Arvoisa foorumin keskusteluun osallistuva scientologi,
Ennen puheenvuorojasi tällä ja muilla Terveys-otsikon alla toimivilla foorumeilla oli suhtautumiseni Scientologiaan avoimen kiinnostunut. Nyt se on kielteinen, kiitos puheenvuorojesi. En todellakaan halua olla missään tekemisissä koko aatteen kanssa, jos sen kannattajat suhtautuvat eriäviin mielipiteisiin ja kysymyksiin moisella vihamielisyydellä.
Sinä itse olet muuttanut minun käsitystäni Scientologiasta paljon negatiivisemmaksi kuin kaikki aatettanne kohtaan osoitettu kritiikki yhteensä.
Toivoisinkin sinun muuttavan lähestymistapaasi... Vaikkapa jotenkin tähän tapaan: "Minun mielestäni sähköshokkeja ei tulisi käyttää, koska kirjassaan ´Scientology: the Fundamentals of Thought´ L. Ron Hubbard kirjoittaa sivulla 64, että sähköshokit vaikuttavat ehdollistavasti ihmiseen. Tätä Hubbard perustelee seuraavasti... jne. jne." Tällaista tekstiä lukisin oikein mielelläni. "Haista paska" -argumenteilla onnistut vain antamaan huonon kuvan sekä itsestäsi että aatteestasi. Jos et esitä kunnon perusteita väitteillesi, herää helposti kysymys, osaatko perustella niitä edes itsellesi.
Koska olet varmaankin etsiskellyt ja löytänyt oman elämänfilosofiasi, Scientologian, enemmän tai vähemmän pitkän taipaleen kautta, uskon sinun olevan kiinnostunut ihmismielestä, totuuden etsinnästä ja elämän pohdiskelusta. Siksi uskonkin sinun pystyvän myös tällaiseen hieman sivistyneempään keskusteluun. Sitä paitsi auditointien ja Scientologien kurssienhan pitäisi kuulemani mukaan parantaa sosiaalisia taitoja ja kykyä ilmaista itseä... Ehkäpä nyt olisi aika osoittaa niiden vaikutus sinun kohdallasi.
Lisäksi avoimuuden ja rehellisyyden tuntua sanomallesi voisi tuoda se, että käyttäisit yhtä nimimerkkiä ja viesteilläsi jotenkin toisit esille viitekehyksen, jonka kautta asiaa lähestyt. Esim. nimimerkin "Scientologi" tms. vakituinen käyttäminen antaisi sinusta paljon avoimemman ja rehellisemmän kuvan - ja myös helpottaisi mielipiteistäsi kiinnostuneita tutustumaan aatteeseen tarkemmin. Jos salailet aatteesi yhteyttä mielipiteisiisi, tulee helposti kuva, että häpeät olevasi Scientologi.
Toivoisin, että harkitsisit näitä ehdotuksiani... En usko olevani ainoa, joka tätä toivoo... Toivoisin todella sinun tuovan myös jatkossa oman viitekehyksesi mukaista näkökulmaa foorumille, mutta rakentavammalla ja perustellummalla tavalla kuin tähän asti - uskon sinun pystyvän siihen.
Kiitos, että jaksoit lukea pitkähkön viestini loppuun asti.
Ennen puheenvuorojasi tällä ja muilla Terveys-otsikon alla toimivilla foorumeilla oli suhtautumiseni Scientologiaan avoimen kiinnostunut. Nyt se on kielteinen, kiitos puheenvuorojesi. En todellakaan halua olla missään tekemisissä koko aatteen kanssa, jos sen kannattajat suhtautuvat eriäviin mielipiteisiin ja kysymyksiin moisella vihamielisyydellä.
Sinä itse olet muuttanut minun käsitystäni Scientologiasta paljon negatiivisemmaksi kuin kaikki aatettanne kohtaan osoitettu kritiikki yhteensä.
Toivoisinkin sinun muuttavan lähestymistapaasi... Vaikkapa jotenkin tähän tapaan: "Minun mielestäni sähköshokkeja ei tulisi käyttää, koska kirjassaan ´Scientology: the Fundamentals of Thought´ L. Ron Hubbard kirjoittaa sivulla 64, että sähköshokit vaikuttavat ehdollistavasti ihmiseen. Tätä Hubbard perustelee seuraavasti... jne. jne." Tällaista tekstiä lukisin oikein mielelläni. "Haista paska" -argumenteilla onnistut vain antamaan huonon kuvan sekä itsestäsi että aatteestasi. Jos et esitä kunnon perusteita väitteillesi, herää helposti kysymys, osaatko perustella niitä edes itsellesi.
Koska olet varmaankin etsiskellyt ja löytänyt oman elämänfilosofiasi, Scientologian, enemmän tai vähemmän pitkän taipaleen kautta, uskon sinun olevan kiinnostunut ihmismielestä, totuuden etsinnästä ja elämän pohdiskelusta. Siksi uskonkin sinun pystyvän myös tällaiseen hieman sivistyneempään keskusteluun. Sitä paitsi auditointien ja Scientologien kurssienhan pitäisi kuulemani mukaan parantaa sosiaalisia taitoja ja kykyä ilmaista itseä... Ehkäpä nyt olisi aika osoittaa niiden vaikutus sinun kohdallasi.
Lisäksi avoimuuden ja rehellisyyden tuntua sanomallesi voisi tuoda se, että käyttäisit yhtä nimimerkkiä ja viesteilläsi jotenkin toisit esille viitekehyksen, jonka kautta asiaa lähestyt. Esim. nimimerkin "Scientologi" tms. vakituinen käyttäminen antaisi sinusta paljon avoimemman ja rehellisemmän kuvan - ja myös helpottaisi mielipiteistäsi kiinnostuneita tutustumaan aatteeseen tarkemmin. Jos salailet aatteesi yhteyttä mielipiteisiisi, tulee helposti kuva, että häpeät olevasi Scientologi.
Toivoisin, että harkitsisit näitä ehdotuksiani... En usko olevani ainoa, joka tätä toivoo... Toivoisin todella sinun tuovan myös jatkossa oman viitekehyksesi mukaista näkökulmaa foorumille, mutta rakentavammalla ja perustellummalla tavalla kuin tähän asti - uskon sinun pystyvän siihen.
Kiitos, että jaksoit lukea pitkähkön viestini loppuun asti.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Hei Bogey!
Haluaisin korjata käsitystäsi siitä, että terveys puolen keskusteluissa olisi osallisena vain yksi "scientologi". Tiedän kyllä ketä tarkoitat tällä viestilläsi, koska nähdäkseni vain yksi "kannattaja" on ottanut näinkin kiivaan linjan. Ymmärrän sen, että hermostuneena tämän henkilön kirjoituksiin, asenteesi on negatiivinen kaikkia scientologiaa koskevaa kohtaan.
Itse olen seuraillut keskusteluja, ja erottanut useampia scientologian puolesta puhujia. Useimmat meistä osaavat kuitenkin käyttäytyä.
Näinhän se on, että jokainen meistä valitsee oman tiensä. Olen myöskin sitä mieltä, että jokaisen valintaa tulisi kunnioittaa! Riekkuminen ei osoita kunnioitusta, eikä sillä myöskään muuteta toisen totuutta asioista. Joten siinä asiassa olen kyllä kanssasi samoilla linjoilla. Sinun kritiikkisi tätä henkilöä kohtaan on asiallista, toivotaan että mahdollinen vastaus häneltä olisi samaa linjaa. Kesäisin terveisin ANIA
...erittäin asiallisesta korjauksesta. Ilo lukea asiallista ja hyvien tapojen mukaista tekstiä. :) Kiitos siitä! Eriävistäkin näkökulmista pitäisi pystyä keskustelemaan hyviä tapoja noudattaen ja toista kunnioittaen - ja ainakin sinä osoitit siihen pystyväsi.
Toivotan hyvää kesää! :)
KUKA ON SCIENTOLOGI KO. KESKUSTELUSSA????
ANNA TARKEMPI TIETO,EN EHDI KAIKKIA JUTTUJA SELAILEEN.
VAI LUULETTEKO VAIN,KUN EN OLE HUOMANNUT SCIENTOLOGEJA KESKUSTELUSSA, VAIN SCIENTOLOGIA OSASTOLLA.
OLEN KIINNOSTUNUT
...sinä.
-Pienet kirjaimet on keksitty. Saa esiin kun painaa kerran caps lock-nappia.
-Kysymysmerkkiä käytetään vain yksi kertaa kohti.
-Pilkun jälkeen tulee aina välilyönti
Ehdit kyllä selailemaan kun kopioit sivun tekstin (siin pelkän tekstin) vaikkapa notepadin kautta levykkeellesi. Varjosta kopioitava teksti, valitse muokkaa->kopioi, avaa notepad ja valitse muokkaa->liitä. Nyt sinulla on sivun teksti valmiina talletettavaksi.
CCHR on lähtöisin Amerikasta ja sen kyllä huomaa. Valitettavasti. Liikkeen julkaisuja vaivaa periamerikkalainen sensaatiotyyli; asioita yksinkertaistetaan ja keskitytään liiaksi hätkähdyttäviin mutta merkityksettömiin yksityiskohtiin ja kaiken taustalla on amerikkalaisten arvojen ja sen yhteiskuntajärjestyksen tyrkytys (eikö kyse ollutkaan psykiatrian kritiikistä?).
Otan esimerkiksi kirjasen "Psykiatria pettää ja huumaa lapsen" sivu 12:
-Tekstissä ei mainita ovatko kuvan australialaiset koululaiset yleisopetuksessa, apukoulussa vai kenties harjaantumiskoulussa? (Huom: Australiassa oppivelvollisuuskouluun liittyvät käsitteet poikkeavat Suomen käsitteistä - pilkunnussijat älkööt saako sydänhalvausta). Eli kuinka suuri osa koululaisista on lääkityksessä. Hyvä kuva sinänsä.
-Tekstissä kerrottiin ritalinin käytön yleistymisestä, mutta sehän on vain yksi aine muitten joukossa. Olisi kannattanut laittaa vaikka kaikkien psyykelääkkeitten tuotanto koko läntisessä maailmassa.
Todella valitettavaa että hyvä asia jää kömpelön esityksen alle. Huutava tyyli kyllä herättää lukijan huomion (niin kuin kirkuvan värinen alennuskyltti kaupan ikkunassa), mutta kyllä suomalainen huomaa pian miten ontuvasti asia on esitetty. Syntyy asenne "Jaaha, tämä on taas tätä roskaa". Pahimmillaan asenne leviää kaikkeen muuhunkin psykiatrian kritiikkiin.
On silti kyllä erittäin hyvä että edes joku järjestö nostaa pöydälle psykiatrian ongelmat. Sitähän ei tee ala itse eikä yksikään merkittävä politiikko.
Kiitos hyvästä kirjoituksesta, Matti. Haluaisin kuitenkin tehdä muutaman huomion:
Kyllä alalla tiedostetaan siihen liittyviä ongelmia ja tehdään myös jatkuvasti tutkimusta epäkohtien korjaamiseksi. Muutokset kuitenkin näkyvät käytännön työssä varsin hitaasti. Tähän on käsittääkseni useitakin syitä:
1.) Resurssit, resurssit... Lääkkeet ovat varsin halpoja verrattuna useisiin vaihtoehtoisiin hoitomuotoihin.
2.) Peruskoulutus. Tällä hetkellä varsin suuri osa mielenterveysalalla työskentelevistä on saanut koulutuksensa 80-luvulla, 70-luvulla tai vieläkin aiemmin. Tietämyksen lisäännyttyä on koulutuskin uudistunut, mutta vuosikymmeniä sitten peruskoulutuksensa saaneet ovat saaneet toisenlaisia oppeja ja he tekevät työtä niiden mukaan. Tällä hetkellä alalle kouluttautuvia opetetaan jo hyvin paljon eri tavalla kuin aikoinaan - kun he valmistuvat ja pääsevät kentälle, he tuovat uusia tuulia mukanaan.
3.) Jatkokoulutus. Tokihan vanhat työntekijöijät voisivat (ja heidän pitäisi!) saada täydennyskoulutusta uudessa tiedossa, mutta tässä tulevat varmaankin taas resurssit vastaan... Jos uusia menetelmiä pitäisi laajasti ottaa käyttöön jossain toimipisteessä, se edellyttäisi ehkä koko henkilökunnan lähettämistä suureen täydennyskoulutukseen. Tämäkin nielee rahaa ja aikaa - eikä ihan vähän nielekään.
4.) Vanhojen rakenteiden ja hallinnollisten järjestelmien muuttaminen vie oman aikansa.
Syitä on varmasti paljon muitakin, mutta niistä varmasti tietävät alalla toimivat paremmin...
Eli työ kentällä tulee aina jonkin verran (jopa useamman vuoden) uutta tietoa jäljessä. Tulevia muutoksia voi hyvin ennakoida tutustumalla alan tieteellisiin aikakauslehtiin. Kirjallisuuskin tulee useamman vuoden uutta tietoa jäljessä, joten alan lehdet ovat oikeastaan ainoa paikka löytää ajanmukaista tietoa.
Muutoksia tapahtuu koko ajan, mutta muutokset ovat usein melkoisen hitaita... Muutokset tulevatkin selkeämmin esille, kun tarkastelee vaikkapa tilanteen muuttumista vuosikymmenten välillä. Nykypäivän tilanne on kuitenkin varsin erilainen (ja monessa suhteessa paljon parempi) kuin esim. kymmenen tai kaksikymmentä vuotta sitten.
Esimerkkinä uusista tuulista voisin edelleenkin mainita Kauko Haarakankaan ja Jaakko Seikkulan (molemmat psykologian tohtoreita) toimittaman, vallan mainion kirjan "Psykoosi: uuteen hoitokäytäntöön", jossa esitellään varsin laajasti ja avoimesti psykoosien lääkehoitoon ja nykyiseen psykoosien hoitoon laajemminkin liittyviä ongelmia ja esim. lääkkeettömiä vaihtoehtoja psykoosien hoidossa. Myös Jaakko Seikkulan toinen teos, "Sosiaaliset verkostot: ammattiauttajan voimavara kriiseissä" on ehdottomasti tutustumisen arvoinen. Nämä kirjat osoittavat, että lääkehoidon, tahdonvastaisen hoidon ym. ongelmat on kyllä havaittu myös alalla!
Em. teoksissa mainitut menetelmät ovat jo nyt käytössä eräillä paikkakunnilla Suomessa, mutta kuten sanottu; hoitomenetelmän leviäminen koko maahan vie oman aikansa.