Osaisiko joku kertoa miten ja milloin jostain lain kohdasta tulee kuollut pykälä?
kuollut lain kohta
out
3644
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Lainkohta ei varsineisti kuole ikinä (ennenkuin eduskunta sen kumoaa). Lainkohdan kuolemisella sinänsä tarkoitetaan sitä ettei tiettyä lainkohtaa käytännössä sovelleta. Kuoleminen voi johtuu usein olosuhteiden muuttumisesta niin ettei lain sovelluspiiriin kuuluvia tapauksia esiinny. (esim rakennuskaaren säädökset sikojen terhometsään laskemisesta) tai että jostain syystä tuomiosistuimet eivät käytännössä lainkohtaa sovella koska laki ei esim sovellu vallitsevaan oikeuskäsityksiin tms.. Lainkohta ei tällöinkään ole kuollut mutta usein tuomioistuimissa lainkohdan soveltamisen rima on nostettu lähes ulottumattomiin. Muistelen että mm. aikaisemmin voimassa ollut Jumalanpilkka rikoslaissa ainakin myöhempinä aikoina oli aika kuollut pykälä ja rima nostettu aika korkealle ennenkuin siitä mitään olisi tuomittu. Käytännössä lainkohta voi kuolla myös niin että jotain muuta lakia muutetaan niin ettei ko. lainkohtaa enää tule sovellettavaksi. Tästä tavasta ei nyt tule mitään oikeaa esimerkkiä mieleen mutta esim viranomaisten organisaatioiden tai toimivaltasuhteisen muuttuessa voi tällaista tapahtua helpostikkin. Yleensä lainsäätäjä yrittää kuitenkin aika tehokkaasti siivota tällaiset kohdat kun "päälakia" muutetaan mutta aina noita kämmejä voi jäädä.
Naineena kihlautuminen oli kriminalisoitu aina vuoteen 1987 saakka, mutta KKO jätti jo tätä ennen lainkohtaa rikkoneet rangaistukseen tuomitsematta:
KKO 1974 II 81
KKO 1977 II 25
Klassinen esimerkki desuetudosta on Rakennuskaaren 12 luku, jonka otsikko on "Miten sikoja saa terhometsään laskea". Tämä on siis vielä näennäisesti kaikkine 4 §:ineen voimassa olevaa oikeutta.