennäköisesti mainettaan parempia.Sukulaisten, läheisten ja naapureidenkin puuttumista vaikeuttaa se, että palvelut ovat aika vaikeasti hahmotettavia. Mihin otan yhteyttä? Otetaanko minua vakavasti? Jos teen lastensuojeluilmoituksen, tuleeko seuraavaksi sosiaalityöntekijä lapsia hakemaan? Eihän näin käy, mutta liian usein näin oletetaan. palataan taas palveluiden maineeseen ja sekavuuteen."
http://www.lapsiasia.fi/blogi/blogs/perhesurmat_ja_lastensuojelun_maine?_33_redirect=/blogi&
Maria Kaisa Aula (kesk.) valittiin lapsiasiavaltuutetuksi vuonna 2005. Hänet valittiin toiselle viisivuotiskaudelle tänä vuonna. Ikävä kyllä.
Hän oli virkaan sopiva, koska ei ole aiheuttanut kenellekään harmia. Aula on nostanut esiin lasten ongelmia hyvin valikoivasti, siten etteivät sosiaalikoneiston virkamiehet ja lastensuojeluun syntynyt tuottoisa liiketoiminta tunne asemaansa ja saavutettuja etujaan uhatuiksi.
Lapsiasiavaltuutettuna hän on onnistunut hienosti kohentamaan lastensuojelussa häärivän yksityisen yritystoiminnan etuja. Lasten sijoittaminen kodin ulkopuolelle maksaa suomalaisille joka vuosi 500-600 miljoonaa euroa.
Sijoitukset kodin ulkopuolelle ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Summan arvellaan kasvavan 50 miljoonalla eurolla vuodessa. Kansainväliset sijoittajatkin ovat jo saapuneet Suomeen lapsia hoitamaan. Suomalaiset eivät yksin siihen pysty.
Lapsiasiavaltuutetun työssään hän on paneutunut muutenkin aikuisten etujen hoitoon. Sosiaalikoneiston kaikenkarvaiset sosiaalirouvat ovat hyötyneet hänen toiminnastaan. Lapset eivät.
Hän on ihmisenä miellyttävä, herttainen, vaatimaton, hiljainen ja vähään tyytyvä. Aseita ei siis ole rakenteiden kunnostamiseen, mutta eipä ole paukkujakaan. Suomalaiset perheet ovatkin jo luovuttaneet, eivätkä vaadi ja eivätkä edes toivo lapsiasiavaltuutetulta mitään ihmeellistä.
Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula otti kyllä kantaa, kun häneltä kysyttiin takaisin kotiinsa päässeen turkulaispojan tapauksesta. Aula kertoo uskovansa, että Suomessa otetaan lapsia huostaan vain painavista syistä ( IL18.3.2010).
Aula vihjailee Iltalehden mukaan, että turkulaispoika olisi hänen mukaansa todellakin pitänyt ottaa huostaan. Lehden mukaan Aula ei tiedä Turun tapauksen yksityiskohtia, mutta uskoo, että huostaanottoperusteet ovat painavat.
Hämmästelen Aulassa tuota haluttomuutta selvittää lapsia koskevia ongelmia edes siten, että onkisi ja tonkisi niistä tietoa. Aula haluaa pysytellä etäällä kuin eteerinen henkiolento, jotta ei oma hipiä tahriintuisi.
Hän mielellään korostaa tietämättömyyttään, kuten tässä asiassa, mutta on silti halukas ottamaan tapaukseen moraalisesti kantaa. Vialliset vanhemmat, totta kai
Aulan uusin väittämä on , ettei hätiköityjä ja turhia huostia tapahdu. Tosiasioiden ja perheiden kokemusten vähättely ja kieltäminen tuskin on paras keino lastensuojelun epäkohtien ja huonon maineen korjaamiseen. Ai, niin , mutta sosiaalikoneiston edustajien mielestä lastensuojelussa ei ole epäkohtia, on vain " yksittäistapauksia", joihin kukaan ei kollegiaalisen lojaaliuden hengessä halua eikä uskalla ottaa kantaa.
Ehkäpä näihin "yksittäistapauksiin " tutustuminen voisi selventää Aulallekin, miksi ihmiset eivät uskalla ottaa yhteyttä lastensuojeluun.
http://kaisaruokamo.blogspot.com/2010/03/ensi-ja-turvakoti-ahmaisi-perheen.html
http://www.knuutilaki.net/node/27
http://www.knuutilaki.net/node/11
http://kaisaruokamo.blogspot.com/2010/03/koko-perhe-survotaan-laitoksiin.html
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9294813
http://kaisaruokamo.blogspot.com/2009/11/virkamiesjoukkio-analisoi-lapsen.html
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/vuoden-piina-lapsen-pahoinpitelyepäilyistä/673604
http://kaisaruokamo.blogspot.com/2009/11/hullu-naapuri-ajoi-perheen-maanpakoon.htmlhttp://www.knuutilaki.net/node/29http://kaisaruokamo.blogspot.
http://kaisaruokamo.blogspot.com/2009_08_01_archive.html
Kertokaapa, mitä mieltä olette Aulan väittämästä:" Jos teen lastensuojeluilmoituksen, tuleeko seuraavaksi sosiaalityöntekijä lapsia hakemaan? Eihän näin käy, mutta liian usein näin oletetaan. "
Vastaukset 2
Vanhimmat
Se on erittäin järkevä oletus, että lapset haetaan !
Eikö sitä ilmoitusta voi tehdä taholle, joka todella auttaa ja joka ei ole missään tekemisissä lastensuojelun ja huostabisneksen kanssa ?
Eikö ole mitään muuta tahoa, joka mm. tukisi lapsiperheitä, järjestäisi kodinhoitopalveluja, tukipalveluita perheeseen, erityisoppilaille tukea kouluun, koululuokkia pienemmiksi, tukisi vähävaraisia perheitä tai yksinhuoltajaperheitä ?
Aula tietää, että vastuu sana ei kosketa häntä. Hän ei ole lapsiasiavaltuutettuna vastuussa mistään eikä kenestäkään.
Ja kuitenkin, kaikesta huolimatta, se vastuu on olemassa. Hän on lapsiasiavaltuutettuna syyllinen tähän tilanteeseen, yli 17 000 lasta huostassa, syrjäytymässä n. 70 000 nuorta.
Aula on syyllinen, koska hän vaikenee, on rahan asialla, hyväksyy mielivallan, perheiden piinaamisen ja lasten syrjäyttämisen.
Pitäisikö vanhempien kerätä rahaa kokoon ja perustaa säätiö tukemaan lapsiperheitä tässä maassa ?
Lapsiasiavaltuutetun lakimies Jaana Tervon mietteitä.
Lakimies Jaana Tervo
Tavoitteena turvattu lapsuus
- Meillä pitäisi olla turvattu lapsuus. Varsinkin ensimmäiset viikot ja elinvuodet ovat kovin tärkeitä, sanoo lapsiasiavaltuutetun toimiston lakimies Jaana Tervo.
Tervo valmistui juristiksi kesällä 2009. Hän oli työskennellyt
jo vuosia sosiaalityöntekijänä ruohonjuuritasolla sosiaali- ja terveydenhuollossa lasten ja perheiden palveluissa valmistuttuaan Jyväskylän yliopistosta yhteiskuntapolitiikan ja sosiaalityön koulutusohjelmasta.
- Lastensuojelussa huomasin lasten asiat omikseni, joten oli selvä asia suuntautua perhe- ja lapsioikeuteen kun lähdin jatkamaan opintojani oikeustieteelliseen, hän kertoo.
Huhtikuussa 2009 nykyisessä tehtävässään aloittanut Tervo toimii virkavapaalla olevan Johanna Aallon sijaisena.
Lapsen etu lainvalmisteluun
Jaana Tervo uskoo itse sopivansa pykälämaailmaan paremmin kuin käytännön ihmissuhdetyöhön.
- Oikeudelliset ongelmat ovat kivoja aivopähkinöitä. On ihana päästä selvittämään niitä, hän vakuuttaa hymyillen.
Lapsiasiavaltuutetun toimistossa hänen tehtäviinsä kuuluu kehittämistyön ohella menossa olevien lainsäädäntöhankkeiden seuranta niin, että valtuutettu voi hyvissä ajoin arvioida säädösten vaikutuksia lapsen asemaan. Vaikka lausuntopyyntöjä tulee toimistoon paljon, aina asiayhteyttä lapsen oikeuksiin ei ole tultu ajatelleeksi.
Jaana Tervo muistuttaa, että lapsiasiavaltuutetulla ei ole mahdollisuuksia puuttua yksittäistapauksiin. Asiantuntijat voivat antaa neuvoja ja ohjata eteenpäin, mutta suorien yhteydenottojen pohjalta arvioidaan myös tarvetta säädösmuutoksiin.
Haasteena toimialueen laajuus
Haastavaksi Tervo tunnistaa lapsen oikeuksiin vaikuttavien asioiden kattavuuden. Lastensuojelun lisäksi on seurattava muun muassa mediamaailmaa, mainontaa ja lapsen oikeuksiin liittyvän yhteistyön kansainvälistä ulottuvuutta.
- Pitää tietää asioita hyvin laajalta alueelta ja valmistella lausuntoja niistä, Tervo naurahtaa.
Lapsiasiavaltuutetun toimistossa työskentelevät asiantuntijat tekevät yhteistyötä paitsi keskenään myös laajan asiantuntijaverkoston kanssa. Kannanotot perustuvat parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon.
Kuntatasolla paljon liikkunut Jaana Tervo arvioi kuntien huomioivan lasten ja perheiden tarpeita riittämättömästi.
- Miten valtion hyvät toimet ulottuisivat kuntiin, hän pohtii.
- Haavoittuvissa oloissa elävien lasten tulisi saada apua ja tukea jokapäiväiseen elämään. Jos apua tarvitsee, sitä pitäisi saada kotiin yhdellä puhelinsoitolla.
Oman lapsen opissa
Kotona Jaana Tervolla on puolison lisäksi nyt nelivuotias poika, jonka kehitystä hän seuraa äidin ylpeydellä.
- Vapaa-aika kuluu lapsen kanssa. En ole ollut hyvä leikkimään, mutta lapsi opettaa paljon, Tervo tunnustaa.
- Mediamaailma on muuttunut paljon verrattuna omaan hyvin turvalliseen lapsuuteeni. Kun ajattelee, mitä kaikkea lapsilla nyt on käden ulottuvilla, vaatii kyllä aikuisen läsnäoloa huomata, milloin lapsella on huolia. Ettei vaan ohita sellaista tilannetta.
----