Ei ratkaisua

Vaihtoehdoton

Miksi ihminen ei saisi kuolla silloin kun huvittaa? Miksi yritetään pitää hengissä ihmisiä joitten vaan on paha olla täällä? Mikä ihme siinä on että pitää yrittää pitää sellaista kiiltokuvaa yllä, että jokaisella ihmisellä olis hieno tulevaisuus edessä, vaikka se ihminen joutuis todellisuudessa elämään vielä 50 vuotta mielenterveysongelmiensa kanssa ennenkuin kuolisi hyväksytysti vanhuuteen? Naurettavaa mielestäni.

Elämä on kärsimystä. Senhän jo buddha totesi. En oikein jaksa uskoa että päässäni olisi joku sairaus jonka voisi parantaa. Maailmassa se vika on. Ja tulee olemaan. Elämään kuuluu kituminen aina jossain muodossa. Ne jotka ei sitä tunne, ovat hukuttaneet sen johonkin, lakanneet ajattelemasta. Kieltäneet totuuden. En usko että voin enää palata siihen ajattelemattomaan tilaan. En usko että minua voi "parantaa", en usko psykiatriaan. Lääkkeitä joiden teho on melko heikkoa ja terapiaa jonka tarkoitus loppujen lopuksi se, että potilas itse sisuuntuu ja nostaa itsensä suosta. En minä jaksa yrittää vain jatkaakseni tätä kurjaa elämää.

Eläminen on vähän kuin roikkuisi kaksin käsin köydessä. Irti ei saa päästää vaikka ote lipsuu ja kädet väsyy. Siinä vaan täytyy roikkua. Jos päästää itsensä lipsumaan, on vaikeaa saada enää lujaa otetta. Loppujen lopuksi palkkiona on kuolema. Ennemmin tai myöhemmin, mutta aika on liian pitkä.

Psykiatrit kysyy: "Oletko harkinnut itsemurhaa?" Olen. "Oletko koskaan yrittänyt itsemurhaa?" En. "No hyvä." Mitä hyvää siinä on? En näe edes kuolemaa vaihtoehtona. Ajattelen miltä kantilta tahansa niin en pääse pakoon tätä olemassaoloa. Joko synnyn uudestaan ja elän uudestaan ne päivät joista olen jo selvinnyt, taikka joudun kadotukseen tai ikuiseen elämään (jotka kuulostavat molemmat yhtä pahalta). Hemmetti. En halua kuolla, haluan kuolla ja lakata olemasta.

Sanotaan että toiset ihmiset auttavat, ovat tukeva voima. Kuitenkin loppujen lopuksi jokainen ihminen on yksin. Eivät ihmiset aidosti välitä toisistaan niinkuin itsestään, meidät on vain opetettu uskomaan niin, ja jos emme toimi sen ajatuksen mukaisesti, pidämme itseämme huonoina ihmisinä. Ihmiset voivat pitää vain huolen itsestään ja vuorovaikutteisesti lainaavat toisilleen sitä samaa jaksamista. Minä en ole ikinä kyennyt ottamaan vastaan sitä jaksamista, olen vaan pystynyt antamaan sitä pois. Ihmiset eivät ole ikinä olleet minulle voimavara vaan aina taakka. Vaikka en usko siihen "onnelliseen elämään" yritän pitää muut ihmiset siinä kuplassa. Vaikka näen: kaikki voi pahoin. Se psykiatri, kaveri joka hymyilee, kaveri joka ei hymyile ja kaikki ne tuntemattomat kadulla. En minä ole ainut joka kärsii, ei kärsiminen ole harvinaista. Vihaan aina vähän enemmän elämistä, olemista.

Mikä oli viestin pointti, en tiedä. Ei säälin kerjäys, sillä tiedän sen olevan vain sanahelinää. Tyhjiä sanoja joilla ihmiset yrittävät hokea sitä mantraa: Elämä kääntyy paremmaksi. Ei se käänny. Tiedätte sen kyllä jos katsoisitte tarpeeksi syvälle itseenne. Olen pahoillani jos tiputin jonkun turvallisesta kuplasta. En kuitenkaan neuvo ketään tappamaan itseään, se ei ole ratkaisu. Totuus on ettei ratkaisua ole. Täytyy vaan hengittää aina vaan, elää minuutista toiseen. Mitään vaihtoehtoja ei ole.

2

89

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kaikella tarkoitus

      Rakas, rakas ystävä. Olin 17v ja päätin päättää päiväni. Olin jo katsonut sillan, miltä hyppään. Jotain ihmeellistä ja omituista kuitenkin tapahtui sinä iltana. En sitten tappanutkaan itseäni. 2v. myöhemmin sairastuin pahasti ja rukoilin, että Jumala, jos olet olemassa, anna mun kuolla, en kestä enää tätä päänsärkyä. Jouduin tunneliin, jonka päästä kajasti valoa ja jonka päässä roikuin , kun en päässyt pidemmälle. Minulle sanottiin: "xxxxx", sinun aikasi ei ole vielä tullut !. En ollut uskovainen, vaan ihan tavallinen nuori. Mutta koin aivan uskomatonta rauhaa sen pienen hetken, jonka sain kurkistaa toiselle puolelle. Olen nyt 57v. Minulla on ollut vaikea elämä, mutta kun katson taaksepäin, tiedän, että omat valintani ovat tehneet elämästäni sen, mitä se nyt on. En voi syyttää ketään muuta, kuin itseäni. Elämä on oikeasti lahja. Me olemme sieluja Jumalan puutarhasta ja ruumiimme on vain sielun kotelo. Uskon, että sinäkin haluaisit elää, mutta sinusta tuntuu, että kärsit liikaa kaikkien vastoinkäymistesi takia. On hienoa, että ymmärrät, ettei itsemurha ole ratkaisu. Kaikki eivät ymmärrä. Meille jokaiselle on säädetty aika, jonka vietämme täällä maan päällä. Toisille elämä on helppoa, toisille vaikeaa. Minulla on 5 aikuista lasta, joista yksi vammainen. Olen ollut pitkäaikaistyötön ja avioeron jälkeen toimeentulo on ollut vaikeaa. Olen joutunut myymään ruumistani, että olen pysynyt ruokkimaan ne lapset, jotka eron jälkeen jäivät minulle. Minulla ei ole ollut vanhempia eikä sukulaisia tai ystäviä, jotka olisivat auttaneet. Olen korviani myöten veloissa, niinkuin nykyinen aviopuolisonikin on. Meillä ei ole autoa ja matkaa kauppaan on 4km. Velkaa on n.150000e. Tällä hetkellä meillä on n. 20 perunaa, 400g jauhelihaa, vähän vehnäjauhoja ja munakenno. Viikon päästä mieheni saa tilin, josta ulosottoon menee kolmasosa ja loput sakkoon katsastamattomalla autolla ajosta. Minun tilini tulee 1.2., josta ulosoton jälkeen jää sen verran, että saan maksettua kiltille kauppiaalle velkani. Nyt ollaan ilman rahaa n. 3 viikkoa eteenpäin ja meillä on 2 koiraa ja kissaa. Poika maksoi netin. Etuhampaani katkesi, mutta ei ole varaa hammaslääkäriin. Minulla on verenpainetauti ja kovia kipuja silloin tällöin. Hiukseni tippuvat niin, että olen kohta kalju. Vanhin lapsistani ei halua olla kanssani missään tekemisissä, joten en voi olla edes lapsenlapseni kanssa. Lumpustelen vanhoissa vaatteissa ja kengissä. Miehelläni ei ole edes talvikenkiä. Ainoa asia, mitä itken on lauluäänen menetys. Kai siihenkin on lääketieteellinen syy. Mutta ei ole varaa tutkituttaa. Ääni särkyy. Ja parisuhdekin on mitä on. 10 v. ilman seksiä. Onko sulla huonommin? Luepa kirja; "koskettava kokemus"!.

      • Vaihtoehdoton

        Aivan, aivan. Tätä juuri tarkoitin, ehkä en osannut ilmaista itseäni. Eikö muka sinun elämäsi olisi kärsimystä? Takuulla on.

        Minun asiat eivät ole huonosti. En väitä niin. Jääkaapissa on ruokaa, päälläni ovat puhtaat ja suhkoot uudet ja ehjät vaatteet. Minulla on katto pääni päällä ja tietokone silmieni edessä. Minulla on ympärilläni ihmisiä jotka välittävät minusta, heitä on vähän, mutta onpahan kuitenkin. En ole koskaan menettänyt läheistä ihmistä. En ole koskaan kokenut varsinaisia vastoinkäymisiä elämässä, en sellaisia että kehtaisin edes verrata niitä sinun kokemiisi vastoinkäymisiin.

        Silti, kärsin jokaisesta päivästä joka minun täytyy täällä elää. Minulle toitotetaan aina sitä samaa: elämä kääntyy hyväksi ja voin olla onnellinen. Mutta ei se toimi niin. Typerähän minä olisin jos en näkisi ympärilläni sitä kaikkea kärsimystä, elämä potkii päähän jokaikistä ihmistä. Se on elämän perusluonne. Enkä minä jaksa sitä, en jaksa elämää. Tiedän että elämäni voi suunnata tästä vielä paljon huonommaksi. Siihen voimavarani eivät riitä. Ja tiedän että vaikka elämäni kääntyisi tästä vielä paremmaksi, ei tämä ahdistus sisältäni kaikkoaisi sillä tiedostaisin kuitenkin muiden kärsimyksen aina ja ikuisesti. Ei olosuhteet korreloi ahdistuksen kanssa.

        Minä uskon Jumalaan, voi kyllä vaikka sitä ei ehkä teksteistäni uskoisi. En vain ymmärrä miksi elämän täytyy olla tällaista. Selvä, se kasvattaa. Mutta loppujen lopuksi olemassaolo on aivan turhaa. Jos ei olisi olemassaoloa, ei tarvitsisi olla olemassa, ei tarvitsisi elää, ei tarvitsisi kärsiä. Ei ole selitystä, ei ole merkityksiä. On vain pakko elää. Ei ole vaihtoehtoja olemassaololle.

        En jaksa roikkua tässä köydessä.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Sofia miksi soitit torstaina Stefanil ja pyysit käymään kun muka olet ahdistunut.?

      Oliko asia suunniteltu, kun pyysi käymään ja varmasti tiesi et miten Stefan asiaan suhtautuu.Oliko myös Seiskan toimittaja pyydetty tarkoituksella pai
      Kotimaiset julkkisjuorut
      124
      2022
    2. Stepuli itkee facessa

      Haluaisin pyytää julkisesti karseaa käytöstäni anteeksi lähimmiltä, naapureilta ja etenkin Sofialta! Ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää käyttä
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      1933
    3. Martina oli sarjassaan tänään 32.

      Mutta eikö pyöräily ja uinti ole vahvempia hänellä kuin juoksu? Aikaa on vielä harjoitella ennen Frankfurtin kisoja.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      210
      1807
    4. Sofia oli ainoastaan rahan takia suhteessa Stefanin ja Nikon kanssa.

      Järkyttävää miten Sofia on käyttänyt hyväksi näitä molempia miehiä ja rahat loppu niin vain haukkumiset tullut kiitokseksi heille.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      256
      1474
    5. Voi kun menisi nyt Stefan katsoo tyttären uutta ponia, viettäisi aikaa hänen kanssa.

      Aika parantaa kaiken ja meillä kaikilla on elämässä vastoinkäymisiä ja yli kyllä pääsee ainakin ajan kanssa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      1394
    6. Suomi teki typeryyttään Venäjästä nyt konkreettisesti vihollisen, jota se ei aiemmin ollut.

      Venäjä ei ole uhannut Suomen turvallisuutta, eikä Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti ole signaloinut minkäänlaista uhkaa Suomelle. Se "uhka" luotii
      Maailman menoa
      531
      1103
    7. Minä menetän sinut kokonaan

      Siksi olen paniikissa, sekaisin ja surullinen. Taitaa olla jonkinasteinen stressitila päällä. Toivottavasti sinulla on kaikki hyvin.
      Ikävä
      50
      980
    8. Onpas Martina valinnut sopivan laulun

      Storyssa kun Isben poni tulee, " älä vie lapsuuttani pois." Äiti se lähtee mieluummin panopuuksi hotelliin, kuin viettäisi senkin ajan lastensa kanssa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      115
      921
    9. Uskomatonta miten "kassatyttö Sannasta" tuli hetkessä kuoleman kauppias.

      Demarit on kautta historian olleet "takinkääntäjien"mestariluokkaa kokoomuksen hihassa kiinni. Sannan arviointikyky petti täysin Naton suhteen, Brysse
      Maailman menoa
      348
      894
    Aihe